Kasvisruoka kuulostaa kiinnostavalta. Tampereella on ollut Vegefest http://www.vegfest.net/ohjelma.html. Olisi varmasti perusteltua vähentää lihansyöntiä ja maitotuotteiden käyttöä. Nyt kun lapsellakin on jotain masuoireita ehkä maitotuotteista. Nykyinen ruokalistamme on sattuneesta syystä samoja ruokia viikottain toistava. Maanantaina grilli- tai ryynimakkaraa, tiistaina on herne- tai pinaattikeittoa, keskiviikkona kaaliruokaa, torstaina on toiveruokapäivä eli maksalaatikkoa, pinaatti tai porkkanalettuja, perjantaina on pastaa ja viikonloppuna kalaruokaa. Itse olen syönyt nyt koko kesän salaatteja, joihin lihan asemasta tykkään laittaa pähkinöitä ja mieluusti myös jotain juustoa. Tofun kanssa en ole oikein päässyt ystävystymään ja vehnägluteiinista tehtyä seitaa en ole edes maistanut. http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/59808/Seitan

Lapset ovat hitaita innostumaan ruokakokeiluista, mutta ainakin itse voin tietysti lähteä ennakkoluulottomammin kokeilemaan ja sitten myös näyttää sekä esimerkkiä että suositella ja totuttaa heitä. Vehnänorasta meillä on kasvamassa. Lasten mielestä siitä tehty orasmehu näyttää ja haiseekin myrkyltä. Ovat jo tottuneet noihin "ihmeliemiin", kun meillä on myös käytössä pesupähkinösitä keitettyä pesuainetta, joka on minustakin melkoista.http://www.dragonfeenix.net/pesupahkinat.htm

ARVOKASTA NAISTENPÄIVÄÄ KAIKILLE !!!
Nyt on mielessäni, että kukkia meille kaikille.

Kukat saavat hyvälle mielelle, syyllistymäättä kannattaa huomioida myös mitä asioita voi ottaa ympäristön kannalta huomioon hankkiessaan kasveja:

Millaisia torjunta-aineita niiden tuottamiseen on käytetty ?
Millaisissa olosuhteissa ne on tuotettu ?
Miten ja mistä se on kuljetettu ?
Miten kasvi on pakattu ?

Jos hankit leikkokukkia, reilun kaupan kukat on oikea valinta. http://www.reilukauppa.fi/?109

Minun valintani on ruukkukukka tai huonekasvi
1. Se on pitkäikäisempi
2. jotkut voi jopa istuttaa pihalle tai kukittaa uudelleen
3. Ruukun voi uusiokäyttää, vaikka palauttamalla se kukkakauppiaalle
4. Kasvit puhdistavat huoneilmaa. alla suora lainaus Leena Nurmi /Kodin Pellervo-lehdestä

"Huonekasvit ovat tärkeä osa sisustusta ja ne tuovat viihtyisyyttä Esteettisen merkityksen lisäksi niillä on myös vaikutusta huoneilman laatuun. Yhdysvaltojen ilmailu- ja avaruushallitus NASA on tutkinut vuodesta 1980 lähtien huonekasvien ilmaa puhdistavaa vaikutusta.Monet tutut kasvit parantavat sisäilmaa poistamalla siitä haitallisia kemiallisia aineita ja lisäämällä ilmankosteutta. Kasvit lisäävät siis ihan tutkitustikin sekä henkistä että fyysistä hyvinvointiamme.Kasvien vaikutusta sisäilmaan tutkittiin tiiviissä huoneessa, jonka sisustukseen oli käytetty synteettisiä, kemiallisia yhdisteitä haihduttavia materiaaleja.

Todettiin, että kasvit pystyvät puhdistamaan ilmaa yhtä tehokkaasti kuin hiilisuodattimet. Kasvien kyky puhdistaa ilmaa perustuu yhteyttämiseen, jonka yhteydessä ne samalla imevät haitallisia aineita lehdissä olevien ilmarakojen kautta. Kasvin haihduttaessa syntyy virtaus, joka kuljettaa epäpuhtauksia juuristoon. Juuristomikrobit puolestaan hajottavat ne pieneliöiden ja kasvien ravinnoksi; kasvit tavallaan syövät ilman epäpuhtauksia.Tutkittavista 50 kasvista sai eniten kokonaispisteitä kultapalmu (Chryasilidocarpus lutescens). Kts kuva. Muutkin huonekasveina käytetyt palmut olivat hyviä ilmanpuhdistajia, samoin muun muassa traakkipuut, viikunat, saniaiset, vehkat sekä muratti, kultaköynnös, ihmepensas ja muulinkorva.

Formaldehydiä huoneilmasta poistivat tutkimuksissa parhaiten kaarisulkasaniainen (Nephrolepis exaltata), krysanteemi, gerbera, tuoksutraakkipuu (Dracaena fragrans), kaislavuoripalmu (Chamaedorea seifrizii) ja kumiviikuna (Ficus elastica).
Ksyleeniä ja tolueenia poistivat parhaiten puolestaan kultapalmu, pikkutaateli (Phoenix roebelenii) ja perhoskämmekkä (Phalaenopsis). Japaninpensaspalmu (Rhapsis excelsa) oli paras ammoniakinpoistaja.

Runsas kasvien määrä lisää myös huoneilman kosteutta, minkä seurauksena ilman haitallisten mikrobakteerien suhteellinen määrä vähenee. Mikrobakteerien määrä on pienimmillään, kun ilman suhteellinen kosteus on yli 70 prosenttia, mutta silloin ovat tekstiilit ja rakenteet vaarassa homehtua. Ihmisten kannalta ihanteellinen ilman kosteus olisi 50–60 prosenttia. Parhaat kostuttajat tutkimuksissa olivat kultapalmu, kaislavuoripalmu ja sulkasaniaiset.Jotta kasvit pystyvät toimimaan sisäilman parantajina, on niillä oltava hyvät kasvuedellytykset, siis riittävästi valoa, kastelua ja lannoitusta. On huolehdittava myös tuholaisten torjunnasta ja pidettävä kasvien lehdet pölyttöminä, jotta yhteyttäminen ja haihduttaminen toimivat tehokkaasti. "

Kevät saa katseen kasveihin. Puutarhan pitäisi vielä odottaa, mutta ainakin pääsiäisruohoa varten on kaivettava multaa esiin.