Kiireinen arki...
Huomaan, että ostan nopsaan jotain evästä- muoviin käärittyä. Helppoa ja nopeaa energiaa, mutta en ehdi lukea tai ajatella tuotteen sisältöä tarkemmin, enkä ekologisuutta. Kuljettaisinko pika-aterian roskat kotiin voidakseni toimittaa ne kartonkikierrätykseen. Kerron joskus, mitä olen yrittänyt pikaruokaloiden kierrätyksen hyväksi tehdä.
Tällaista täytyy näköjään välillä kokea, että ymmärtää.
Jos kokoajan ravaa oravanpyörässä.
Jos ei ehdi ajatella itseäänkään, ei varmasti tule mieleen laajemmatkaan kokonaisuudet ja niiden hyvinvointi.
Siispä kiirehtimään taas... oppiakseni sitten myös pysähtymään.