Viikko 25 / 2009
Juhannustervehdys. Viikon kyselyyn olen soveltanut Wikipediasta juhannustaikoja ->

Kesä vaikuttaa olevan juuri niin vähäluminen kuin näillä leveysasteilla voisi kuvitella- joulupukin maassa. Ilmatieteenlaitoksen sivuilta löytyi pitkän ajan tilastoa lämpötiloista. Enempää kuin 30 hellepäivää on Suomessa turhaa edes odottaa. Tässä vielä sammakkoprofessorin ennustuksia.

Jos olisin lasten kanssa nyt mökillä ja minun päätehtävänäni olisi keksiä ekologista kesätekemistä huonommista keleistä huolimatta, niin ehdottaisin että:

- Laittaisimme sademittarin pihaan, pitäisimme sademäärästä kirjaa ja yrittäisimme ennätystä ; ) Sääasemalla voisi rakentaa myös tuulimittarin.
- Yrittäisimme etsiä uimista varten märkäpuvut lainaksi.
- Tekisimme aarrekartan ja piilottaisimme toisillemme pikku yllätyksiä sisällä ja ulkona.
- Akvaarioon tai terraarioon voisi kerätä jotain tutkittavaa, vaikka etanoita, sammakoita tai tunkiolieroja.
- Selviytyjän temppurata onnistuu varsinkin huonolla ilmalla. Sellaisesta saisi ohjelman koko päiväksi: suunnittelu, huoltopisteelle mustikkakeittoa, diplomit osallistujille.
- Rakentaisimme majan tai pystyttäisimme teltan, johon veisimme paljon peittoja, söisimme siellä herkkueväät ja kuuntelisimme sateen ropinaa.
- Ottaisimme lukumaratonin, jossa vuorotellen luetaan joku kaikille mieleinen kirja
- Lukisimme kasan lehtiä, joista voisi tehdä leikekirjat.
- Kivien keräily ja niistä askartelu voisi olla mukavaa puuhaa, märät kivet ovat kauneimpia.
- Meillä lapset ovat vanhoja kuvataidekoululaisia. Mistä tahansa materiaalista syntyisi vaikka mitä… munakennot, jämälaudat, liimaa, nauloja. Tulisi sitten joululahjat jo valmiiksi ; )
- Jonkun järjestön suoritusmerkki esim. Luonto-liiton "pihka" tai partiolaisten "taitomerkit"

Sitten tarvitaan enää asenne, että luonnossa -säällä kuin säällä- voi olla hauskaa. Tai asenne, että pienimmätkin lapset voivat osallistua ihan kaikkiin hommiin, kunhan aikuisella riittää kärsivällisyyttä. Siivoilusta, kokkailusta yms. voi saada hauskaa.

Myönnetään, että tämä juttu on hiukka idealistinen. Tällaista ohjelmaa olisi kesäleirillä, mutta innostuisivatko lapset sellaisesta mökillä, jossa on niin paljon helpompaa vain kähnätä keskenään sisällä. Innostuisivatko lapset, jos aikuiset ohjaisivat heidän määrätietoisesti alkuun. Onko reilua sanoa, että täällä on nyt sääntönä, että totutaan ääri-ilmiöihin. Opastetaan asianmukaiset varusteet ja sisään mennään vasta kun tulee oikeasti kylmä tai nälkä ja touhut on touhuttu.

Vain tekemällä ja kokemalla voi oppia. Jos olisi niin, että meidän olisi syytä varautua mahdollisiin luonnon ääni-ilmiöihin, niin nyt lapset voisivat oppia varautumista turvallisesti….
Vai pitäisikö vielä kasata heille kokemuksia, joihin myöhemmin ei ehkä enää ole mahdollisuutta. Silläkin uhalla, että kylmästä pois lentäminen lyhentää mahdollisesti riittävän, vaikka kolean kesän mahdollisuuksia toisesta päästä nopeuttaen ilmastonmuutosta ?!?

Entä oma Juhannukseni tänävuonna ?
Pyöräretki taivaallisessa suihkussa, ojanpientareella upeita ketokukkia, hyvää ruokaa, sauna, takkatuli, talja ja oma kulta.