Luettuani kirjan öljyn loppumisesta olen alkanut leikitellä ajatuksella, miten itse selviäisin näissä olosuhteissa jos ei olisi huomioitava mitään katastrofia. Tämä on tietysti ihan idealistista vitsailua.
Meillä kuljetaan bussilla, jota kutsumme nueronsa (64) mukaan kuusnepaksi ja jonka päätepiste on Tuomarinkylän kartano, jossa on hevostalleja http://www.tuomarinkylanratsastuskoulu.fi/palvelut.htm http://www.ratsastusopisto.com/hepat/hepat.htm voisi ajatella että menisimmekin kuushepalla Oulunkylän asemalle, josta pääsee jatkamaan junalla etelään ja pohjoiseen ja saisi mahdollisesti pyöränkin mukaan. Olisiko upea vetonaula vaikka kokeeksi viikonloppulinjoilla. Tietysti kyytiläisten pitäisi varautua säänmukaisesti. Kun tänään kulijn toisella ohitsemme ajavalla bussilla, kuulin takana olevan matkustajan puhuvan kännykkään olevansa viisneposessa (54). No mikäs siinä, kyllähän se olisi uljasta mennä viisheposessa kehä ykköstä...


Entä sitten, jos sähköä ei riittäisi koko asunnon lämmittämiseen. Voisimmeko yöpyä talvella paremmin eristetyssä saunassa ja pitää muualla sitten viileämpää. Syömisen hankinnassa olisi varinaista haastetta, mutta jos jotain saisi säilöön, niin pihalle voisi kaivaa maakellarin. Jos jotain opetusta vielä pystyttäisiin lapsille järjestämään, niin se olisi syytä tehdä kesällä valoisaan ja lämpimään aikaan. Talvisin sitten jokainen värjöttelisi omissa koloissaan...

Minkähänlaista työtä sitä riittäisi hengissäselviytymisen lisäksi ?