YTV on jakanut joka kotiin Lajiteltua tietoa jätteestä,
Jäteoppaan.

"Fiksu vähentää jätettä ja kierrättää loput"

Jätteiden lajitteluohjeista omaan arkipäivääni:

Ongelmajätettä meillä syntyy lähinnä paristoista, loistelamppujen polttimoista, jotka itse toimitan huoltoaseman yhteydessä olevaan ongelmajätekonttiin. Jos jotain lääkkeitä venhentuu, toimitan ne apteekkiin.

Bio- ja kompostointijätettä vien biokeräyslaatikkoon, johon menee myös taloyhtiön puutarhajätettä. Joskus säiliöön mahtuisi enemmänkin ja silloin tuntuu joutokäytöltä, mutta minusta niin on parempi, kuin jos vaihtoehtona on mustiin jätesäkkeihin sullotut puidenlehdet ja oman perheeni biojätteiden kulkeutuminen sekajätteeseen. Pihan reunassa on myös "kivikompostori" sekä lehtikehikot lähinnä väliaikaisvarastointiin, jos biojätesäiliö tulee liian täyteen. Käytänössä puutarhajätteen kompostointi on senverran hidasta, ettei tonttimme reunuksille saata kastata keskeneräisiä kompostikasoja.

Keräyspaperin määrää olen yrittänyt vähentää kieltämällä ilmaisjakelun. Nyt keräyspaperiin menee osa viikonlopun Hesareista (osasta teen siis biojätepusseja), viikolla mukaani ottamista 100- ja Metrolehdistä sekä lasten piirrustuksista. Vaikka ei niitäkään noin vain pois heitetä. Parhaat säästetään ja ainakin ensin ovat jääkaapinovessa näytillä.

Keräyskartonkia kuljetan jonkin matkaa läheisen kiskan yhteydessä olevaan keryslaatikkoon. Paperinkeräysyhtiöltä tuli esite, jossa paperinkeruun yhteyteen voisi laittaa myös kartonki keräyksen. Taloyhtiön hallitus ei ekalla kerralla lämmennyt idealle. Ehkä on syytä kysyä, miksi ?

Keräyspahvit toimitan myös kartonkikeräyspisteeseen, vaikka se olisikin laadukkaampi raaka-aine.

Keräyslasi kulkee aina kartonkin mukana. Sitä tulee oikeastaan aika vähän.

Keräysmetalli vaatii kuljetuksen kauemmas, vaikka yrittelin asukasyhdistyksen kanssa viritellä yhteistyötä lähistöllä olevan yhdistyksen kanssa, joka kerää jo metallia. Ongelma on tietysti kustannusten jaossa. Laatikko- ja säilykeruokien kuoret sekä lasipurkkien kannet säilyvät kyllä hyvin, eikä niitä kohtuuttomasti kuukaudessa ole kertynyt.

Sähkö- ja elektroniikkaromua sekä remontti- ja rakennusjätettä ei meiltä normaalioloissa tule.

Energiajaetta kuljetimme pitkään kuukausittain keräykseen, mutta jätteenpolttaminen ei ole yksiselitteistä, eikä ainakaan kun jätettä on nyt kuljetettava kauemmas. Yritän kovasti välttää muovituotteita, mutta tehtävä on liki mahdoton. Kyllähän sitä pussi yhdessä muun sekajätteen kanssa viikossa kertyy.

Käyttökelpoiset vaatteet ja vanhat esineet yritän saada eteenpäin. Jos ei ottajaa löydy, vien UFF:n tai lähetyksen kierrätyslaatikkoon tai lähikirpikselle.

Energiajae ja sekajäte ovat minusta kaikista ongelmallisimpia. Kaikkea kräsää lapsiperheessä kertyy ja menee myös rikki. Pakkausmateriaalin välttäminen on todellista työtä ja vaatii melkoisesti vaivaa. Jos käyn hakemassa kurkun torilta kuljen bussilla vs. lähikauppa. Tuleekohan kurkut torillekin jossain kääreessä ?!?

Entä kuvaamani lähialueen jätteenkeräysastiat. Olenkin yrittänyt jo vaikuttaa, että ne voisivat edes vähintään yrittää olla esteettisesti siedettäviä. En ilmeisesti tarpeeksi sitkeästi, koska melkein samalta näyttää kuin vuosi sitten.

Poimin tähän esitteestä muutamia pointteja:
- Lajittelu säästää luontoa ja kukkaroa
- Ongelmajäte on vaarallista
- Jätehuolto rahoitetaan jätemaksuilla, ei verovaroilla
- Paras jäte on syntymätön jäte.
Esitteessä on lueteltu vastaanottopaikkoja:
- Pienkuormat (henkilöauto, peräkärry, pakettiauto kyydillä kulkevat määrät)
- Kotitalouksien ongelmajätteet
- Isojen esineiden Nouto-Sortti ja alueelliset keräyspisteet. Kts verkkosivuilta
- Käyttökelpoisen tavaran vastaanottopisteet (http://www.kierrätyskeskus.fi/ ja http://www.kirkkonummi.fi/ )
- Tietoa paperin, pahvin ja keräyskartongin keräyksestä (http://www.paperinkeräys.fi/)
- Tietoa jätehuollosta ja hinnoista (www.ytv.fi/jatehuolto)