viikko 12 /2009

Elämämme on vuoroin lomaa ja vuoroin sellaista kiirettä, että hallinnantunnusta vastaavana aikuisena kipuilen laatiessani yhteisiä sääntöjä.

Miksi päivät ovat niin täynnä tekemistä ?
Jos valveillaoloaika on 15 tuntia klo 7-22 meillä se jakautuu
(6h) klo 8-14 koulun käyntiin ja työntekoon. Koulusta saamme olla kiitollisia. Lukutaito ja asioiden ymmärrys antaa meille mahdolisuuksia toimia vastuullisemmin.
(2h) esim. klo 16-18. Mitä ei ehdi koulussa käsitellä, panostetaan läksyinä. Silloin me vanhemmat voimme tukea ja auttaa, sekä tuoda omia näkemyksiämme ja arvotuksiamme kogniition tasolla. Oppimiseen on siis varattu yli puolet hereillä olemisesta. Kuusi tuntia jää sitten muulle tekemiselle tai tekemättömyydelle.
Viikon kysmksessä arvuuttelen, onko koulutarvikelaatikko tytön vai pojan ? ->

Kello 14-16 (ja ehkä myös illemmalla 2+2h) tärkeälle kavereiden kanssa touhuamiselle. Sosiaaliset taidot, vapaa ulkoilu ja tekemällä oppiminen ovat ehdottoman tärkeitä.
(2x2h/viikko) Lapset viihtyvät harrastuksissaan ja siellä tulee liiikuntaa ja erilaisia hyödyllisiä oppeja.

Kiinnostuin, mitä koululaisilleni sitten ympäristöasioista on tarkoitus opettaa.
Tämä on lasteni koulun kotisivuilta opetussuunnitelmasta kopioitu:

Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta. Oppiaineena sillä on erityinen merkitys kasvatettaessa oppilaita elinympäristöstään vastuuta kantaviksi kansalaisiksi. Lähtökohtana on kestävän kehityksen näkökulma, johon kuuluu kulutuksen hillitseminen sekä energian ja luonnonvarojen säästäväinen käyttö.

Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeisen lähestymistapaan. Kokemuksen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Pääpaino on lähialueiden tarkastelulla, sillä asiat tulisi kytkeä oppilaiden omaan elämään ja kokemuksiin. Opetuksessa tulee mahdollisuuksien mukaan olla riittävästi tilaisuuksia koulun ulkopuolella, luonnossa tapahtuvaan työskentelyyn. Mm. Vantaanjoki ja kummimetsämme Niskalan arboretum sekä muut Pohjois-Helsingin metsä- ja viljelyalueet luovat oppilaille erinomaiset mahdollisuudet retkeilyyn ja kenttätyöhön.

Yhteiset tavoitteet vuosiluokilla 1-4
Oppilas oppii
· havainnoimaan luontoa eri vuodenaikoina
· arvioimaan ympäristön kauneutta ja viihtyisyyttä
· arvioimaan ympäristön monimuotoisuutta
· etsimään selityksiä luonnon muutoksille
· toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen
· noudattamaan annettuja ohjeita koulussa, liikenteessä ja lähiympäristössään
· hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttäen
· oppii arvioimaan hakemaansa tietoa
· luokittelemaan perustellen
· tekemään havaintoja, kokeita ja mittauksia erilaisia tutkimusvälineitä käyttäen
· kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan
· kohdistamaan huomionsa tutkittavan olennaisiin piirteisiin
· raportoimaan eri tavoin työnsä tuloksia
· käyttämään luonnontieteellisiä käsitteitä
· hahmottamaan käsitteitä kokonaisuuksina
· käyttämään eri tavoin hankkimaansa tietoa
· keskustelemaan kokemuksistaan ja havainnoistaan ja vertailemaan niitä toisten kanssa antamaan esimerkkejä oppimistaan ilmiöistä ja eliöistä
· tutustuu valoon ja ääneen liittyviin ilmiöihin

Biologian ja maantiedon opetuksessa painotetaan vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tuetaan oppilaan kasvua aktiivisesti ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. Biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen elinympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena.

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteen on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen.

Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri aluille. Maatiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaiden maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnon- ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta ympäri maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle.

Ihmisenä kasvaminen
Oppilas
· oppii ihmisen kehon rakenteen ja keskeiset elintoiminnot, lisääntymisen sekä murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset
· arvostaa omaa kehoa ja sen suojelua, omaksuu tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät
- sekä ymmärtää seksuaalisen kehityksen yksilöllisen vaihtelun
· oppii ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuuden sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuut
· ymmärtää luonnon monimuotoisuuden merkityksen sekä tietää jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet
· huomaa luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutuksen maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Oppilas
· hahmottaa Euroopan maailman kartalla ja Euroopan karttakuvan
· tutustuu Euroopan väestöön ja ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeisiin
· tietää maailmankarttakuvaa ja sen keskeistä nimistöä
· tutustuu erilaisiin alueisiin ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisten monimuotoiseen elämään niissä
· huomaa luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä
Oppilas
· tietää elintarvikkeiden alkuperän ja ruuan tuottamisen tapoja
· oppii ihmissuhteisiin tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuutta sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuut
· ymmärtää luonnon monimuotoisuuden merkityksen sekä omaksuu jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet
· ymmärtää luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamia muutoksia ympäristössä

Muut opetussuunnilteman aineopinnot ovat: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, matematiikka, fysiikka ja kemia, uskonta /ET, historia, musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta sekä valinnainen aine.
Lukiessani opetussuunnitelmaa ajattelen, kuinka opettajat saavuttavat määritellyt tavoitteet ja koen todellakin olevani hänen kanssaan yhteistyössä lastemme parhaaksi. Ja sittenkin mietin, onko lasten parhaaksi oppia kirjoista kaikki yllämainittu. Mikä todella tulee omaksutuksi ja osaksi oppilasta, ellei lopulta ainakin itse koetut asiat.