Meno se vaan jatkuu. Heti aamusta veimme metallinkeruuseen pari kassillista purkkeja. Työmäärä on todella melkoinen suhteessa jätteen määrään. Meillä oli kahden perheen säästetyt metallit. Autolla mekin poikettiin. Pisteessä oli jatkuvasti joku lajittelija. Aukot ovat melkoisen pienet. Jokaisen purnukan pistelin omin pikku kätösin luukusta. Kyllä on aikamoista asiaan paneutumista pakkasella purkki kerrallaan niitä säiliöön tyrkkiä. En ihmettele niitä itseään arvostavia ihmisiä, jotka eivät moiseen alennu. Mutta sisulla ja määrätiedolla itse olen liikkeessä ja pidän kiinni periaatteistani. Älkää nyt säikähtäkö, vaan tervetuloa kierrätyspisteelle : )

Pihatalkoot ovat mukava sosiaalinen tapahtuma. Yhdessä puuhaten kaikki eloperäinen ylimääräismoska on huiskittu pois. Naapurisopua en viitsi uhmata, joten ei auta kuin kääntää selkänsä kun naapurit laittavat lehtiä sekajätteeseen, vaikka minä olen hankkinut biojätesäkkejä ja kertonut, että niitä kuljetettaisiin kohtalaisen edullisesta lisämaksusta (2€/pussi) biojätteeseen...

Oman pihan salaattipenkki on käännetty ja etanat nypitty tarkkaan samalla kun lehdet hoidettu pois kukkapenkeistä.