HS taas luettu. Huomaa tosiaan, että ympäristöystävän silmälasien läpi ; ). Koska en tiedä,miten saisin blogiin kävijälaskuria en edes tiedä lukaiseeko kukaan näitä juttuja, mutta minusta on mukava täällä "mutista" oma mielipiteeni.

Tänään teemana on roskat, eikä ihme. Napolissa kahlataan roskissa, syiksi esitetään mm. mafian kaatopaikkaoikeuksia. "Tellervo Yrjama-Rantinojan" kokosivun kirjoituksessa kerrotaan myös millaista lajittelematonta roskaa kadulle viedään. Toisaalta Mielipidesivun sivupalstassa on verkkokeskustelun poimintoja aiheesta: Tahtoa löytyy astioita ei. Ja sunnuntaisivuilla "Anni Huhtala" kirjoittaa näkemyksestään, kuinka päätöksentekijät voisivat vaikuttaa mm. jätemaksujen kiristämisellä lajitteluhalukkuuteen. Nämä edellämainitut lajitteluartikkelit saavat minut palaamaan omaan arkeeni. Olen saanut puhuttua taloyhtiööni lehtikompostit (silti lehtijätettä sullottiin mustissa jätesäkeissä sekajätteeseen). sain luvan tilata biojätekeräilyn ja olen ehdottanut hallitukselle myös kartonkikeräilyn mahdollisuudesta. Muutosvastarinta on ilmeinen. Joka kerta roskia viedessäni suren nähdessäni pahvit ja biojätteet sekajäteastiassa. Keittiössäni on erinomaiset mahdolisuuden järjestää lajittelu. Kaksi roskaämpäriä roskavaunussa (toinen sekajätteelle toinen biolle) astiakaapin alle mahtuu mainiosti yksi pussi kartonkikeräilylle sekä toinen metallikeräykseen. Lasipurkit mahtuvat myös. Jollain on kokemus, että bioastia on alkanut haista tai hedelmäkärpäsiä parveilla jne. surullista. Toivon kovasti, että mahdollisuus vaikuttaisi halukkuuteen.

Hyviä uutisia "Ritva Liisa Snellmanilta" hän kirjoittaa, että hedelmäpussit ovat kiellettyjä mm. joissain yhdysvaltojen kaupungeissa jne. Itse ompelin harsopussit hedelmille ja yli puolivuotta olen niitä käyttänyt ilman mitään hankaluuksia- suosittelen siis. Sunnuntaisivuilla "Reijo Sulonen" on ideoinut Joukkoliikenteen yksilöllisistä palveluista. Upea idea, kannatan jos sellainen tosiaan saataisiin toimimaan. Palaan tähän aiheeseen mielellään myöhemmin.

Kirsti vastaa palstallaan maapallon keskilämpötilan mittaamisesta: Kunkin havaintopaikan mittauksista lasketaan pitkänajan keskiarvo esim. 1961-1990. Sitten jokaiselle tarkasteltavalle ajanjaksolle poikeama pitkänajan keskiarvosta. Poikkeamista lasketaan keskiarvot sopivankokoisille hilaruuduille. Yhdistämällä kaikki hilaruudut saadaan koko maapallon poikkeama pitkän ajan keskiarvosta. Samassa oli infoa vanhanaikaisten mittausten vertailukelpoisuudesta.