lauantaina, joulukuuta 05, 2009


Viikko 49 / 2009
Joulun odotusta

Millaista joulua meillä odotetaan ?!
Lapset eivätkä kaveritkaan tiedä, mitä toivoisivat joululahjaksi. Edes lelukuvastosta ei kuulemma löydy mitään, kun kaikkea jo on. Ehdottelen, että entä jos tämän vuoden joululahjoiksi annettaisiin jotain omia tavaroita ?! Yksi ehdottaa, että ainakin rikkinäiset voidaan antaa. Kirppikseltä ollaan joskus ostettu rikkinäinen tavara- se lapsi ainakin muisti, että rikkinäistä ei saa antaa eteenpäin, ellei sitä korjaa. Kyllä he jotain tietysti toivovat, mutta tarkoitan ettei mitään oikeasti puutu.

Jostain luin kolumnin, miksi lahjaton joulu ei voi onnistua. Sopimuksesta huolimatta toinen ehkä sittenkin ostaa lahjan ja toinen jää tavallaan kiitollisuuden velkaan. Antaminen ja saaminen ovat oikeasti mukavia asioita, kysymys on enemmänkin lahjan laadusta. Viikon kysymyksessä tiedustelen, voiko joulua juhlia ilman lahjoja ->

Tänään katsoin Hesarin etusivun mainosta, siinä on kauniita jouluisia itsenäisyyspäivätavaroita, mutta kaikki ovat muovia, metallia tms. Vaatii säilytystiloja säästellä koko vuoden yhden juhlapäivän tavarat. Kirppikseltä löysimme hyvät itsenäisyyspäivän kynttilät. Yhtä on jo poltettu, mutta vielä siinä näkyy sininen ja valkoinen, toinen on kolhiintunut mutta erittäin nätti entinen juhlakynttilä. Kun huone on hämärä ja kynttilässä palaa tuli, se on varmasti oikein hieno. Niillä me juhlistamme arvokkaasti itsenäisyyspäivää.

Ainakin paistamme pipareita. Kiitos mummulle, joka teki meille taas taikinan !Jos saan muut innostumaan, niin pelamme joululomalla kaikki lautapelit ja valitsemme niistä suosikkimme. Ehkä voisin laittaa siitä jutun tännekin...

Entä sitten ilmastonsuojelu ? Kööpenhaminan kokous on ensiviikolla, ilmastouutisia tulee tilauksestani sähköpostiin enkä minä jaksa keskittyä siihen sekavaan informaatiotulvaan. Toivon, että tietoisuus mahdollistaisi asioiden yksikertaisen selittämisen, mutta eihän se niin ole. Yhden asian muuttamisen vaikutuksia on vaikea arvioida.

Tämän päivän ympäristötekoni on kirjata pisarat nimimerkiksi Co2-keskusteluun ja viedä kertyneet kartonkikeräyspussit eteepäin. Näin talvella kierrätysastia ei osu niin sopivasti kulkureitille, että vientivälit pitenevät. Ei silti tulisi mieleenikään heittää niitä sekajätteeseen. Kartongin kierrätys on minusta niitä yksinkertaisimpia ekotekoja.

1 kommentti:

Ari kirjoitti...

Kohta nuo ovat syöty :D Hyvä teko luopua autoilusta, ympäristönhuomioiminen kannattaa!