Aamu alkoi lempeästi. Jokainen heräilee omaan tahtiinsa ja ulkona aurinko jo lämmittää. Pihassa alkaa tapahtua paljon. Krookukset ovat saaneet seurakseen helmililjoja ja skilloja, aikaisempien vuosien pikkunarsissit ovat vihdoin tehneet nuput, samoin kevätesikko...

Luettuani lehden, olen taas löytänyt päivän teeman. Mahdollisiin katastrofeihin varautumisen. Luettuani HS:sta, että tulvia ajatellen Helsingissä on jo kiireellisiä paikkoja, joissa on syytä tehdä tulvavalleja. Nyt rakennusmaan on oltava 4m merenpinnasta. Kiinnostuin tietysti heti laajemmin asiasta. Löytyihän hyvä linkki http://ptp.hel.fi/soili/. Valitse maaperäkartta. Odota rauhassa, että kartta latautuu ja korkeusmerkinnät löytyvt mm. oranssien viivojen yhteydestä. Meidän kotiseudun korkeus on parikymmentä metriä merenpinnasta.

Wikipediasta selviää, :"Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta" ja ilmatieteenlaitos ilmoittaa omien mittausasemiensa aikantimissa myös paikan korkeuden merenpinnasta: http://www.fmi.fi/saa/havainto_20.html

Sitten tulee tietysti mieleeni lapset ja kuinka he arvaamattomasta tulevaisuudesta selviävät. He ovat saaneet ison pahvilaatikon, joka leikissä muotoutuu ensin avaruusalukseksi tai aikakoneeksi . Välillä laatikko on avaruuskiska ja kun sopuisa leikki lähestyy loppuaan ja äänensävyt muuttuvat sopuisasta kärjekkäämmiksi, laatikko on yhden lapsen atomipommisuoja.

HS:n loppupuolella silmiini osuu pelivertailu (jota en tavallisesti koskaan seuraa). Erik Immonen esittelee tietokonepelin, jossa "Ilmasto riivaa upeaa kaupunkia" kuvatekstissä ilmoitetaan, että "pelaaja voi katsoa pelin maailmaa hyvin läheltä ja monesta kulmasta. Ilmastonmuutosteemaan voisi kehtiellä (ja on varmaan jo kehiteltykin) vartavasten myös muita pelejä, joissa voisi ymmärtää asiayhteyksiä ihan kokeilemalla vaikka erilaisia hypoteeseja.