Palsta on ollut mielessä. Hain vielä muutaman opaskirjan lisää. Aikuisten puolelta löytämäni ovat joko sellaista höpöä, että niiden perusteella luulee saavansa jotain upeaa aikaiseksi. Varmaankin kuvat on lavastettu tai ainakin jonkun kokopäiväisen nysväämisen tulosta. Tiedäthän sen tunteen, kun katsoo sisustuslehteä ja vertaa sitä omaan, lasten mielikuvituksen ja tarmon täyttämään huusholliinsa. Sitten toiset oppaat ovat melkeinpä liiankin perusteellisia. Suunnitelmia tehtävä monelle vuodelle- ei sekään oikein tunnu nyt oikealta.

Löytyihän niitä oikeitakin oppaita- nimittäin lasten osastolta. Myönnän olevani sen verran lapsellinenkin, lastensuojelussa tehty "elämäntyö" on varmaan tehnyt vähän kaltaisekseen, mutta ne kirjat ovat oikeasti hyviä. Vähättelemätön selkeä ohje, niin kuin sen vaikka mummo lapsenlapsilleen antaa, sisältää myös lämpöä, josta ainakin minä innostun. Görel Kristina Näslundin ja Lars Klintigin: Antin kasvimaa on ehdoton suosikkini.

Kuvassa on pihan salaattipenkkini nyt. Ruohosilppukate ja järjestelmällinen etanametsästys on vähentänyt tuholaisia. Salaattipenkki jää siis omaan pihaani.

HS:ssa Annika Ruoranen kertoo biojätekuljettajan työstä. $iitä saa likaisen työn lisää, en minä vaan ole saanut pestessäni tuhansia pikkuvaippapeppuja. Eniten kiinnosti, että Ämmänsuolla 2007 vastaanotettiin kiinteistöistä 35484 tonnia, 3000 tonnia enemmän biojätettä kuin edellisenä vuonna. Biojätteen osuus on noin kolmannes pääkaupunkiseudun kotitalousjätteestä. n. 100kg/ asukas / vuosi. YTV:n tekemän tutkimuksen mukaan vastanneista n 60% lajitteli biojätteensä säännöllisesti ja noin viidennens satunnaisesti.

Tulipa nyt myös tarkastettua, että YTV:n oppaan mukaan koiran kakat kuuluvat sekajätteeseen ?! Pitääkin kysyä miksi.