torstaina, kesäkuuta 03, 2010


Valokuvatorstain 169. haaste "Silkkaa jazzia"

Tämän illan vietin vapaaehtoisjärkkärinä alueemme paikallistapahtumassa. Näillä rummuilla soitti parikin bändiä, vaikkei tälläkertaa jazzia. Rummut ovat kuitenkin minusta hyvä ymppäbloginkin aiheena. Rummut tarvitsevat vähiten sähköistä äänentoistoa. Parhaimmillaan rummutus antaa niin jazzillekin kuin elämällekin sykkeen.

2 kommenttia:

pappilan mummo kirjoitti...

Rumpujen ääni kuuluu ilman vahvistimiakin ja mielestäni akustinen musiikki on mukavampaa kuunnellakin.

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Kyllä rumput on oleellinen osa silkkaa jatsia.