Valokuvatorstain 165.haaste on "kevät"
Minulle ja meidän perheellemme se on riemukasta aikaa, jolloin pyöräilystä voi taas alkaa nauttia. Kuvassa on harjoiteltu pyöränkumin paikkausta. Sen oppiminen on mahdollista sekä äidille että lapsille.
Pyöräily on taatusti ympäristöteko !
Näin kirjoitin pyöräilystä 24.4.2008
ja 15.5.2009
6 kommenttia:
Onpas hieno kuvakulma, jouduin hetken tutkailemaan, mutta siinähän se pyörä odottaa keväthuoltoa. Hieno vastaus!!!
Hyvät värit, hauska ja persoonallinen kuva
Meillä ei enää kehdata paikata, vaan aina ostetaan uusi. Se ei taida olla kovin egologista?
Onneksi kumi puhkeaa vain kerran vuodessa ja yleensä aina keväällä.
Minäkin olen jo oppinut, että meillä on varasisäkumi. Siitä saa äkkiä pyörän taas toimintakuntoon. Uusi sisäkumi on sentään aika pieni vahinko ympäristölle. Tuosta paikkaamisesta vaan on tullut minulle osoitus, että kyllä nainenkin voi osata ja lapsille opetusta, että asioita voi yrittää korjata.
Jolla on paikka paikan päällä, sillä on markka markan päällä =)
Tuttua touhua tuo paikkaua, niin lasten kuin oman pyörien kanssa.
Hyvin yleistä oli, että oli kaksi reikää vierekkäin noin kolmen sentin välein, kun reunakivi tuli ylitettyä vauhdikkaasti. Konstikas saattoi olla ruusun piikki, jos sitä ei muistanut ottaa pois päällyskumista, niin silloin sai paikata useammankin kerran. Mieliinpainuvin paikkaus oli työmatkallani kehä III n. varrella. Olin juuri kääntänyt pyöräni nurinpäin ja aloittamassa paikkausta kun pysäkiltä asteli minua kohden nuori kaunis nainen ja kysyi, voinks mä jotenki auttaa? Kiittelin kovasti tarjouksesta ja sanoin, että eiköhön tämä tästä jotenkin hoidu.
Hän ilmeisesti luuli, että minä olin onnistunut ajamaan pyöräni ympäri niin, että pyörät osoittivat taivasta kohden.
Lähetä kommentti