Annoin tänään aistien viedä.

.

.

Kuvasin ruskakuvia, iholla tuntui aamulla pyöräillessä kylmä, mutta päivällä taas lämmin henkäys. Syksyiset tuoksut pyöräreitillä ja sitten taas kaupungissa autojen pakokaasuja ja ruuhkaista melua... Päiväkotien vanhemmat lapsineen olivat Mäkelänkadulla panderolleineen- autoja rynni ruuhka-aikaan massoittain ja kylteissä lukee Pysähdy punaisella.

Aistit ovat ensisijaisesti suojaamassa, emme mene paikkaan joka näyttää vaaralliselta. Väistämme pelottavan kuuloista ääntä ja valpastumme kun haistamme kummaa hajua. Tuntoaistin tärkeyttä unohtamatta. Sitten kaupan kassalla tietoisuuteen tulvahtaa taas uusi asia- ampumavälikohtaus. Aistit valpastuvat jo pelkästä tilanteen kuvittelusta.