tiistaina, joulukuuta 16, 2008


Lepo on meille kaikille tärkeää. Hakusanana lepokausi antaa tuloksia, jotka liittyvät kukkien vaatimaan lepoon ennen kukintaa.
Pidän pimeästä, enkä ole kaamosmasentuja, mutta lasten herättäminen kouluun kesken unien on minulle kova, luonnonvastainen ponnistus. Onko ilmisen energia uusiutuvaa ?
Jos meidän ei pimeillä ja kylmillä ilmoilla tarvitsisi olla niin tehokkaita. Nukkuisimme pidempään, emmekä tarvitsisi keinovaloa herätäksemme tai nähdäksemme nousta hereille rähmäisin silmin. Luokkahuoneiden ja työpaikkojen loisteputkivalaistuksesta puhumattakaan...
Peiton alla lämmittäisimme paremmin toisiamme. Nyt äkkiä aamulla unenpöppöröisinä ainakin kahvin- tai vedenkeittimet päälle, että jotenkin heräisi ja saisi energiaa.

Kello on nyt kaksi ja asunto on silti miltei pimeänä. Ulkoa kajastaa valoa, joka ei valaise tällä sisällä, miksi siis yrittääkään olla tehokas. Eihän kukaan huomaa pölyjä ja tahroja ; )

Joululoma tuo meille tarvittavan lepokauden, mutta osaako sitten rauhoittua ja kuunnella itseään ?! Ilmastonmuutos kiittää tahdin hidastamisesta. Kävelyretkestä, löhöhetkistä, kynttilänliekin tuijottelusta... Miten suhdanneherkkiä olemme talouskasvun romahtamiselle, ruoka on tietenkin välttämätöntä hengissäpysyäksemme.
Nautin elämäntilanteessani siitä, että minulla on (vasta äskettäin opittua) kykyä rauhoittua ja pysähtyä... eläköön "mummomaisuus".

Ei kommentteja: