Tänään HS:ssa Jenni Leukumavaaran jutun jälkeen se on nyt sitten vähentämislistalle joutumassa minulta nettikäyttökin "Isot palvelinkeskusket syövät sähköä kuin pieni kaupunki" Yksi haku Googlessa kuluttaa energiansäästölampun tunnin päälläolon verran. Juttu jatkuu vielä "Palvelinkeskusten käyttämällä sähköllä lämmittäisi satoja koteja". Nyt ei laitteiden kuumenemisen energiaa käytetä riittävästi Suomessa hyväksi...

Olen niin tottunut käyttämään hakukonetta, että vaikka tänään olen yrittänyt, niin en onnistunut edes päivää välttämään sen käyttöä. Mieleen hiipii jo suunnitelmat: Sähköpostia, reittiopasta yms. tarvitsisin vielä, mutta Fasebook ja muut vastaavat hömpät saavat nyt minun puolestani unohtua. Lapset käyvät koneella toistaiseksi melko harvoin, nyt taisi heiltä vähetä mahdollisuudet entisestään. Katsotaan nyt, mihin heidän kanssaan on järkevä vetää rajat. Tätä blogia kirjoitan päivittäin koko vuoden ympäri, sitten vaihdan kirjoitustyylini kertaviikkoiseksi.

Nyt oivalsin, miksi kellokukat ovat niin reilusti vähentyneet. Etanat ovat etenkin niiden lehtien kimpussa. Joka ilta ja aamu etsinnöilläni löydän km. 20 yksilöä.

Tänään alkaa Hesa Cup. http://www.helsinkicup.fi/ Tapahtuma, joka koskettaa montaa perhettä ainakin tällä Pääkaupunkiseudulla. Oman joukkueemme toimintastrategia näkyy hiukan tämänkin tilaisuuden organisoimisessa: Yritetään sulloa liikaa tekemistä, suorastaan päällekäisyyttä huomioimatta. Tänään on avajaiset klo 18 alkaen, silti lasten harkat päättyvät vasta 17.30. Sunnuntaina ei bussiyhteydet ole ihan niin joustavia, että rauhassa ehtisi- varsinkin kun paikalla on tuhatpäin naperoa ja huoltajaa eikä treffit ole niin yksinkertaisia lasten kanssa väen tungoksessa. Samaan aikaan avajaisten kanssa on joukkueen isien treenit, eli nopsat isit suhaa autoillaan lapset kiireesti harkoista juhliin- sitten isit kaahaavat omiin treeneihinsä ja sieltä juuri täpärästi ehtivät noutamaan juniorinsa juhlien päätyttyä...

Meillä pohdittiin: Keitä agitoidaan kuljetushenkilöiksi, kun omat aikuiset ei nyt millään riitäkään sovittuihin menoihin... Lopulta päädyttiin rajaamiseen ja siihen, että saadaan parasta liikuntaa- harkkoihin- siihen aika ja voimavarat riittävät mukavasti ja turha hosuminen.

HS:ssa Merituuli Ahola kirjoittaa "Citykanit juhlivat öisin Töölönlahdella". Meillä niin niin kovasti toivottaisiin kania (tai ihan mitä tahansa hellittävää otusta). Pitäisikö hiipiä Töölönlahdelta hakemaan talvenkestäväpupu. No vitsi, vitsi.

Samalla sivulla HS kaupunkisivuilla kerrotaan, että "YTV keräsi runsaasti sähkö- ja elektroniikkaromua" Keräysautoihin tuotiin 100tonnia ja 33,7% edellisvuotista enemmän ongelmajätettä. Minultakin on lähtenyt ilmaiseksi eteenpäin langaton puhelin vastaajalla, VHS soitin ja melkoinen kasa kasetteja... ja pilkkahinnalla veilä järjestelmäkamerakin. Ehjinä, mutta tekniikan huristellessa jo ohi.

"Jäämeren rikkaudet jakoon" uutisoi Sata-lehden artikkeli / Maritta Nyström/STT
Artikkelissa asiasta nähdään hyvät puolet ja kuinka tilannetta voidaan käyttää tehokkaasti hyödyksi. Nyt päästään löytymättömien kaasu- ja öljyvarantojen kimppuun, Luotesiväylän http://fi.wikipedia.org/wiki/Luoteisv%C3%A4yl%C3%A4 avauduttua tulee hyödyllinen lisäreitti merenkulkuun... kaikista rikkauksista tietysti kiistellään, mille valtiolle saatava tuotto kuuluu ?!?

Jutussa ei mainita ilmastonmuutosta syynä merijään pienenemiseen, ei sen vaikutuksia maapallon tilaan, eikä myöskään niistä ympäristövaikutuksista, joita nyt "löydettyjen" luonnonvarojen käyttöönotto aiheuttaa.

Vuonna 1979 olen saanut lahjaksi Valittujen paljojen näyttävän kuvateoksen "maailman tutkimattomat seudut". Nyt kolmenkymmenenvuoden päästä viimeisinkin kolkka on enää jakamatta ja hyödyntämättä.

Meillä äänisadut ovat suosittuja. Pocahontas http://www.youtube.com/watch?v=21rv0ao6feo tarina herättää miettimään juuri niitä ydinasioita, joissa ihmiskunta ainakin on astunut harhaan. Toivottavasti sinulla on aikaa jäädä kuuntelemaan laulun sanat. Intiaanit ja Eurooppalaiset maanvaltaajat. Mitä on sivistys ? Mikä ihmiskunnalle riittää ? ja missä rajat tulevat lopulta vastaan ?

Ekopolis on näyttävästi esillä tämänpäivän HS:ssa. Timo Paukun artikkelissa esitellään rakennus, jonka katolla on tuulivoimalat, ylimmissä kerroksissa kasvatettaisiin riisiä. Vilja ja muu ruoka kulkisi ylhäältä alaspäin liukuhihnalla, kunnes valmiina olisi korjattavaa satoa alakerrassa. Alakerroksessa olisi kanala, joka jätteitä käytettäisiin lannoituksena. Alhaalta saataisiin maalämpöä jne. Miksei tuollaista sitten ole jo kokeiltu ? Entä miten rakennus kestää katastrofeja: järistyksiä, tulvia ja myrksyjä, joita myös kokoajan pallollamme tänäänkin on. Ekopolis sanalla aukeaa valtava määrä kiinnostavia linkkejä.

Minä ajattelen suojata hallaharsolla muutaman marjapensaani yöpakkasten varalta http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1210926071.html ja samaan aikaan "samassa veneessä" niin suuri joukko ihmisiä on epätoivossa. En edes pystyisi hahmottamaan hädässä olevien lukumäärää. Itsekkyys on nyt elinehtoni. Me satumme olemaan "turvallisessa Suomessamme" ja pidän oikeutenani suoda lapsille mahdollisuuden nauttia jokaisesta mahdollisesta onnen päivästä. Meillä tällä on vielä mahdollisuus tehdä jotain:

-kehitellä mielettömiäkin Ekopolis ajatuksia, mutta ei tuudittautua niihin utopioihin.

-TV:stä luopuminen on minulle erityisen konkreettinen teko tästä esimekkinä. Siitä minulla tosiaan oli varaa luopua vaikka sen kustannuksella, että joku muu perhe hankisi itselleen sellaisen tai jopa toisen, nyt mahtuu yksi enemmän. Mitä kaikkea olemmekaan jo tänään ehtineet tehdä. Muuten oltais ehkä avattu aamuiset lastenohjelmat tai katsottu videonpätkä. Nyt olemme huomanneet myös itsemme, toisemme ja ympäristömme paremmin.

VHS kasetit näyttävät vielä kelpaavan kierrätykseen mm. kirpputorien kautta. Minäkin ostin pilkkahintaan lasten VHS-leffoja vielä ennen nauhurin lähtöä, nyt laitan ne tarjolle töihin sähköiseen ilmoitustauluun- siellä ovat tehneet aikaisemmin kauppansa. Itse nauhoittamiani kasetteja on myös, enkä ajattele niiden mihinkään kelpaavan. Ne ovat tosiaan kierrätyskeskukseen vietävää kamaa, mikäli vain viitsii kuljettaa. Minulla on muovikassillinen lähdössä Kivikkoon. Pyöräilen siitäkin joskus ohi. Keväällä ongelmajäteauto ehti livahtaa niin, etten saanut niitä siihen kyytiin.

Jatkan vielä vastaavalla teemalla. Olen harrastanut valokuvausta ja lapsista on tosi runsaasti kuvia, varhaisvuodet on laitettu useampaan albumiin... Niitä on ollut kiva katsella.
Videointi tulee ajankohtaiseksi juhlahetkinä tai kun on tapahtumassa jotain ertyistä, kuten kuvassa. Samoin lapset katsovat mielellään vauvavideoita (joita nyt voimme katsoa tietokoneen kautta). He ovat myös innokkaita kuvaajia itse. Kuvat ja videot ovat muistin jatke. Kun valokuvauskin siirtyi digiaikaan, möin järjestelmäkamerani huutohintaan ja olen nyt kuvannut kännykkäkameralla, josta johtuen kuvat ovat joskus vähän huonolaatuisempia. Enää ei tule niin paljoa teetettyä paperikuviksi. Sekä viedot että valokuvat saa pakattua pieneen tilaan rompulle ja DVD:lle. Ajattelisin tässä tekniikan olevan ympäristöystävällisempää.

Seuraavaksi luopumisjärjestykseen on tullut televisio ja sen mukana VHS.

DVD:t jäävät vielä tietsikalla katsottavaksi- täytyy kai sitä jotain vielä lapsille entistäkin jättää.

Tämä tempaus ei ole ainoastaan ympäristökysymykseen liittyvä. Meillä telkkari on ollut vain valikoiden auki ja kaikkien oheislaitteidenkin stand by toiminnot on kytketty pois. TV:n sähkönkulutus on Motivan tiedon mukaan 0,10 KWh/1h (videonauhuri 0,03 KWh/ 1h ja pättelen, että myös digiboxi ja DVDsoitin samoin eli yhteensä 0,10 KWh/ 1h).

19.2-08 olen arvioinut, että Tv on meillä päällä n. 2h /päivä. Kysymys on noin kuudesta - kymmenestä KWh:sta kuukaudessa eli noin 10% kodinelektroniikkakulutuksestamme. (Olemme pysyneet koko vuoden alle sadan KWh:n /kk + keskuslämityksen ja lämpimänveden kuluttama energia.)

Digiaika on suivaannuttanut minut erikoisesti. Minusta yksipuolinen määräys hankkia lisälaitteita joka huusholliin on mieletön. Ohjelmatarjonta eikä kuvanlaatu minusta muuttunut miksikään. Toinen epäkohta on lupamaksu. Se on minusta kohtuuton, kun vieläpä varmaankin enemmistö ei sitä edes maksa, vaikka palvelua käyttävätkin (tämä on pikagalluppi lähipiirissä). Kaiken huippu oli, että kun taloyhtiöllämme on -älytöntä kyllä- lautasantennit, ei pelkkä digiboksista luopuminen riitä jättämään lupamaksun- vaikkei ainuttakaan ohjelmaa katsoisi. Lasten ei tarvitse kenellekkään lupatarkastajille valehdella ja lähteköön sitten koko toosa.

Hyviä puolia löydän helposti, mutta entä sitten mistä luovumme ?! ja ennen kaikkea, onko siitä jotain haittaa lapsille ?

- Yhteiset kisakatsomot jäävät

- Pitäisikö lasten voida osallistua kavereiden juttuihin eri tv ohjelmiin liittyen ?

- Uutiset ovat vaivihkainen tapa kertoa elämän karuista asioista ja voisi valmentaa lapsia ymmärtämään katastrofiasiaa paremmin.

- Jokainen perhe on omalla tavallaan erilainen, mutta nyt lapset saavat vastata myös ihmettelyihin, ettei edes telkkaria....

Biodiesel on nyt sitten kaikkien saatavilla. Kun ajattelen koko autoilua, tulee biodieselin (niin kauan kuin syötäväksi kelpaavaa materiaalia syötetään auton tankkiin tai sademetsiä kaadetaan palmuöljyä varten) käyttö yhtä käsittämättömäksi kuin uusiutumaton öjly. Greenpeacen radikaalia tekstiä tästä linkistä http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/metsa/biopolttoaineet-ei-sademetsaeae

Tänään tuli pohdittua omaa autoilua. En ole monesti ollut ratissa sen jälkeen kuin luovuin omasta autosta- enkä ole oikein autoa osannut kaivatakaan. En kylläkään kieltäydy tarjotusta kyydistä ja lapsille harrastuksiin liittyvä kimppakyyti on aina tervetullut. Kyllähän auto antaa mahollisuuden joustavaan ja helppoon elämään, jossa matkantekoa ei joudu samalla tavalla miettimään. Auto on ansaittu etu, josta luopuminen vaikuttaa suorastaan omaan minäkuvaan. Autottomana on helppo sanoa, etten kyllä tietäisi minkälaisen polttoaineen tankkaaminen olisi järkevämpää. Aika vahva käsits kuitenkin, ettei biodieseliä ole vielä saatu kehiteltyä ekologiseksi. 100-lehdessä Nesteen toimialajohtaja Sakari Toivola kertoo, että Neste pyrkii löytämään parempia biodieselin valmistustapoja: myrkyllisinä pidetyt kasvit, levät ja mikrobit. Stora Enson kanssa tutkitaan metsien hakkuujätteen hyödyntämistä. Faktana mainitaan, että syksystä lähtien viiteenkymmeneen pääkaupunkiseudun lähiliikenteen bussiin on tankattu Neste green-dieseliä http://www.neste.fi/artikkeli.aspx?path=2589%3B2655%3B2698%3B8158%3B10254 ... varmaan olen istunut sellaisen kyydissä.

Puutarha, mökki ja sisustusmessut kierretty. Eniten ihastelimme suihkulähteitä ja sisustusosastolla askartelumateriaaleja. Emme selvinneet ostamatta mitään. Lasihelmisiin korvakoruihin suostuin, samoin tuunattaviin puisiin korurasioihin. Kuten huomaat, oltiin liikkeellä tyttöjen kesken : )

Nähtiin tervalle tuoksuva pärehöylä ja saimme mukaamme tuoksunäytteeksi päreet. Pajukoristeita valmistavan firman luona jäimme askartelemaan värjätyistä pajulastuista ja kävyistä kestokukkia. Päreistä tuli hyviä askartelualustoja myös.

Biolan esite tarttui kotiin asti. Siinä on joka vuosi jotain uutta ideaa istutuksesta kompostointiin.

Mökkipuolella näytti olevan kaikenlaisia huussiviritelmiä- emme pysähtyneet siihen tarkemmin, mutta perinteinen huussi on kyllä oman kokemuksen mukaan riittävän hyvä, ei siinä akastekäymälää tarvita. Huussista puheen ollen isoon hätään toisaan perinteinen on paras. Pikkuhätään ideoisin naisväkeä ajatellen sellaisen siirrettävän "naisten huoneen" vähän niin kuin riukula malliin niin humus saa siivilöityä pisut, märkähän se on se haisevan huusin syyllinen jota ei saa kuriin kuorikkeella / hakkeellakaan. Eikä tyhjennys olisi niin raskas, kun ei nesteitä olis. Tarvitsee tietysti olla sellainen tontti, jossa rouvat voivat itse siirrelä vaikka jollain aisoilla ihanaa kevytrakenteista hygienia laitostaan. (Huomannet myös, että olen suoraa alenevassa polvessa patentti- ja rekisteriviraston virkamiehen sukua).

Kun etsin kuvaa, huomasin, että nyky säädösten mukaan em. ehdotukseni ei ole ilmeisesti ok : (

No, ei minulla ole mökkiäkään, jossa ideaani toteuttaisin.

Ekologisuus näkyi usiassakin esittelykojussa. Pasilan messukeskuksen kahviossa kertoivat lajittelevansa kartongin ja biojätteet. Mieleeni ei jäänyt mitään törkeää turhakemyymälää, vaikkakin varmasti sellaistakin oli , crocks jalkineita oli useassa pisteessä.

Tekojen ja tutkimusten tasolle kotitalouksien näkökulmasta:

Eilisessä HS:ssa Heikki Arolan ja Anni Lassilan artikkelissa "Tarkkuusmittari kannustaa kotitalouksia säästämän". Ainakin meidän kohdalla tämä on ollut totta. Mitän muuta mittaria ei olla tarvittu, kuin talovarastossa oleva asuntokohtainen mittari (kiitos blogiin saamastani vinkistä) kts blogitekstini 11 ja 19.2. Säikähdän ihan ajatusta, että taas joku lisälaite joka kotiin digiboksi tavoin- älkää, sitä rojua on ihan tarpeeksi. Sivuhuomautuksena tässä on mainittava, että langaton lankaliittymän puhelin vastaajalla ei mene Huutonetissä kaupaksi edes kahdella eurolla, vaikka on erittäin siisti ja uudenaikainen...

Kiinnostavinta on artikkelin kuva, jonka lähteenä tilastokeskus, SYKE

Sähkönkulutuksen jakautuminen Suomessa:

15% teollisuus

18% palvelut ja julkinen kulutus

13% kotitaloussähkö

10% sähkölämitys (asuinrakennukset)

2% kiinteistöt

1% kukin: sähkölämmits muu, maataloustuotanto, liikenne, loma-asunnot, rakennustoiminta-ala

Kun em. 13% kotitaloussähkön jakaantuminen keskimääräisesti katsotaan:

24% jääkaapit ja pakastimet

18% valaistus

13% ruuanlaitto

12% viihde-elektroniika

9% sauna

7% pykinpesu ja kuivaus

5% ilmanvaihto ja ilmastointi

4% astianpesukone

2% autonlämmitys

6% muut

Sähköyhtiöt asentavat tunnin välein kultusta mittaavia ja tiedot automaattisesti siirtäviä mittareita. Siitä voidaan siirtyä tunneittain vaihtelevaan taksaan, jolloin kuluttaja voisi mm. pestä pyykkinsä sähkönhinnan ollessa edullisinta. Tuota en tietysti tullut ajatelleeksikaan, että jos vaikka tuulivoimaa on enemmän, eikä sitä voi varastoida.... mutta olenko sitten kotona pyykkäämssä juuri tuulisena päivänä ?!

Vastaavasta aiheesta HS:n mielipiteen vieraskynässä kirjoittaa Simo Vahvelainen (tilastokeskuksen ympäristö- ja energia yksiköstä). Hän on kiinnittänyt huomiota, että kotitalouden tilastoitavissa mittareissa riittävästi huomioida aineettoman kulutuksen ekologista näkökulmaa. Tilastokeskuksessa kotitalouksien tuotteet ja palvelut luokiteltiin asiantuntijavoimin kolmeen luokkaan:

1. ekologisesti kaikkein kestävintä (esim. huolto- ja korjaustyöt, sos.palvelumaksut esim. päivähoito, osa luomutuotteista)

2. kestävää(esim. vuokrat, vaatteet, urheilukisat, leipä, kierrätettävä paperi)

3. kestämätöntä kulutusta (esim. auto, polttoaineet, tupakka, sähkö, osa paperista, pesuaineet, matkat, myös kahvi ja tee)

Tämäkin juttu vahvistaa intoani olla valitsemallani tiellä.

-jo työkseni teen ekologisesti kaikkein kestävintä työtä ja perheessäni näitä palveluja käytetän mm. koulun käynnin muodossa.

-nyt keväällä on paljon ihanan kiinnostavia tapahtumia. Ateneumin Pekka Halonen (oheisessa kuvassa Halosen maalaus maaliskuu) ja Emman Monet on nähtävä. Kiasman näyttelyt ovat aina arvoituksellisia, voisin poiketa. Lapsille on liput Bravo- tapahtuman yhteen teatteriesitykseen.

-vaatteiden kierrätys, jätteiden lajittelu on totuttua arkea.

-Kestämätöntä kulutusta on meillä helppo karsia muiden osalta kuin sähkön kulutus, muita ilman voidaan olla ja melkein ollaankin, kun pesuaineetkin valitaan niin ympäristöystävällisiksi ja uudelleen täytettäviin vaihtoehtoihin. Ehkä täytyy innostaa taloyhtiössä tekemään asunnoille kuntokartoitus, jossa samalla mm. meidän olohuoneen pohjoisseinn eristys tulisi tarkastettavaksi.

- sähkön säästäminen ja öljypohjaisten tuotteiden välttäminen on jokapäiväinen tavoitteeni

Huomasin vasta, että Eija-Riitta Korholan luennosta oli jäänyt mitä tehtävissä osiosta tärkeitä asioita kirjoittamatta. Hänest kiilateoria, jossa on 15 eri kiilaa, jilla ilmastonmuutosta pyritään hidastamaan on hyvä. Lisäksi hän mainitsi hiilidioksiidin talteenoton puolijohdetekniikan, polttokennot, 4. sukupolven ydinvoimalat, jotka voivat uusiokäyttää uraania ???

Joo, nyt houkuttelemaan joku kaveriksi näyttelyyn ja sopimaan ajankohdasta.

Sattumalta Helsingin energia oli jakanut juuri minua askarruttavaa infoa. Kun olen yrittänyt selvittää omaa sähkönkulutusta, on kaukolämmöllä tuotettu lämmitysenergia pysynyt mysteerinä. Upeaa palvelua. Nyt lähden sitä tässä pureskelemaan:

Ensinäkin huomaan, että taloyhtiömme rakennustilavuus on 1380 m3
Kiinteisön km. ominaiskulutus on 57 kWh/m3/vuosi.
Lämmitystarveluvun avulla saadaan eri vuodet vertailukelpoisiksi. Normaalivuoden lämmitystarveluku 3989 (vuosien 1971-2000 keskiarvo). Vuonna 2007 lämmitysenergian tarve oli n 8% pienempi. Taloyhtiömme myötäilee keskivertokulutusta.

Lisäksi kaukolämpöraportista huomaan, että laskutuksessa huomioidaan energiamaksut (keskihinta 31€/MWh) sekä sen hinnasta n. puolen arvosta vesivirtamaksua (yhteensä keskihinta 44€/MWh).

Raportin lisäksi kuoressa oli ympäritöopas, tässä otteita:
-Kaukolämpö ja yhteistuotanto on mahdollista kun asutusta on tarpeeksi tiivillä alueella.
-Yhteistuotanto = sähkön ja lämmön yhtäaikaista tuotantoa siten, että sähköntuotannossa syntyvää lämpöä hyödynnetään kaukolämpönä sen sijaan, että syntyvä lämpö ajettaisiin lauhteena mereen.
-Polttoainetta kuluu 40% vähemmän.
-Yhteistuotannon lisäksi pyritään biopolttoaineiden lisäämiseen.
- Maakaasu on nyt pääasiallinen polttoaine, jolla on muita fossiilisia pienemmät hiilidioksiidin ominaispäästöt. Maakaasun palaessa ei synny lainkaan rikkidioksiidia, pienhiukkasia eikä tuhkaa.
-Keskitetty lämmöntuotanto on parantanut kaupunki-ilmanlaatua syrjäyttämällä kaupunkikuvasta yli 13000 kiinteistökohtaista savupiippua.
- Varmistaakseen lämmöntuotannon kaikissa tilanteissa varalla on kivihiiltä
-vuonna 2006 Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitos otettiin kyttöön. Sen energia tulee puhdistetusta jäte- ja merivedestä. http://www.helsinginenergia.fi/tuotanto/katrivala.html

Kts. ympäristöteos Salmisaaressa http://www.pixelache.ac/vihreapilvi/

Arvatenkin ympäristöystävällisestä autourheilusta oli tänään vastine mielipidekirjoituksissa Reijo Silmuvuori osaa selittää asiaa paremmin kuin minä. Hyvin kirjoitettu, en ymmärrä, että autourhilussa voisi olla koskaan kyse ympäristön suojelusta. Hyvä kuitenkin, että edes yrittävät asialle jotain tehdä.

Lopuksi HS sarjakuva kamuista:
Siinä kissa ja koira ihmettelevät, ettei matkalle lähtevällä linnolla ole laukkuja eikä mitään tavaraa. Lintu sanoo, etteivät he kanna mitään- ei tavaroita eikä huolia.
Kissa ja koira toteavat viimeiseeä ruudussa, että "ilmankos ne pystyvät lentmään"

Kirjanmerkkini on Timo Airaksisen Elmänhallinnan haaste- kirjan välissä, em. sopii siihen.