Kommentoin vielä HS perjantain juttua "Viisi kuntaa näyttää mallia ilmastonmuutoksen hillinnässä" Kuhmoinen, Uusikaupunki, Mynämäki, Padasjoki sekä Parikkala.
Keinoina käytetään mm: (oma mukaelmani listoista)
- Tuulivoiman lisääminen, fossiilisten korvaaminen hakkeella ja maalämmöllä
- Biolämpölaitoksen rakentamista ja käyttöä
- Kaukolämpölaitoksen pellettikattila
- Palvelutalojen ja vanhusten asuntojen energiatehokkuuskorjaukset
- Etätyöskententely ja lukion verkko-opiskelun sekä videokokousten kehittämistä
- Hybridiautojen käyttö
Näillä keinoilla kunnista tulisi hiilineurtaaleja.

Tänään HS:n mielipiteessä on kirjoitus, jonka mukaan isojen asuntojen energiakulutus on tietysti suurempi. Itse olin hammastarkastuksessa terveyskeskuksessa ilta-aikaan. Koko muu valtava kompleksi oli lämmitettynä tyhjillään. En tietenkään tarkoita, että julkisia tiloja pitäisi käyttää ympäri vuorokauden. Olisihan se melkoista, että aamulla saapuessani työpaikalleni siellä joku vielä tekisi aamutoimiaan lämpimässä nukutun yön jälkeen, mutta onhan siinä toki ajattelemista.

HS:n pääkirjoituksessa dosentti Jaakko Kiander kirjoittaa tänään "Energiatehokkuuden nosto vaikeuttaa pienituloisten arkea". Kirjoituksen sisältö on hyvä. Otsikointi on pienituloiselle katkeraa semantiikaa ja vain sen luettuaan saattaa ymmärtää, että pienituloisille energiatehokkuus olisi kirosana. Kirjoituksessa nähdäkseni kuitenkin korosteaan, että pienituloisilla ei ole vastaavia mahdollisuuksia vaikuttaa esim. energiankulutukseensa. Tulot menevät välttämättömimpään, ei uusiin energiatehokkaisiin kodinkoneisiin tai energiansäästöön tähtääviin remontteihin. Pahin tikki olisi siis ympäristöverotuksen kiristäminen. Kiristys vaikuttaisi suoraa asumisen ja liikenteen kuluihin, jotka ovat suurimpia pienituloisten menoeriä.