Lumesta on otettu tänään kaikki irti. Lapset olivat pihassa ennen koulua puolitoista tuntia, yhtään ei ollut vaikeuksia heräillä : )
Yksi on ulkona vieläkin yhtä soittoa. Sanoin leikilläni, että tänään on pakkoulkoilua ja vain syömään saa tulla sisälle. Sen toteuttaminen ei näytä tuottavan vaikeuksia. Muut olimme hiihtelemässä kotikaduilla. Me huudettiin hurraata, ettei aura- tai suolausauto ollut tärvellyt hienoja hiihtoreittejämme läpi naapuruston.
Olin ottanut viikon "kaamosloman", mutta se vaihtuikin "lumilomaan". (En taida vaatia rahoja takaisin. Loma-ajan palkkahan tästä kuitenkin vaan maksetaan).
Eilen näimme niitä salamoitakin. Eipä täällä Suomessa taida mikään ilma olla niin kummallinen, että sitä voisi hämmästellä- en nyt sentään salamoivaa lumisadetta ole ennen tavannut.
Juniin lumimyräkät tuntuvat vaikuttavan melko pahasti. Nyt kun minulla ei ollut tänään kiirettä, huomasin millaista on käyttää aikaa kiireettömästi. Junien myöhästely ei kiristänyt hermojani yhtään.