Viikko 52 / 2009

Lapsena joskus joulun jälkeen tuli tunne, että mitäs nyt. Kauan odotettu juhla oli sitten ollut- vaikkei pettymys, mutta kuitenkin odotukseen nähden lyhyt. Sellaista aika on, joskus kulkee hitaammin kuin toivoisi ja joskus niin nopsaan.

On huono juttu, ettei Kööpenhaminan kokouksessa pystytty parempaan. Ehkä jouluun vertaaminen ei ole ihan osuvaa, mutta kyllä jotain yhteyksiä vaikka joulupukkiin voi kuvitella. Pessimisti luopuu ehkä uskosta, ehkä realistiltakin viimein loppuu toivo. Utopisti puolestaan taitaa odottaa ihmettä. Monet eivät edes välitä. Toiveikkaassa, maltillisessa optimismissa voi sittenkin olla voimaa - Ei muuttaa suuria, mutta pitää silmät auki ja uskon voimalla, toimia tilanteen mukaan.

Tässä alustus, jolla johdattelen seuraamaan, mihin ilmastokokouksessa sitouduttiin tai sovittiin ja mitä sen jälkeen.
Ympäritöministeriön sivuilla ympäristöministeri kirjoittaa myös onnistumisesta:
"...ensimmäistä kertaa maailman valtiot tunnustivat tarpeen pysäyttää ilmaston lämpeneminen Euroopan unionin ajamaan korkeintaan kahteen asteeseen. Myös ilmastotoimien rahoituksessa otettiin selkeä askel oikeaan suuntaan..."

Näen toiveekkuutta siinä, että jotain jatkoja sovittiin:
1.helmikuuta 2010 on ensimmäinen uusi sovittu päivä. Silloin Kiton pöytäkirjan maat asettavat päästövähennystavoitteensa ja kehitysmaiden on ilmoitettava omat toimensa päästöjen vähentamiseksi.

Teollisuusmaat sitoutuivat kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittamiseen 100:lla miljadrilla dollarilla, jonka johdosta ilmastotoimista on myös raportoitava kahden vuoden välein YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle.
Ja rahoitusinstrumentti "Copenhagen Green Climate Fund" perustettiin ilmastosopimuksen ohjaukseen, jolla taattaisiin metsäkadon torjumisen, päästöjen vähentämisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoitus köyhimmille kehitysmaille.

Hiilinielukeskustelua käydään alkavana vuonna ja siitä pyritään pääsemään johonkin näkemykseen. Bonnissa pidetään touko-kesäkuussa valmistelukokous, tiedottaa mm ulkoasiainministeriö.

Googlatessani Meksikon ilmastokokous-sanaa, ei suomeksi juuri kummoista löydy. Yle-uutisten ilmastonmuutossivuilla oli tämä.

No, jäikös teidän joulustanne tänävuonna vähemmän jätettä, kuin viimevuonna -> sitä kysyn viikon kysymyksenä.
Tässä idea ensivuodelle: Jos kaapissa on ylimääräiset jouluiset verhot tai -pöytäliina, niin voisiko niistä ommella joululahjapusseja. Kuvan kaitaliinat eivät olisi minulla päätyneet pöydille, mutta kestolahjapusseina niistä tulee lämpimiä muistoja- eikä yhtään jätettä.