Tuumasta siis toimeen. Taloyhtiössämme on minun aloitteestani ja kokonaan minun hoidossani ollut lehti- ja ruohosilppukomposti. Aikaisemmin on ollut vähän vaikea löytää viimeistelypaikkaa loppukompostoinille, kun tontti on aika pieni ja viimeistelty. Siellä kun taas talikon kanssa mylläsin, niin mukava mutta urbaanisiistelyttä vaaliva naapuri silmäili vain säälien. Ajattelin mielessäni, kuinka hänen mielestään sekoitettu lehtikomposti ainoastaan rumentaa tontin kulmaa. Mietin tietysti jo vasta-argumenttiakin: Enhän minäkään pahottele heidän perheensä kahta autoa, voisihan niidenkin ajatella olevan vaikkapa sitten ruman värisiä. Tai jos asuntokauppoja tehdään, niin minä ainakin ostajana antaisin lisäarvoa puutarhakomposteille. http://www.biolan.fi/suomi/default4.asp?active_page_id=111.

Palataanpa pääasiaan eli uuteen kurpitsamaahani. http://www.nicehouse.fi/puutarha/hyoty/kurpitsa.htm. Toivottavasti komposti on riittävän kypsää... Ostin neljä spagettikurpitsaa (á 1,60€) kesäkaalin kokeeksi (1,30€) ja minitomaatintaimen (2,95€). Luontoäitikin antoi istutuksilleni siunauksensa kastelemalla istutukseni vielä ihan sillä luonnon omalla kastelujärjestelmällä. Kyllä oli mukavaa keinutella uudessa riipputuolissa ja katsella tiluksiaan. Aina kun jotain pientäkin muutosta pihaansa ajattelee, niin lopulta koko puutarha lähtee vaivihkaa vaatimaan muitakin muutoksia... eikä siitä koskaan ole tarkoituskaan tulla valmista.

Hesarin mielipidesivuilla oli tänään hyvä vastaus kysymykseeni lehmiin liittyen. Ulf.B.Lindström pystyi perustelemaan minulle, että "Kotieläimillä on yhä tärkeä rooli ruoantuotannossa". Perusteluna oli laskelmat lihan ja maidon energiasta suhteessa rehuheinään. Ymmärsin, että kaikki laidunmaa ei kelpaisi viljan viljelyyn. Hän kritisoi tehotuotantoa ja väkirehun (onko siis ihmisellekin syötäväksikelpaavan aineksen) syöttämistä. Kirjoituksen pointti oli, että asia ei ole niin mustavalkoinen.

Viime viikon sunnuntaidebatti, jossa Atte ja Eija-Riitta Korhola syttivät ympäristöjärjestöjä virhearvioinneista, sai tänään HS:ssa kolme painettua jälkipelikirjoitusta.

- WWF Suomi, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Greenpease puolustautuvat mielestäni hyvin argumentein. "Ilmastokriisi on syytä torjua ilman, että yhteen ympäristöongelmaan puututaan toisella"

- Helena Telkänranta antaa tukensa ympäristöjärjestöille. Ympäristöjärjestöt ovat tehneet sen hetkisen tiedon perusteella parhaaksi näkemänsä ratkaisut. Ei voida olettaa, että nekään pystyisivät ennustamaan tulevaa.

- Toni Eerola kritisoi edelleen kansalaisjärjestöjä siitä, että monet ympristöasiantuntijat esittäytyvät ilman asiaankuuluvaa koulutusta asiantuntijoina.

No, nyt suihkunraikkaaseen luontoon. Täällä oltiin Jukolanviestin hengessä mukana.