maanantaina, maaliskuuta 31, 2008
a) ei ollut mökin mummolla ehkä kunnon ikkunoitakaan, joista olisi likoja nähnyt. Tai ainakaan eivät yleiset siivousnormit olleet sellaista mikrokuituliinan tehon tasoa.
b) katupölyä pöllyää.... jo maaliskuun 25 päivä sain asiallisen vastauksen kyselyihini kadunlakaisusta ja ainakin perustelut ovat nyt minulle selvät:
Ensin kysymykseni:
Olen seurannut kirjoittelua mm. HS:ssa, kuinka lumenpuutteen vuoksi aurausmiehet ovat turhautuneita ja tietysti kalusto käyttämttömänä. Tuulenpuuskilla hiekkapöly nousee ja varmasti hiekka vaan hienonee kenkienpohjissa ja jauhaa asvatista lisää pienhiukkasia. Toivosin, että nyt aikaistuneeseen kevätpölynmäärään yritettäisiin vaikuttaakaikin mahdollisin tavoin.
"Kiitokset palautteestanne ja pahoittelut, että vastaus tulee näinkin myöhässä. Alkuperäiset palautteenne ovat menneet käsittääkseni HKR-Ympäristötuotannontyönjohdolle,mutta vastaan palautteeseenne omalta osaltani Pohjois-Helsingin katujenylläpidosta vastaavana henkilönä.Ajoratojen ja jalkakäytävien liukkaudentorjunta on lakisääteistä työtä (Lakikadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta).Kaupunki noudattaa lakia talviaikoina pääosin hiekoittamalla, sekä osittainsuolaamalla katuja.Suolaa käytetään tosin vain joukkoliikennekaduilla ja joillain mäkisilläalueilla, ja niissäkin melko harkiten.Ajoradoilla hiekoitushiekka usein murskaantuu ja aiheuttaa kuivina kausinaliikenteen voimasta pölyyntymistä.Tämä on tosiasia, jolle ei Helsingin olosuhteissa oikein voi mitään. Kun hiekoitushiekka poistetaan väyliltä, niin laitteina käytetään imulakaisimia,ja työn yhteydessä kadun pinta tulee aina kastella.Näin toimitaan vielä suurempien pölyongelmien välttämiseksi koko Helsinginalueella.Tätä työtä ei voi luonnollisestikaan tehdä talviaikana, koska tien pinnatsaattavat muuttua pakkasen takia liukkaiksi.On syytä huomioida myös se, että vaikka työn aikana ilma ja kadunpintaolisivatkin kuivia ja lämpimiä, niin yöpakkaset saattavat myös tehdä tietvaarallisen liukkaiksi.Kosteus kun ei haihdu päivän aikana kadunpinnasta talvikuukausina samallatavalla kuin kesäaikana.Ja toisaalta, vaikka vettä ei käytettäisi talvilakaisun yhteydessä ollenkaan,niin koneeseen imettävästä viileästä ilmasta tiivistyy kosteutta koneenlaitteisiin ja suodattimiin niin paljon,että lakaisinkoneiden laitteisto jäätyy helposti sekä harjattava kiviainespaakkuuntuu tukkien koneistoa. Eikä puhdistustyö oikein näin onnistu.Kertaalleen nostettua hiekoitushiekkaakaan ei voida käyttää enää uudelleen,
koska hiekkaan sitoutuu liikenteestä epäpuhtauksia, roskia yms., ja lisäksiliikenteessä olleet sorajyvätpyöristyvät ja menettävät kitkaominaisuuksiaan. Tämän takia hiekoitushiekantoistuva nosto ja uudelleen hiekoituskaan ei ole järkevää."Myöhäistä" hiekannostoa puoltaa myös se tosiasia, että Helsingin oikullisetsääolosuhteet luovat talviaikoina paljon tilanteita, jolloin kulkuväylillävalmiina oleva hiekka estää uutta liukkautta.Onhan huomiseksikin taas luvassa oikein kunnon lumisade!! Lumisade jatkuneetällä haavaa taas aina torstaille asti.Rakennusvirasto tekee kaikesta huolimatta paljon kehitystyötä katupölyhaittojenvähentämiseksi, mm. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa.Virastossamme seurataan jatkuvasti sääennusteita ja pääkaupunkiseudunilmanlaatua.Pyrimme keväisin poistamaan hiekoitushiekat mahdollisimman nopeasti, heti kuntyömenetelmät ja sääolot sen sallivat.Osittainhan me olemme jo teidänkin alueellanne poistaneet hiekoitushiekkojakadun reunakiven vierestä.Siitä hiekanpoisto on mahdollista, koska silloin emme tee varsinaista katu- taijalankulkualuetta liukkaaksi.Rakentavin terveisin,Jyrki Vättö / HKR"
sunnuntai, maaliskuuta 30, 2008
Pääsiäisreissun vuoksi meiltä oli paperinkeräystä kertynyt pidemmältä ajalta. Tänään ei HS:ssa ollut oikein "mitään kiinnostavaa" ja kaiken huipuksi K-plussan kanta-asiakaslehti Pirkka, HOK-Elannon asiakasomistajan oma lehti Yhteishyvä sekä Tradeka Oy:n Me-lehti olivat juuri saapuneet. Miksi ne julkaistaan samaan aikaan kaikki ? Aikaisemmin olen oikein odotellutkin noita lehtiä, mutta nyt minulla on palautetta noille kaikille. Viimeisin pisara oli Yhteishyvälehden muovipussisuojus. Lapseni sen ekaksi huomasi, sitten kun katsoin välissä olevat irto-osa lehdet, kaikki olivat mainoksia.
Ymmärrän, että kaikki nyt mainitsemani lehdet ovat olemassa markkinoinnin vuoksi- mainokset ovat merkittävä osa. Vaikka mainoksilla on oma osuutensa, kuinka minun postilaatikkooni, jossa kiellän mainosjakelun- saa HS:nkin välissä tunkea irtomainoksia ? Miksi lehdet, joiden painetussa osuudessa on jo runsaasti ko. ryhmän tuote-esittelyä ja markkinointia sekä mainostusta, lykkää vielä ison nipun irtomainontaa väliin. Pirkka-lehti saa tästä kunniamaininnan, sillä pistetiedote on irrotettavissa katkoviivoilla ja näyttää siellä välissä kuitenkin kulkevan ruoka-osa, ilman muovejakin.
Yhteishyvälehti oikein kehuu muovillaan, kun "Huolestunut lukija" on kysynyt muovikelmuun pakkaamisesta.
Vastaus: (ja suluissa omat vasta-argumenttini)
-Pakkausmateriaalina muovi on kevyt, mutta kestävä ja suojaa tehokkaasti kosteudelta...
(Eikö postiviranomaiset huolehdi kaikkien postien asiallisesta kuljetuksesta ilman kastumista ?)
- Muovikääre täyttää elintarvikepakkauksen normit.
(Miksi ihmeessä lehden on oltava hygieenisesti pakattu ?)
- Muovi voidaan polttaa. Palaessa vapautuu hiilidioksiidia ja vettä. Muovi ei sisällä klooria.
(Mutta kun juuri hiilidioksiidin vapautuminen ilmakehään on se ongelma !!! Mitä tarkoittaa pakkauksen polttaminen ? jos kotona takassa, niin lämpötila ei välttämättä tarpeeksi korkea ja tulee pienhiukkasia, jos kuljetetaan pitkälle polttolaitokseen- siinäkin kuluu energiaa)
- Lämpövoimaloissa poltettuna energiahyöty on suurempi kuin puun ja paperin
(Entä öljynporaus ? öljyn jalostaminen muoviksi ? kaikki kuljettaminen ? vaikka verrattuna paperiin, jota voi ennen energiaksi polttamista uusiokäyttää useita kertoja, vaikkapa asiakasomistajalehtien materiaalina. Paperi kiertää Suomessa hyvin. Öljy on lisäksi uusiutumaton luonnonvara, mitä paperi ei toistaiseksi vielä ole. Tätä menoa meiltä loppuu kohta puukin)
Olen oikein ihaillut, kuinka noissa kaikissa lehdissä on pitkjänteisesti ollut ympäristöasiaa esillä esimerkillisesti. Kokonaiskuva on tavallaan aika merkillinen, kun samalla pitää myydä uutta. Oma ympäristöinnostukseni on varmasti osaltaan lähtenyt noista lehdistä.
Kun lehdissä oikein kannustettiin kierrätykseen (oikein upea asia), ryhdyin kyselemään että minkälaiset mahdollisuudet sitten kauppojen yhteydessä on niin ei asia olekaan niin yksinkertaista...se maksaa kauppiaalle liikaa. Kuten olen aikaisemminkin kirjoittanut sekä Jumbon kauppakeskus että Malmin Prisma juuri laajensivat myyntitilojaan. Mitään parannusta ei oikeastaan tullut jätteilen kirttaäyksen suhteen. Kävin oikein vilkasta sähköpostikirjeenvaihtoa ja selityksiä tuntuu riittävän... oikein harmittaa, että ottavat myyntivaltikseen tuollaisen ympäristöasenteen ja sitten käytäntö on aikalailla vaisumpaa.
Huh, kun pääsin oikein kiivaaseen tunnelmaan ; ) jatkan tästä suoraa laittamalla asiakasomistajapalautteita.
lauantaina, maaliskuuta 29, 2008
perjantaina, maaliskuuta 28, 2008
torstaina, maaliskuuta 27, 2008
Myöhäisestä ajankohdasta johtuen jäköön tänään näin lyhyeen, mutta työlistalle otan tehtäväkseni selvittä:
-Mistä saa kunnollisia perinteisiä lyijykyniä ? Lasten kynistä lyijyt katkeaa ja terotettaessa puu on aikamoista purua.
- Mistä saa teroittimiin vaihtoteriä ? En nyt periaatteessakaan osta koko terotinta uusiksi, kun teroittimissa näkyy pikku ruuvilla irroitettava terä.
- Miksi ympäristötietoinen Yhteishyvälehti on pakattu muoviin, joka sisältää kaikenlaisia irtolehtisiä ?
keskiviikkona, maaliskuuta 26, 2008
Tänään olen ottanut tuntumaa lumeen, tekemällä vähän lumitöitä ja varsinaisen ympäristöteon tein tänään ja eilen osallistumalla talkoisiin ja jakamalla lähialueen postilaatikoihin ilmaston muutos kysely ja tapahtuma-mainoksia alla vielä kerran tiedoksi tännekin. Kyselyyn toivotaan mieluusti 400 vastausta. Yli puolet vastauksista on kasassa, yli tuhat on käynyt kurkkaamassa mistä on kysymys... Varaa aikaa 15-30min ja poikkea kertomassa omista ajatuksistasi. Vielä ehdit !
Ilmasto muuttuu – muuttuuko käyttäytymisemme?
Ilmastonmuutos puhuttaa ja puhuttelee. Keskustelussa menevät helposti puurot ja vellit sekaisin.
Kaupunginosayhdistys Itä-Pakila.fi toteuttaa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa verkkohaastattelun, jolla selvitetään ilmastonmuutosta koskevia uskomuksia, tietoja ja näkemyksiä. Kaikille avoin haastattelu toteutetaan verkkopohjaiseen ongelmanratkaisuun erikoistuneen Fountain Park Oy:n Strategysignals-työkalulla.
Verkkohaastatteluun on mahdollisuus osallistua 12.3.–28.3.2008
osoitteista www.ita-pakila.fi ja www.ymparisto.fi /syke
Tulokset esitellään Ilmastonmuutos-keskustelutilaisuudessa
Metsolan ala-asteella 15.4.2008 klo 18.00
Alustamaan ja keskustelemaan ovat lupautuneet mm. eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen
tekniikan tohtori Sanna Perkiö sekä Ilmastonmuutos. Nyt. -kirjan tekijä, tiedetoimittaja Pasi Toiviainen (Lauri Jäntin säätiön kunniamaninta 2008) ja SYKEn asiantuntuntijat. Metsolan ala-asteen osoite: Kartanomuseontie 2, 00680 Helsinki (bussi 64 päätepysäkki)
Lopuksi muutama sähköpostitse saamani uusiokäyttöniksi:
Tälkkiin voi vaikka naulallakin pistellä reikiä, joista tuikku loistaa. Tölkit ovat myös mainioita kynttilänvlamismuotteja.
Tuota kortti/valokuvapidikettä täytyy ehdottomasti kokeilla. Tuikkujen metallijämää kyllä riittää. Metallinkierrätykseen sitten loput.
Näitä CD-koteloita on vaikka kuinka. Toihan on suorastaan kaunis pikku ansari eli kasvihuone.
Allaolevan kuvan tekstissä oli selityksenä, että tiskiainetta ilmapatjapumppun, joka on tiskisieneen liitettynä ja annostelee sieltä kautta tarpeen mukaan pesuainetta.
Minä menin lankaan ja ostin lapsille tekohampaan Halloweeniksi... nyt epäilyttää, mitähän lie terveydelle vaarallisia ftalaatteja niissä on, kun oli sellaisesta kiinalaisesta kojusta. Jos sattuisi retkellä olemaan tarvetta ottaa kertishaarukoita, niin kotiin vois tuoda muutaman, tiskata ja tehdä vaikka koko kulmakunnalle kauhuhampaat.
tiistaina, maaliskuuta 25, 2008
maanantaina, maaliskuuta 24, 2008
Teimme siis lentomatkan lappiin. 963km Helsinki-Kittiä. Oheisessa linkissä on aiheuttamamme tuhot laskurilinkissä. http://www2.lut.fi/~kklemola/dontfly/dontfly_fin.htm
Mitä sitten jäi saamapuolelle ?!
- Kotona sähkön kulutus oli tietysti pienempi.
- Lumi oli juuri niin ihanaa, kuin omasta lapsuudesta ja aikaisemmista vuosista muistinkin
- Teimme murtomaahiihtolenkkejä, eikä meitä kertaakaan tarvinnut hiihtohissillä vetää ylös. Tunturiin kiipesimme omin voimin.
- Näin ja kuulin nyt itse Oloksen tuulivoimalat ja voin paremmin muodostaa niistä omaa mielikuvaani. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulivoima_Suomessa Siellä viisi tuulimyllyä pyöritti 600Kwh/mylly. http://www.windpower.org/fi/kids/index.htm
- Siinä tähtikirkkaan taivaan alla revontulia odotellessa tunisin jälleen oman pienen paikkani maailmankaikkeudessa.
Eikä tuossa vielä kaikki. Vielä yksi kierros mikroautoiluradalla.
tiistaina, maaliskuuta 18, 2008
Olen ahkeroinut joka päivä ymppäasiaa.
Nyt pidän viikon loman.
maanantaina, maaliskuuta 17, 2008
Myös toinen iloinen yllätys, vastaus Helsingin vedestä kysymykseeni "Olen selvittässä perheeni energiankulutusta. Nyt kiinnostaisi paljonko keskimäärin perhe Helsingissä kuluttaa energiaa käyttöveden ja jätenveden muodossa. Tulen käyttämään selvitystäni mm.asukasosayhdistyksen ympäristöaiheisilla kotisivuilla ja asukastapahtumassa."
LÄMPIMÄN KÄYTTÖVEDEN HINTA
Lämpimän käyttöveden kokonaiskustannukset kiinteistössä:
45 % vesikustannuksista + 25 % lämmityskustannuksista
( lähde: Veden käyttö Suomessa, Lauri Etelämäki, SYKE 305, 1998 )
Veden lämmitys kaukolämmöllä ( lähde: Helsingin Energia )
50 oC 46,5kWh/m3
55 oC 52,3kWh/m3
60 oC 58,1kWh/m3
Kaukolämmön keskihinta v. 2004: 38,9 eur/mWh ( lähde: Energiateollisuus ry )
38,9 eur / MWh = 0,0389 eur / kWh
Veden lämmityskustannukset kaukolämmöllä
50 oC 1,81eur/m3
55 oC 2,04eur/m3
60 oC 2,26eur/m3
Lämpimän veden ( 55 oC ) hinta keskimääräisellä perusmaksulla 0,43 eur/m3
veden käyttömaksu 0,74eur/m3
perusmaksut 0,43eur/m3
jätevesimaksu 1,22eur/m3
veden lämmitys 2,04eur/m3
yhteensä 4,43eur/m3
Vesikustannukset / henkilö / kuukausi eri talotyypeissä 2005
oletus: 55 % kylmää ja 45 % lämmintä vettä
Kerrostalossa ominaiskulutus on 166l/hlö/d ja vuodessa 61m3/vuosi
Hinta 16,70€/kk 200,43€/vuosi
Rivitalossa ominaiskulutus on 153l/hlo/d ja vuodessa 56m3/vuosi
Hinta 15,39€/kk 184,74€/vuosi
Omakotitalossa ominaiskulutus on 127l/hlö/d ja vuodessa 46m3/vuosi
Hinta 12,78€/kk 153,34€/vuosi
sunnuntai, maaliskuuta 16, 2008
lauantaina, maaliskuuta 15, 2008
- hidastaa tahtia,
- tahtoa vähemmän,
- sietää keskeneräisyyttä
- sietää asioiden tapahtumattomuutta,.
Hidastaminen, luopuminen , karsiminen- ovat itselleni antamiani neuvoja tänään. Huomaan oman jaksamiseni rajoja ja yritän selittää niitä lapsille, jotka vielä vähemmän voivat käsittää: että kaikki ei tapahdu heti, on asioita joita ei voi luvata varmasti, ettei äiti ei pysty kaikkeen....
Jos ymmärrän asian itse, voin antaa käsityskykyä lapsillenikin ja läheisille. Elämän ruuhkavuosina tuntuu kuin olisi tornaadossa, ellei sitten itse osaa pysäyttää ja ystävällisesti huolehtia omista rajoistaan. Tästä on kysymys koko ilmastonmuutoksen kiihtyvässä vauhdissakin ja nämä ovat avaimia, joilla voidaan päästä takaisin hitaampaan elämänrytmiin- pois kulutuksesta ja suorittamisesta.
Mökin muori eli toisenlaista aikaa, jota en yhtään kadehdi, mutta jotain siinä on sellaista jota minä en enää voi tavoittaa vaikka haluaisin. HS:n tämän päivän sanottua osiossa on lainattu kansanedustaja Kari Kärkkäisen (kd) eduskunnassa sanoma mielenkiintoinen ajatus " Sota-ajan mummot ja papat eivät tiedä, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa, mutta ymmärtävät miten energiaa säästetään. Nuoret aikuiset ymmärtävät, mitä on ilmastonmuutos, mutta eivät säästä energiaa"
Myönnän itsekin olevani asian suhteen uusavuton. Isäni kertoi, että aikaisemmin virastoissa oli määrämitta, milloin lyijykynän sai heittää pois. Oikein joku kanslisti mittasi ja sitten sai tilalle uuden kynän. Itse tehtiin kyniin lisäosia, jotta koko kynä tulisi käytetyksi mahdollisimman tehokaasti. Kun isovanhemmat kertoivat, että heille ei annettu lapsina kännykkää, lapseni olivat ihan ihmeissään, ennenkuin oivalsivat ettei niitä silloin oltu edes keksitty. Nyt joka koululaisella- pienimmäisimmälläkin on oma kännykkä ja mitä kaikkea muuta jota ilman luulevat, ettei voi tulla toimeen.
Vastaavaa asiaa koskee HS:n vieraskynä Hannu Hyvönen. Hän kirjoittaa, että nykyinen metsäpolitiikka ja puun ja paperiteollisuuden tila on paljolti tähän jamaan järjestellysti saatettua. Kaiken takana on tietysti tuottavuuden loputtoman kasvun vaatimus. (Helppohan minun on sitä kritisoida, kun en tiedä minkään puutteesta mitään). Joka tapauksessa metsiinkin liittyen asiayhteydet johtavat pidemmälle kuin mitä maallikkoälylläni voin käsittää.
Onko niin, että tuulimyllyn valmistamiseen menee yhtäpaljon energiaa, kuin mitä se pystyy käyttöaikanaan tuottamaan ?!
perjantaina, maaliskuuta 14, 2008
Jos mitenkään ehdit, käy sinäkin miettimässä ympäristöasioita oheisen linkin kautta https://www.strategysignals.com/15565-11961-7@me&ip
HS on täynnä ilmastonmuutokseen liittyvää asiaa. Etenkin ulkomaat sivuilla on paljon asiaa. USA pyrkii ohi EU:n tavoitteiden ja sehän on hyvä....
Minä pysyn tälläkertaa niissä asioissa, joihin itse koen voivani eniten vaikuttaa ja joita "näen omin silmin". Tänään olen nähnyt jotenkin erikoisen paljon maahan talven aikana heitettyjä roskia. Kulkureittini varrella on pari roskapussia lojunut ja levinnyt ympäriinsä pitkin puskia. Siinä on suora laboratorio, jossa voi havaita miten minkäkinlainen jäte hajoaa tai sitten ei hajoa luonnossa. Maahan heitetyt roskat ovat niin kuvaavasti vastakohta omalle ideologialleni.
Ehkä joku päivä otan asialle aikaa ja toimin roska päivässä- liikeen aatten mukaan. Lopetan päivittelyn ja siistin ne masentavat roskat. http://koti.welho.com/jpeltora/roskaliike.html
HS:n artikkeli "Pääkaupunkiseudun ilma on ollut koko talven puhtaan puoleista, katupölyä oli kuitenkin ilmassa jo keskitalvella ja ensimmäiset lepänkukinnat havaittiin helmikuun alussa" Elsa Tuppurainen kirjoittaa, että katujen hiekoitus ja nastarenkaat ovat kyllä kuluttaneet katuja, mutta talven aikana muodostunut pöly ei ole varastoitunut penkkoihin. Laitan vielä kyselyyn vastattuani viestiä katuhuoltoon. Täällä pääkatumme on edelleen lakaisematta ???
torstaina, maaliskuuta 13, 2008
Tyhjennetyistä munakuorista tehdyt koristeketjut. linnun saa taittelemalla siipi ja pyrstöosat paperista. Virpomavitsoja on koristelut sanomalehdistä tehdyillä ruusukkeilla, entä ajatus silkkinauhoista- olisi vuodesta toiseen käytettäviä...
Suosittelen lämpimästi kaunista ja koskettavaa musiikkia, se ottaa omaan syliinsä.
keskiviikkona, maaliskuuta 12, 2008
"Kuoleman synnit 2.0"
- ympäristön saastuttaminen
- geenimanipulaatio
- ylettömän omaisuuden haaliminen
- köyhyyden aiheuttaminen
- huumeiden käyttäminen ja kauppaaminen
- moraalisesti kyseenalaiset tieteelliset kokeet
- inhimillisen luonnon perusoikeuksien loukkaaminen.
Jaakko kirjoittaa, että nämä ovat ajatuksista tekoihin liittyviä tekoja. Vanha lista on tekojen takana vaikuttavien asenteiden lista, "jokainen jää nalkkiin jokaisen kohdalla"
- ahneus
- kateus
- vihamielisyys
- vatsanpalvonta
- irstaus
- tympääntyminen.
Pääasia listoissa on varmaankin ohjata ihmisiä toimimaan oikein. Blogini kannalta on huomionarvoista vanhassa listassa on varmasti perusarvot, joille ympäristönkin hyvinvointi ihmisten osalta tukeutuvat. Uudessa listassa on ihan erikseen mainittu tuo ympäristön ja luonnollisuuden säilyttäminen ja että synnit ovat aika kaukana siitä, miten voin todellisessa arjessa yrittää toimia. Voin vaikuttaa ostopäätöksillä, äänestämällä, mutta niihin liittyy myös klobaalit yms vaikuttimet joita ei kaikkia tavallinen kuluttaja edes voi huomioida...
Sitten tietysti koko synti asia johdattelee myös anteeksiantoon. Kuka voi luvata, että ihmiskunta saisi anteeksi noin laajoja syntejä joiden huomioimisen mahdollisuudet ovat välillisiä.
tiistaina, maaliskuuta 11, 2008
maanantaina, maaliskuuta 10, 2008
sunnuntai, maaliskuuta 09, 2008
lauantaina, maaliskuuta 08, 2008
Nyt on mielessäni, että kukkia meille kaikille.
Kukat saavat hyvälle mielelle, syyllistymäättä kannattaa huomioida myös mitä asioita voi ottaa ympäristön kannalta huomioon hankkiessaan kasveja:
Millaisia torjunta-aineita niiden tuottamiseen on käytetty ?
Millaisissa olosuhteissa ne on tuotettu ?
Miten ja mistä se on kuljetettu ?
Miten kasvi on pakattu ?
Jos hankit leikkokukkia, reilun kaupan kukat on oikea valinta. http://www.reilukauppa.fi/?109
Minun valintani on ruukkukukka tai huonekasvi
1. Se on pitkäikäisempi
2. jotkut voi jopa istuttaa pihalle tai kukittaa uudelleen
3. Ruukun voi uusiokäyttää, vaikka palauttamalla se kukkakauppiaalle
4. Kasvit puhdistavat huoneilmaa. alla suora lainaus Leena Nurmi /Kodin Pellervo-lehdestä
"Huonekasvit ovat tärkeä osa sisustusta ja ne tuovat viihtyisyyttä Esteettisen merkityksen lisäksi niillä on myös vaikutusta huoneilman laatuun. Yhdysvaltojen ilmailu- ja avaruushallitus NASA on tutkinut vuodesta 1980 lähtien huonekasvien ilmaa puhdistavaa vaikutusta.Monet tutut kasvit parantavat sisäilmaa poistamalla siitä haitallisia kemiallisia aineita ja lisäämällä ilmankosteutta. Kasvit lisäävät siis ihan tutkitustikin sekä henkistä että fyysistä hyvinvointiamme.Kasvien vaikutusta sisäilmaan tutkittiin tiiviissä huoneessa, jonka sisustukseen oli käytetty synteettisiä, kemiallisia yhdisteitä haihduttavia materiaaleja.
Todettiin, että kasvit pystyvät puhdistamaan ilmaa yhtä tehokkaasti kuin hiilisuodattimet. Kasvien kyky puhdistaa ilmaa perustuu yhteyttämiseen, jonka yhteydessä ne samalla imevät haitallisia aineita lehdissä olevien ilmarakojen kautta. Kasvin haihduttaessa syntyy virtaus, joka kuljettaa epäpuhtauksia juuristoon. Juuristomikrobit puolestaan hajottavat ne pieneliöiden ja kasvien ravinnoksi; kasvit tavallaan syövät ilman epäpuhtauksia.Tutkittavista 50 kasvista sai eniten kokonaispisteitä kultapalmu (Chryasilidocarpus lutescens). Kts kuva. Muutkin huonekasveina käytetyt palmut olivat hyviä ilmanpuhdistajia, samoin muun muassa traakkipuut, viikunat, saniaiset, vehkat sekä muratti, kultaköynnös, ihmepensas ja muulinkorva.
Formaldehydiä huoneilmasta poistivat tutkimuksissa parhaiten kaarisulkasaniainen (Nephrolepis exaltata), krysanteemi, gerbera, tuoksutraakkipuu (Dracaena fragrans), kaislavuoripalmu (Chamaedorea seifrizii) ja kumiviikuna (Ficus elastica).
Ksyleeniä ja tolueenia poistivat parhaiten puolestaan kultapalmu, pikkutaateli (Phoenix roebelenii) ja perhoskämmekkä (Phalaenopsis). Japaninpensaspalmu (Rhapsis excelsa) oli paras ammoniakinpoistaja.
Runsas kasvien määrä lisää myös huoneilman kosteutta, minkä seurauksena ilman haitallisten mikrobakteerien suhteellinen määrä vähenee. Mikrobakteerien määrä on pienimmillään, kun ilman suhteellinen kosteus on yli 70 prosenttia, mutta silloin ovat tekstiilit ja rakenteet vaarassa homehtua. Ihmisten kannalta ihanteellinen ilman kosteus olisi 50–60 prosenttia. Parhaat kostuttajat tutkimuksissa olivat kultapalmu, kaislavuoripalmu ja sulkasaniaiset.Jotta kasvit pystyvät toimimaan sisäilman parantajina, on niillä oltava hyvät kasvuedellytykset, siis riittävästi valoa, kastelua ja lannoitusta. On huolehdittava myös tuholaisten torjunnasta ja pidettävä kasvien lehdet pölyttöminä, jotta yhteyttäminen ja haihduttaminen toimivat tehokkaasti. "
Kevät saa katseen kasveihin. Puutarhan pitäisi vielä odottaa, mutta ainakin pääsiäisruohoa varten on kaivettava multaa esiin.
perjantaina, maaliskuuta 07, 2008
Referoin tähän tekemiäni muistiinpanomerkintöjä. Linkistä pääsee tilaisuuden videointiin. http://video.helsinki.fi/studia/ ja tänne tulee lyhennelmä http://www.helsinki.fi/vst/sg/lyhennelmat.htm
Aten osuus: Lisätietoa Atesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Atte_Korhola Aten artikkeli http://www.sana.fi/etusivu/ajassa/ymparistomuutoksen_professori_atte_korhola_paniikkiin_ei_ole_syyta/
- 11 viimeisintä vuotta on järjestäin rikkonut lämpöennätyksiä
- maapallon pintalämpötila on noussut jyrkästi
- Eniten vaikuttavat ihmisten aiheuttamat kasvihuonekaasut, mutta myös luonto ja aurinko. jälkimmäisissä ei kuitenkaan ole huomattu vastaavaa muutosta.
- ilmastonmuutos näkyy pohjoisella pallonpuoliskolla. Kun lunta sulaa, lumi ei heijasta valoa takasin vaan imee ja lämmittää lisää
- tärkeää olisi huomioda pitkn aikavälin trendit. (30v aikasarjat)
- Hän esitteli erilaisten jäätikköalueiden vaihtuvia olosuhteista mm, että merijää on kelluvaa ja että siihen vaikuttavat merivirrat ja tuulijärjestelmät, jotka siirtävät jäitä. Sikis ennakoiminen on niin vaikeaa, mutta yhden ennustuksen mukaan 2030-2040 ei pohjoisnavalla olisi jäätä kesällä.
-Gröönlannissa oli 1964-1985 voimakas sulamisvaihe joka on nyt normalisoitunut
- merenpinnan noudun vaikuttavat veden lämpölaajeneminen ja jäätiköiden sulaminen
- kriittisintä sulamista on nyt vuoristoissa
- huolestuttavinta veden nousussa on levottomammat ilmat kuten myrskyt
Eija-Riitan osuus: Lisätietoa Eija-Riitasta http://www.korhola.com/html/index.php?id=191
- Ympäristöpolitiikassa on keskusteltava keinoista, jotka eivät ole yksiselitteisiä
- Ympäristön kanssa ei voi neuvotella
- Kiinan kasvuvauhti 67%. Kivihiilellä tuotettua energiaa
- Teollistuminen ja väestön lisääntyminen
- Eurooppa tuottaa nyt 14% kasvihuonekaasuista
- Vastuu hiilivuodosta kuitenkin myös Kioton sopia mailla
- Kioton sopimus voimassa 2012 asti
- Austraalia, Intia, Japani, Kiina, Etelä-Korea USA, Kanada AP6-sopimus
- EU:n päätöksessä Eija-Riitta kiinnittä huomiota lukujen symmetriaan 2020mennessä
20%energian sästöä
20%päästövähennyksiä
20%uusiutuvia energia muotoja
- Viimeisintä hän kritisoi, ettei nyt kiirehditäisi tekemään hätäiltyjä ratkaisuja esim. polteta puuta energiaksi suoraa, kun se ensin voidaan käyttää paperina, uusiopaperina ja vasta sitten energiaksi.
torstaina, maaliskuuta 06, 2008
Filosofian lisensiaatti, MEP Eija-Riitta Korhola: Ilmasto- ja energiapolitiikan paradokseja
Aten luennosta mieleeni jäi jätikköjen sulamiseen liittyen se, että asian toteaminen ei ole yksiselitteistä, ennusteiden tekeminen hankalaa, koska luontoon liittyy niin paljon arvoituksellisuutta. Skenaarioita, joiden ennalta arvaamattomuus on edessämme.
Eija-Riitan puheenvuorosta eniten jäi mieleen, että globaalissa politiikassa on nyt vastuksena luonto, jonka kanssa ei voi neuvotella... Sekä hänen kritiikkinsä ilmastomuutoskeskusteluihin liittyen.
Jatkan tästä aiheesta huomenna ja menen nyt ajoissa nukkumaan.
keskiviikkona, maaliskuuta 05, 2008
Muodin aapiskirjassa kohta E= eettisyys
Se esittelee, että Adidakselta on tullut Grûn-mallisto, joka on valmisetettu kierrätettävistä luomumateriaaleista. Luvassa jopa maatuvat kengät. Crocs on aloittanut kierrätyskampanja http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2008/02/01/Crocs+k%E4ynnist%E4%E4+kierr%E4tyskampanjan/20083234/110.
On hyvä, että kampanjalla pidennetään käyttöikää, mutta ovat kyllä telluksella lopuun asti. Kaatopaikoilla on säilöttynä jo ennestään mm.80-luvun rantasandaaleja, ainakaan niitä ei enää missään ole näkynyt ja olivat kokonaan muoviset. Vero Moda ja Jack&Jones kauppaavat luonnonmukaisesta Reilun kaupan puuvillasta tehtyjä mallistojaan...
Jos eettisyys on muotia, niin hyvä. Ympäristöystävällisenkin markkinointi on tavallaan ristiriitaista. Samalla kun mainostaa uutta tulee tehdyksi uutta tarvetta. Eettisyys on kova haaste ja hyvä, että kuluttajat vaativat sellaista ostamiltaan tuotteilta.
Upea luminen päivä. Ahkiot on olleet käytössä koko illan...
Talviauringossa nautin niin.
tiistaina, maaliskuuta 04, 2008
maanantaina, maaliskuuta 03, 2008
Olkoon tämä vetoomus ja vastaisku teollistuneelle leluteollisuudelle.
Tässä tulee nyt autenttista ja parhaillaan tapahtuvaa juttua. Meillä on lasten kavereita. Tytöt puuhastelevat omassa rauhassa- huoneen ovi on kiinni. Poikia on neljä, heidän tekemisensä huomaa helpommin. Jo pitkään he ovat innostuneina leikkineet "Tutkija" leikkiä, jossa kiertävät ympäriinsä keräten DNA- näytteitä. Meillä on kirppikseltä ostettu mikroskooppi ja siihen liittyviä tarvikkeita, sitten yhdellä tutkijalla on suurennus lasi. Minä katselen, kuinka tiskipöydältä löytyy jotain kiinnostavaa (siis minusta se on jotain likaa, mutta pojista se on mielenkiinoista)- äkkiä haetaan DNA:n tutkimuslevy ja pinseteillä lika kerätään tutkimuksiin.... lattioiltakin löytyy aineistoa ; ) siis leikiin riittää tavalliset kodin epäpuhtaudet mielikuvituksella höystettynä.
Kun leikkiin tulee erimielisyyttä höristän korviani, mutta pojat tuntuvat laittavan toisiaan järjestykseen ja testailevat sosiaalisia taitojaan. Nyt alkoi piiloleikki...
"Pikkuisäntä" olisi innokas järjestämään jotain riehakkaampaakin leikkiä, mutta nyt laitan rajaa. Meillä mieluisimpia leluja ovat aina olleet peitot, tyynyt yms. majaleikki on ollut kestosuosikki, nyt on joskus lupa rakentaa korkeushyppypaikka. Kertakäyttöisitä Kinderpääsiäismunien keltaisia yllätysrasioita pojat ovat saaneet käyttää ammuksina, siten että rahit ovat suojalinnoituksina... Pahvilaatikot muuttavat nopeasti askartelussa muotoaan... Entä paperisilppusota... Keittiöstä löytyisi sitten vielä inspiroiva maailma, kahvinpurut yms. ovat innoittaneet moneen leikkiin ja kokkailu kauraryyneistä kaakaosta yms. on kivaa... Lyhensin yhtä räsymattoa ja matonkuteet olivat milloin onkia, milloin spagettia... samoin pikkuiset puupalat ja metsästä mukana tulleet oksat ja kivet, niistä riittää puuhaa. Ideoinnilla ei ole oikeastaan muuta rajaa kuin se minkä huushollin aikuset asettavat, mutta materiaali ei ole mitään kummempaa loppuun asti kehitettyä BR, toys Y us -leluja. Niistä ei mikään olisi nyt tarpeen ja epäilen, etteivät niiden muoviosat edes kunnolla kestä todella tutkivassa ja osallistuvassa leikissä... kyllähän tässä on kestämissä tavallisessa kodissakin.
sunnuntai, maaliskuuta 02, 2008
lauantaina, maaliskuuta 01, 2008
Googlatessa huomaan, että yksityisessä blogissa mainitaan Helsingissä olevan kolme tankkauspistettä, mutta helpolla en muuta löytänyt. Mainoksesta eniten vaikuttaa lupaus, että auto on 90% kierrätettävä.
On varmasti olosuhteita, joissa auto on välttämätön ja jollain energialla hälytysajoneuvojen, jätekuljetusten ja joukkoliikenteenkin tulee toimia, siksi kehittelytyö on varmasti tarpeen ja kannatettava. Itselleni tulee vain enemän ajatusta kysyä itseltäni, olisiko minusta jollain perusteella minkäänlaisen auton hankkijaksi:
1. Monesti perustellaan, että lapset ovat syy hankkia auto. Kaupasta täytyy hakea enemmän tavaraa.
Suuret kertaostokset ovat todella ekologiaa ja meidänkin arkeamme, mutta kerran kuukaudessa olemme saaneet kyttöömme laina-auton tai sen voi vuokrata vaikka City car clubista tai mennä julkisilla isoon kauppaan ja tilata periltä taksi kuskaamaan ostokset kotiin.
2. Toisena perusteena lapsiperheissä on usein niin kiireistä, kiireellä lapset kouluun tai päiväkotiin ja yhtä kiireellä sotkevat kuravaatteet takakonttiin ja lapset siistinä autoon ja kotiin.
Minulla on ikävä kyllä kokemusta aamuisesta kiireestä, kun lasten kanssa juostaan puoli seitsemältä aamulla bussiin. Mutta selvisimme mainiosti. Onneksi sain elämäntilanteeni jälleen raiteilleen. Lapset saavat jokapäivä koulumatkallaan hyötyliikuntaa ja minusta he ovat jokapäiväisestä liikenteessä liikkumisesta myös oppineet parempaa silmää siellä kulkemiseen. Bussikortin käyttö ja lähimmät bussireiti ovat tulleet heille tutuiksi, eikä koskaa ole kuulunut valituksia että bussilla tai junalla meneminen olisi tylsää. Olen valinnut asuntomme sijainnin mm. työpaikkaani ja lasten kouluihin sellaiseksi, että pääsemme kävellen ja pyörällä. HS:ssä oli perjantaina 109cm:n miehen mielipide, että hän ei kulje bussilla koska farkkujen polvet kuluvat puhki. Kumppanini on vielä pidempi ja hyvin mahtuu bussiin. Mielipide oli juuri sellainen "tekosyyn makuinen", kaipa hänellä vastaavaa valitettavaa löytyisi yksityisautoilustakin, jos lähtisi etsimään.
3. Harrastukset ovat myös usein selityksenä auton välttämättömyyteen.
Miksi sitten on otettava sellaisia harrastuksia, joissa auto on välttämätön ? Eikö usein myös sellaiset harrastukset ole energiaa kuluttavampia esim. jääkiekko varusteineen ja jäähdytettävine jäähalleineen. Ainakin kimppakyydit olisi otettava tehokkaaseen käyttöön.
4. Kuten on selvinnyt kirjoittelen Helsingistä. Olen ymmärtänyt, että maalla se auto vasta välttämätön onkin ?! Olisi kiva kuulla hyviä perusteluja, en halua lähteä nimittäin ruotimaan toisten valintoja, mikäli niillä on hyvät argumentit.
Entiselle mökilleni 100km päähän pääsisin junalla tai bussilla ja loppumatkan taksilla. Ehkä sinne ei tulisi mentyä ihan joka viikonlopuksi, vaan tulisi viivyttyä pidempään. Jos nyt tulisi tilaisuus hankkia mökki, ottaisin kulkumahdolisuudet huomioon
5. Lomailu Suomessa vaatii ainakin autoa...?
Kuten ehkä muistatte Kilpisjärvelle ei meinaa kovin helpolla päästä, vaikka apuna olisi lapplands travelin myyntipalvelija. Kun tiedustelin maatilamatkoja, ruotsinkielinen Carola Pohjanmaan matkailutoimistossa vastasi lyhykäisyydessään, ettei Pohjanmaalla pääse mihinkään junalla. Eikö hän tosiaan ole kuullut, että juna kulkee Seinäjoelle, Lapualle, Vaasaan....
Tällainenko auton pitäisi olla