Pisarat

2010-12-28T18:10:00.017+02:00

Olen ajatellut, että voisin joka päivä tehdä jonkun pienen asian ympäristömme hyväksi. Suljen tämän blogin sillä ajatuksella, että olen oppinut perusasiat ja nyt voin seurata asioiden etenemistä paremmin.

Kokoan ja jatkossa lisäilen tähän joitain vuosittaisia ympäristötapahtumia:
Tämä jää nyt blogin etusivuksi.

TAMMIKUU:
Työväen- ja kansalaisopistojen kurssihaku. Helsingissä luonto- ja ympäristöaiheisia kursseja 33 kpl.
Suomen pihabongaus 29 ja / tai 30.1 tarkkaillaan lintuja tunnin ajan omassa pihassa.

HELMIKUU:
Luonnonsuojeluviikko Kirjastoissa
Koululaisten hiihtolomaviikolla Reaktorissa toimintaa nuorille, onkohan ymppäjuttuja ?

MAASLISKUU:
YTV:n ongelmajätteenkeräysautot kiertävät

Marttojen lumppukeräys Oulunkylän seurahuoneella 16.4 klo 10-13

27.3 Earth hour maailmanlaajuinen WWF:n ilmastokampanja, jossa ympäri maapalloa sammutetaan valot tunniksi 20:30-21:30

HUHTIKUU:
Pyöräily: fillarikalenteri
Maanystävien kriittiset pyöräretket joka kuukausi

Oulunkylän marttojen lumppukeräys. Seuraa ilmoitustaulua

Kompostointi: HSY:n kurssikalenteri

22.4 Earth day

TOUKOKUU:
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen retket

Maailma kylässä festivaali

Viikissä lintujen bongauskisa

KESÄKUU:
Eu vihreä viikko

HEINÄKUU:
Monimuotoinen itämeri ja muita Helsingin kaupungin tapahtumia

ELOKUU: Kierrätyskeskuksen voi kutsua mukaan tapahtumaan.

Työväen- ja kansalasiopistojen kurssihaku

SYYSKUU:
22.9 Autoton päivä in english

Megapolis

LOKAKUU:
Ympäristökasvatuspäivät

Ympäristötoimintapäivä

MARRASKUU:
Älä osta mitään päivä

JOULUKUU:
Suomen luonnonsuojeluliitto valitsee Vuoden turhakkeen

2010-12-16T20:00:00.003+02:00

Valokuvatorstain haasteena "Mielenrauha", jonka jälkeen valokuvatorstai jää joulutauolle. Kuvassa on isänäidiltä saamani taulu. Kummitätini kommentoi, ettei tarvitsisi olla niin huolissaan- minäkin luotan tulevaan.

Palaan siis vielä kerran päivittämään blogini, mutta sitten laskeudun hetkeksi hiljaisuuteen. Vielä joululomalla kokoan blogistani ja muualtakin jokavuotiset ilmaston- ja ympäristönsuojeluun liittyvät tapahtumat. Jatkan edelleen arjessani rajaamisen opettelua, joka onkin näin joulun anteliaana aikana varsinainen taitolaji. Kiitos !!! ja rauhallisin mielin jouluun.

2010-12-12T12:05:00.003+02:00

Rio de Janeiro 1992: YK:n puitesopimus

Kioto 1997, voimaan 2005-2012:
180 maata (ei Yhdysvallat)Teollisuusmaille sovittiin päästörajoitukset

Kööpenhamina 2009:
110 maata allekirjoitti päästötavoitteet, jotka eivät ole sitovia.

Cancún 2010:
Tavoitteena sitova sopimus, ilmaston lämpenemisen rajaamisesta alle 2C astetta.

Onnistumisia
- Ilmastorahasto köyhiä maita varten
- Läpinäkyvä päästöraportointi
- Trooppisten metsien suojelu, metsät hiilinieluna koskee myös suoraa Suomea

2010-12-09T07:22:00.005+02:00

Valokuvatorstain haasteena on kuva, jossa talon edessä on kyltti Help !
Minussa herää heti pieni ihminen luonnonvoimien edessä. Maapallon ääri-ilmiot ovat ainakin minusta lisääntyneet ja siksi itsekin olen herännyt miettimään omia arjen valintoja. Helsingissä meillä ei ihan noin paljon lunta ole kuin kuvassa, mutta kyllä siihenkin tuntuu melkein hukkuvansa jos sitä vielä pyryttää lisää.

2010-12-02T21:16:00.002+02:00

Laulut ovat meillä arkipäivää. Ei siis päivääkään (hyvä jos hetkeäkään), jolloin ei joku lallattele. Valokuvatorstain haasteen kappale on mukava laulu ihan ilman mitään lisäenergiaa- vaikka tuutulauluksi hyräiltynä.

"Täällä Pohjantähden alla, korkeimmalla kukkulalla
Katson kauas kaukaisuuteen, tulet uniin uudestaan.
Täällä Pohjantähden alla, taivas täyttyy purppuralla
siitä suojakseni peiton minä itselleni saan.

Ja alla Pohjantähden minä tulen, minä lähden
Ja vain Pohjantähden nähden itken vuokses kyyneleen.

Täällä Pohjantähden alla, murheita on laulajalla,
täällä kuu kumoittava on myös alakuloinen.
Täällä Pohjantähden alla,hiipii sieluun asti halla,
ja tunteet tappamalla, rikki repii sydämen.

Ja alla Pohjantähden minä tulen, minä lähden
Ja vain Pohjantähden nähden itken vuokses kyyneleen.

Täällä Pohjantähden alla,korkeimmalla kukkulalla
Katson kauas kaukaisuuteen, tulet uniin uudestaan.
Täällä Pohjantähden alla, taivas täyttyy purppuralla
siitä suojakseni peiton minä itselleni saan.

Ja alla Pohjantähden minä tulen, minä lähden
Ja vain Pohjantähden nähden itken vuokses kyyneleen.

Ja alla Pohjantähden minä tulen, minä lähden
Ja vain Pohjantähden nähden itken vuokses kyyneleen."

Säv: Petri Laaksonen

San: Turkka Mali

2010-11-25T08:21:00.004+02:00

Valokuvatorstain haasteena on "raja".
Miten vaikeaa rajan vetäminen voi ollakaan. Olen kirjoittanut tosi paljon rajaamisen vaikeudesta ympäristötekoina. Älä osta mitään päivä 26.11 on hyvää harjoittelua : )
Lumeen peittynyt tunturimaja näyttää olevan miltei rajaton, se näyttää pehmeältä.

Meksikon Cancúnissa 29.11.- 10.12. 2010 pidettävän ilmastokokouksen "puheenjohtaja, Meksikon presidentti Felipe Calderon toivoo, että 194 maan kokouksessa keskitytään kahteen asiaan: metsänhävitykseen ja rahoituksen löytymiseen köyhille maille, jotta ne voisivat vähentää päästöjään."

WWF:n tavoitteena ovat:
1) Laillisesti sitova sopimus
2) Teollisuusmaiden päästövähennykset
3) Hiilinielujen rooli ilmastosopimuksessa
4) Kehitysmaiden rahallinen tukeminen
5) Trooppisen metsäkadon pysäyttäminen

2010-11-18T17:08:00.004+02:00

26.11 Älä osta mitään päivä

Valokuvatorstain haaste "ahneus". Kuvassa on jo marraskuussa hyllyillä tursuvat joulukoristeet. Josko sittenkin ahnehtisimme kaikki rajaamista. Pyrkisimme kilpaa siihen, että jokaista ostosta tulisi mietittyä- ihan joka päivä.

2010-11-11T03:01:00.003+02:00

Valokuvatorstain haasteena on "Isä".

Isä ja isällisyys liittyy mielestäni ensisijaisesti suhteessa lapseen. Isällä on mahdllisuus antaa turvallista läsnäoloa, johon liittyy turva ja toisen kunnioittaminen. Tällaisen pöytäfutiksen äärellä voi perheen pojat ja miehet luoda arvostavaa suhdettaan. Mies, jos kuka voi perinteisellä auktoriteetillaan myös opettaa luonnon ja ympäristön huomioonottamista.
Kun Googletin hakusanan isä ja ympäristönsuojelu löysin yhden kiinnstavan henkilön, joka Wikipediaesittelysään tulee mainituksi sekä isänsä poikana että itse pojan isänä: Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Nuorteva
Julkaisuluettelo etenkin on vaikuttava.

Eläköön siis isyys ja hyvää isänpäivää myös omalle rakkaalle isälleni !

2010-11-06T19:31:00.002+02:00

Valokuvatorstain haaste "!"
Myöhästyneenä vastauksena tulee tämä piilokuva, jossa lehtikasasta kurkistaja voisi nousta ja huutaa "Karkki tai kepponen !"
Näin pyhäinpäivän, kekrin ja halloweenin pimenevässä yössä keltaiset lehdet ovat kuin huutomerkki. Ympäristöystävän valinta on kompostida ne tai laittaa biojätekeräilyyn.

2010-10-28T03:00:00.005+03:00

Valokuvatorstain haaste "mahdoton paikka".

Tämä oli mahdotonta ihmiskunnan alussa.
Vielä 100-vuotta sitten vauvojen paikka ei ollut sitterissä.
10-vuotta sitten läppäritkin olivat harvassa.
Mahdotnta sanoa, mihin mahdottomuuksiin vielä pääsemmekään.
Nykyisin vauvat sittereissään voivat osallistua vaikkapa webbikameralla seurustelemaan kaukaisempien sukulaisten kanssa. (tämä tilanne on lavastettu).
Toivotaan, että maailmasta ei sittenkään tulisi mahdoton paikka. Linkissä Risto Isomäen 2008 sarjakuva Finlahdialla palkittu Sarasvatin hiekkaa- esittelyä.

2010-10-21T18:06:00.004+03:00

Valokuvatorstain haaste "en tiedä mitään" herätti minussa myös tunteen, joka on lähellä epätoivoa. En millään haluaisi laittaa rumaa kuvaa, mutta nyt se osuu. Välinpitämättömyyden voi yrittää selittää ettei tiedä ja kohdatessaan tilanteen, jossa hälläväliä ja tietämättömyys yhdistyvät tulee itsellekin mieleen, että en tiedä mitään, miten voisi kannustaa.
Tämä on sitäpaitsi koulun pihalta, jossa nuorille uskoakseni opetetaan mm. kartonkikierrätystä linkissä kartongin kiertokulku ja varmasti heitä valistetaan myös terveellisistä elämäntavoista.

2010-10-14T23:24:00.004+03:00

Valokuvatorstain haaste on "valokuva".
Minä pidän kuvista- eniten kauniista otoksista, mutta ennen kaikkea valokuva on muisto. Nykyisin valokuvaamisen voi tehdä ympäristöystävällisemmin- varsinkin jos vain parhaista kuvista teettää vedokset. Omat valokuvani olen kerännyt albumeihin. Välillä mietin, että onko niitä jo liikaa, mutta pysähtyessäni katselmaan kuvia tulen kiitolliseksi siitä mitä kaikkea kamera onkaan ikuistanut.

Piilomainoksena muistutan energiansäästöviikosta.

2010-10-07T07:16:00.003+03:00

Valokuvatorstain mielestä haaste "baari" on helppo- minusta ei.

Tässä kuvassa koko jengi on baarissa. Ulkona syömisen voi tehdä ympäristöystävälisesti. Mitä pikaisempi ruokailu on- sitä enemmän yleensä kertakäyttöroskaa.
Kovasti ruokalat mainostavat myös ympäristöarvoilla: Lähi- ja luomu sekä reilunkaupuan raaka-aineilla, ympäristöystävällisillä laitteilla, kierrätetyllä, retrokalustolla ja hyvä niin. Syöminen on kuitenkin välttämättömyys- hyviä ruokahetkiä kaikille.

2010-09-30T17:03:00.004+03:00

Valokuvatorstain haaste on "eteenpäin"
Kuvassa eteenpäin kierrätykseen on lähdossä käyttökelpoista tyttöjen vaatetta. Myös poikien vaatteita on tyrkyllä- molempia olisi riittävästi. Niitä voi kyselläkin.
Lastenvaatekierrätys on ehdottomasti ekoteko !

2010-09-23T18:13:00.002+03:00

Valokuvatorstain haaste on Zen cafen biisi, jossa erilaiset "epätoivosävytteiset" rakkaustarinat limittyvät toisiinsa. Alussa ja lopussa on bussikuski, muistuttamassa eilisestä autottomasta päivästä Vuonna 2008 on innostuttu maksuttoman joukkoliikenteen kannattamiseen.

Taivas on sähäkkä viikonloppu
autojen ääniä korttelissa
kaupunkiliikenteen maksuton bussi
uuttera portsari

Taivas on asunto ullakolla
alempi huoneisto varastona
parkettilattia, takka ja amme
lojaali naapuri

Taivas on kuulemma tuhkimoille
taivas on juoppojen kapakka
lukion loppu ja kuusi ällää
taivas on kirkas ja napakka
seitsemän oikeaa lauantaina

Taivas on peltoa pohjanmaalla
tulvien iskuja penkereillä
vähäistä puhetta, hartiat kyyryyn
nimetön maatila

Taivas on sadetta sunnuntaina
krapulan jälkiä lakanoissa
äänetön puhelin, kukaan ei soita
leffoja vuokralla
Pakkasenkuuraama valtatie
matkalla autossa, mustelmat kaulalla
suloinen kaipaus

2010-09-16T19:34:00.005+03:00

Valokuvatorstain haasteena "kellastuva".

Rautavaaran "Kulkuri ja joutsen" syksyisessä puistossa.
Syksyssä on haikeutta. Haikeana olen ympäristöasioiden puolesta siksi, että ilmastonmuutoksen vastaiset toimet olivat hetken "muodissa" ja nyt asiaa ei oteta enää niin vakavasti. Energiaverotus yhtenä esimerkkinä suomalaisista isoista linjauksista.

" Niin päättyi uni, mutta vielä vuotan.
Mä kohtaavani kerran joutsenen,
Ja siihen asti unelmiini luotan;
On helppo uneksia ihmisen.
Siks' paljain jaloin onneani etsin,
Ja huolet laulullani haihdutan.
Elämä on ihanaa, Kun sen oikein oivaltaa
Ja kun lentää siivin valkein niin kuin joutsen."

2010-09-09T18:58:00.003+03:00

Valokuvatorstain haasteena on kaiku.

Tällä kertaa nostan ympäristöaiheeksi liikenteen tasaisen melun. Kuvassa on siis meluaita, joka estää äänen kaikumasta asuinalueelle. Yritän myös puuhata, että aidan ajanmyötä rumaksi mennyt teos saataisiin kauniimmaksi. Varmasti Suomen vilkkaiten liikennöity tie halkoo kotikyläni, sen ääneen ja päästöihin tottuu ja yllättävää, kuinka paljon sen varrella sittenkin vielä on kaupunkiluontoa.

2010-09-02T09:24:00.005+03:00

Valokuvatorstain haasteena on "ilo"

Minut on saanut iloiseksi vuodenaikojen vaihtelut. Miten syksy tuntuukin niin raikkaalta. Pyöräillessäni töihin elopellossa ruokailee erilaiset muuttolinnut. Valkoposkihanhet, sepelkyyhkyt, sorsat, vihervarpuset ja monet muut. Bird lifen sivuilla lintujen suojelusta ja tutkimuksesta.
Minut sai myös iloiseksi edellisen haasteen ideat. Eikä sitä himmentänyt edes se, että HS oikeutetusti keskiviikon lehdessä yritti osoittaa, että vaarana on pikkutekojen peittävän isommat tarpeet. Jokainen kuitenkin aloittaa jostain ja minua ilostuttaa pienet teot, sillä ne kertovat, että ympäristöasioita on edes alettu miettiä.

2010-08-06T18:10:00.010+03:00

Kuvahaasteeseen vastaaminen oli haastavaa, koska kaikki kuvani kertovat nimittäin ympäristöteoistani. Sitten löysin tuon mainion lehtileikkeen ja kuvasin sen pihamarjojeni kanssa, niin sain paljon asiaa yhteen kuvaan : )
Piha- ja metsämarjat ovat nimittäin erinomainen ympäristöteko, niissä on vitamiinit ja "lisäaineet" kohdallaan.

John Websterin seitsemän vinkkiä ilmastonmuutoksen huomioimiseksi on vielä referoituna tässä:
1. Selvitä vaikka netistä, mikä omassa elämässäsi aiheuttaa suurimmat päästöt ?
2. Tee suunnitelma, jolla pyrit ensin esim. 10% päästövähennyksiin.
3. Vaihda lentäminen ja autoilu junaan ja julkisiin.
4. Vaivatonta on vaihtaa ekosähköön eikä jätteiden lajittelukaan ole niin vaikeaa.
5. Muista ja usko, että voit vaikuttaa. Toimi vielä kun voi.
6. Älä vilkuile, mitä muut tekevät. Sinä teet omat muutoksesi.

Laitan viikon lopuksi linkiksi kaikki Valokuvatorstain ilmastovinkit
- Niittyjen ja hyönteisten suojelu
- Tuulienergia ja toinenkin tuulimyllykuva
- ihmisten omat teot mm. roskaaminen
- Aito luomuinen vitamiinipommi- mustikka ja mustikan poimija- rennosti ja lomaillen
- Kierrätys, valokuvakehykset vanhoista ikkunanpuitteista
- Havahtuminen helteeseen, Venäjän metsäpalot havainnot Havannasta
- Kotimaan matkailu ja juna- Pyöräily
- Pyörä, mainio kulku- ja kuljetuspeli
- Pyöräilyn tukeminen mm. arkkitehtoorisesti, edistääkö pyöräsäilytys entä pyörätiet ja niiden kunto pyöräilyä ?!
-ilmanlämpöpumppu
- Kalastus
- Kulkeminen hevosella
- Kasvissyönti upea kollaasikuva
- Lastenvaatteiden ja lelujen kierrätys
- Kollaasi, jossa monta hyvää ideaa, kierrätysmateriaalista voi tehdä vaikka leluja
- Paljainjaloin kulkiessa kokee yhteyden luontoon
- Perinteinen puutalorakentaminen
- tiedostamien ja tietoisuus
- Kasvimaa ja kierrätys : )
- Enegikantoja- metsäenergiaa
- tekoja in english
- Tutkimukset mm. merenkulun päästötutimukset
- Kukkamultaa kompostoimalla
- Sanomalehtien kierrätys remontoinnissa
- Tämän voit vähintään tehdä: kestokassi
- katutaidetta yms: kukka lasipullossa, neulegraffitit vanhoista langoista...
- Kuvassa viesti sekä roska päivässä idealle, että tölkkien kierrätykselle

2010-08-05T15:27:00.005+03:00

Elokuu huippuhelteisenä kesänä on alkanut. Ilmastossa on todella ollut ihmettelemistä. Ääri-ilmiöt ovat olleet uutisissa sekä talvella lumen määrässä, kesällä helle-ennätyksinä että myrskyinä.

Kuvassa on pihassamme nuijapäästä kehittynyt viitasammakko, joka on jo palautettu omaan kotilampeen. Koska kuluva vuosi on luonnon monimuotoisuuden suojeluvuosi, linkitän tähän myös sammakoiden ahdinkoon liittyvän linkin.

Muutaman ympäristöteon haluan kertoa teillekin:
1. Nokian puhelimia (ja oheislaitteita) voi palauttaa Aleksanterinkatu 46 myymälään. Vanhat, toimimattomatkin, voi palauttaa myös postitse. Puhelimien materiali uusiokäytetään. Pahvikoteloille eikä käyttöohjeille ole myymälässä lajittelua, joten niitä on turha sinne viedä.

2. Vanhoja, käytettyjä, mutta ehjiä silmälaseja kierrätetään Gazze ja Synsam -optikkoliikkeissä yhteistyössä World Visionin kanssa. Vanhat rillikotelot eivät kelpaa kierrätykseen.

3. Huutonet, Netcycler sekä kirpputori ovat edelleen aktiivisessa käytössäni. Suosittelen ; )

Valokuvatorstain ympäristötekoni-teemanjulkaisua odotellessa, etsi sinäkin joku hyvä ehdotus- toteuta ja kuvaa julkaisemista varten.

2010-07-05T19:29:00.004+03:00

Kirjoitteluni tahti on hidastunut, miltei pysähtynyt. Toivottavasti osaisin hidastaa myös muuhun elämääni liittyen. Luonto kiittäisi hidastajaa ja kesällä jos koskaan on siihen hyvät mahdollisuudet.
Ilmastonmuutoskeskustelut ovat muuttunet minusta Kööpenhaminan kokouksen jälkeen ja lamalla perustellaan sitten paljon. Ydinvoimalapäätökset eivät tietenkään ole arvatenkaan minulle mieleisiä ja jos niitä vielä pystyisi vastustamaan, niin pitäisi ryhtyä boikotoimaan kotimaisia. Surkea juttu...
Aurinko ainakin on viimeaikoina näyttänyt, että siitä kyllä energiaa riittää. Lämmintä kesää kaikille. Palaan kirjoittelemaan taas valokuvatorstain merkeissä elokuussa. Siellä on mahtava haaste- osallistu sinäkin!!!

2010-06-17T07:58:00.003+03:00

Kesään liittyy lomailu ja lomailuun liittyy matkailu- minulle toistaiseksi pisimmät matkat kulkee junalla- nimenomaan ympäristösyistä. VR ja HSL ovat tehneet julkisen liikenteen ympäristövaikutusvertailua suhteessa muihin kulkuvälineisiin.

Tämä Valokuvatorstain 171. haaste "matkalla" on kuvattu kotiasemaltamme. Matka alkaa tietysti odotuksesta...

2010-06-10T16:12:00.003+03:00

Valokuvatorstain haaste: "Kyseessä on Clint Mansellin kappale Memories (Someone We'll Never Know) elokuvasta Moon."

Kuvassa on kimppu omassa pihassani tällähetkellä kukkivista kukista, ne soittavat minulle muistoja. Valintaperusteina puutarhaani pääsyyn on monella kasvilla ollut mahdollisimman luonnonmukaisuus tai syötävyys. Tämän kimpun kukkia ovat lemmikki, ruotsin raunioyrtti, metsäkurjenpolvi, tiibetinkoirankieli sekä metsämansikka. Yritän istuttaa jälleen kerran pihaani mm spagettikurpitsaa, kolmas yritys, joista ekasta olen postannut 15.6.2008. Yritän vieläkin olla nokkelmpi kuin lehtokotilot. Avaan taas pihaoven ja ryhdyn itsekin soittelemaan naapurieni iloksi.

2010-06-03T21:38:00.003+03:00

Valokuvatorstain 169. haaste "Silkkaa jazzia"

Tämän illan vietin vapaaehtoisjärkkärinä alueemme paikallistapahtumassa. Näillä rummuilla soitti parikin bändiä, vaikkei tälläkertaa jazzia. Rummut ovat kuitenkin minusta hyvä ymppäbloginkin aiheena. Rummut tarvitsevat vähiten sähköistä äänentoistoa. Parhaimmillaan rummutus antaa niin jazzillekin kuin elämällekin sykkeen.

2010-05-27T06:20:00.003+03:00

Valkuvatorstain 168. Haaste "Viesti"

Tällä kertaa kuva puhuu puolestaan. Se on otettu Harakan saaren luontopolulta ja ideoita siihen voisi löytää taas Kaisaneimestä 29-30.5 Maailma kysässä tapahtumasta.

2010-05-20T19:29:00.003+03:00

Valokuvatorstain 167. haaste "hassu"

Naamioituminen on hauskaa, sitä on tehty varmaan vaikka kuinka kauan ihmishistoriassa. Kevät on hauskojen juhlien aikaa. Kuinka paljon reksvisiittaa tarvitaan hausoihin juhliin ja miten välttää niiden kertakäyttöisyyttä. Keväällä, jos koska on mahdollisuus pitää hauskaa luomuna- varsinkin näin upeilla keleillä. Katsohan kirjoitkseni aiheesta 28.5.2008

2010-05-17T18:34:00.004+03:00

Netin hiilijalanjälkilaskurit antavat kuulemma outoja tuloksia.

Minäkin tahdoin kokeilla.

ILMASTODIEETTI ja blogi "Ilmastotohtorin vastaanotto"
Asumisen osuus kulutuksen hiilidioksidipäästöistä on noin 30 prosenttia. Asunnon energiankäytöstä yli puolet kuluu lämmitykseen. Veden lämmityksen osuus energiankäytöstä on viidennes, ja toinen viidennes kuluu valaistukseen sekä muihin sähkölaitteisiin. Jokainen perheenjäsen voi tehdä oman osuutensa kodin energiankulutuksen vähentämisessä. 1900kg

Jätteistä koituu ilmastovaikutuksia, koska kaatopaikalle joutuvasta biojätteestä, paperista, kartongista ja pahvista syntyy metaania. Jätteiden ilmastovaikutuksia torjutaan tehokkaasti lajittelemalla jätteet ja vähentämällä jätteen syntyä. 62kg

Liikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on noin 20 prosenttia. Hiilidioksidipäästöjen määrä riippuu suoraan fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta. Kaikki liikennemuodot ja -välineet, jotka kuluttavat runsaasti polttoainetta kuljettua matkaa kohti, aiheuttavat myös runsaasti hiilidioksidipäästöjä 16 kg

Ruuan osuus hiilidioksidipäästöistä on 15-20 prosenttia. Eri tuotteilla päästöt syntyvät elinkaaren eri vaiheissa. Suurin vaikutus syntyy yleensä maatiloilla fossiilisten polttoaineiden ja lannoitteiden kulutuksesta, peltojen typpioksiduulipäästöistä ja nautojen metaanipäästöistä. 1528 kg

Muun kulutuksen (kuin asunnon, ruuan ja liikenteen) osuus kasvihuonekaasupäästöistä on 30-40 %. Merkittävimpiä ovat ravintola-, kahvila ja hotellipalvelut sekä virkistyspalvelut. Vaatteiden ja jalkineiden osuus keskimääräisessä kulutuksessa on alle 5 %. 717 kg

Minun ilmastovaikutukseni on 4151kg /v

WWF:n ILMASTOLASKURI vaati sitten kohtuullisen paljon perehtymistä. Jos olet innokas säästämään kuitteja ja punnitsemaan jätteidesi painon yms. tämä on sinun testisi. Vinkkejä voi katsella vähemmälläkin vaivalla.

2010-05-13T12:37:00.003+03:00

Valokuvatorstain 166.haaste "ainoa, mitä voin ajatella"

Blogillani sanalla rajaaminen on monta juttua. Uskomatomassa kuvassa on poikien älyttömän riehumisen jäljet, mutta vaikka ei oltaisi ihan noin riehakkaitakaan oltu, niin tavaran pitäminen järjestyksessä on uskomaton urakka. Mitä ihmeessä me todella tarvitsemme ?! Tavarapaljous tavallisissa kodeissa on helposti ylimitoitettu. Paljon voi laittaa kiertämään. Esimerkiksi täällä Netcycler Tänään vapaapäivän kunniaksi "ainoa, mitä voin ajatella" on kevätsiivous.

2010-05-08T18:00:00.003+03:00

Minulla on äitienpäivä joka päivä, mutta äitienpäivänä sitä asiaa voi pysähtyä ihmettelemään. Sanalla äiti löytyy blogistani monta postausta. 2.3.2008 Olen miettinyt asiaa vauvaperheen kannalta. Valitsin sen linkiksi, koska siinä on selviä ohjeita kokeiltaviksi. Muuten äitiys on ilmennyt kirjoituksissani- niinkuin arjessakin enemmän "miten tämä kannattaisi tehdä ?". Pohdinnat valintojen välillä muuttuvat toisenlaisiksi, koska on vastuussa teoistaan lapsilleen. Siksi seuraan kauhulla ydinvoimakeskustelua ja lamakeskusteluja, tuntien oloni niin voimattomaksi. Vaikka itse en osallistunut mielenosoitukseen, niin olisi kyllä tehnyt mieleni ja kannattaakseni asiaa linkitän uutisen 8.5.2010
.

Valokuvatorstai on lomalla, joten kuva-aiheena ehdotan muidenkin katseltaviksi vuoden luontokuvia. Niitä katselemalla pääsee äitiyden juurille. Ihmettelemään omaa osuuttaan luonnon kiertokulussa.

2010-04-29T07:15:00.003+03:00

Valokuvatorstain 165.haaste on "kevät"

Minulle ja meidän perheellemme se on riemukasta aikaa, jolloin pyöräilystä voi taas alkaa nauttia. Kuvassa on harjoiteltu pyöränkumin paikkausta. Sen oppiminen on mahdollista sekä äidille että lapsille.
Pyöräily on taatusti ympäristöteko !
Näin kirjoitin pyöräilystä 24.4.2008
ja 15.5.2009

2010-04-22T06:50:00.005+03:00

Valokuvatorstain 164. haasteena on kuva, joka on tuossa sivussa.

Lasi tekee juhlan. Ympäristöteemaana se heti ohjaa lasinkeräykseen. Pullojenpalautusjärjestelmässä on paljon sellaista, josta voisi muunkin jätteen kierrätyksessä ottaa oppia. Lasinkeräys on suhteellisen siistiä puuhaa ja siitä saa jopa pientä taskurahaa.
Itse suhtaudun hieman pettyneesti Palpan muovipullojen kierrätykseen- tuntuu niin tyhmältä, että tekevät pullot aina uudestaan. Pullotettu vesi on muutenkin Suomessa aivan turha tuote.

2010-04-15T02:38:00.005+03:00

Valokuvatorstain haaste 163. "hyppy"

Lasten ympäristö on muuttunut. Lisäksi turvallisuudesta on tehty illuusiota. Lähiympäristö on helposti rakennettu valmiiksi, eikä tilaa poikien rymyleikeille ole. Aina joku on näkemässä ja rajoittamassa. Missä olisi se puu, jonne kiivetä ihan salaa ja vaikka hypätä sieltä hurja loikka ?!
Harrastukset ovat mukavia ja kehittäviä. Silti vapaa leikki itse suunniteltuun tahtiin on tosi kehittävää, aika menettää merkityksensä- kunnes äiti soittaa kotiin.
Luonnossa ei näin keväisin helposti pääse leikki-ikäinen lapsi pitkästymään. Talvesta heräävä luonto järjestää kaikenlaista ihmeellistä ja haastavaa.

Tässä pari kiinnostavaa vinkkiä luontoaiheisista tapahtumista Pääkaupunkiseudulla. Lähtisivätköhän lapset mukaan, vai pyöräilisivätkö mieluummin uusiin seikkailuihin ?!
Luontoportti Kirjastoissa
Pääkaupunkiseudun luontoretket pdf

2010-04-08T03:58:00.005+03:00

Valokuvatorstain 152. aihe "vaihtoehto"

Tässä kuvassa kuuluu lapsen ääni ja tällä kuvalla on voitettu kunniakirjakin. Tässä kuvassa on tiivistetty montakin ymppätekoa: Jätteiden lajittelu ja kierrätys, yksityisautoilun välttäminen ja se, että jo lapsikin voi sen osata.
Näistä linkeistä löydät aiheesta lisää:
Kokeile, miten onnistut tässä YTV:n pelissä
Ympäristöministeriö
Symbioosi
ja jos oikeasti haluat vaikuttaa : Muista jätteen synnyn ehkäisy

2010-04-01T07:54:00.005+03:00

Valokuvatorstain 161. Haaste "kärsimys"

Tämä talitintti löytyi meidän pihapöydältä.
Luonnon tapahtumien vaikutusta on usein vaikea ymmärtää.
Lasten kanssa pohdimme, olikohan lintu törmännyt ikkunaan, nälkiintynyt vai paleltunut. Luonnossa kärsimys on tuskan lisäksi liikkeellepaneva voima. Ihmisen vieraantuminen luonnosta ja välittömän kärsimyksen välttäminen saattaa siirtää sitä, mutta tuskin poistaa kokonaan.

Luonto usein löytää kärsimyksen ja muutoksen jälkeen uudet keinot...
siitähän pääsiäiskertomuksessakin on kysymys.
3.5.2008 olen löytänyt kiinnostavan linkin, mitä Tsernobylin jälkeisen kärsimyksen jälkeen on tapahtunut.

2010-03-25T16:52:00.007+02:00

Valokuvatorstain 160. haaste ja EARTH HOUR 27.3 klo 20.30-21.30
"Muistot kaikuvat loputtomina
kuin vastakkaiset peilit.
Eikä niitten kautta voi astua
kuin toisiin itsensä kuviin"

Tyttärelläni on kolmannessa polvessa käytössä sellainen peilipöytä, jonka kautta voi katsoa itseään eri puolilta siten, että peilikuvat toistuvat. On kuin olisi itse sisällä kaleidoskoopissa.

Ympäristötekona valitsin kuvan, jossa kynttilä peilautuu alustaansa. Se muistuttaa lauantaisesta Eart Hourista, jolloin näytämme tunnin ajan, miten tlemme toimeen ilman sähkövaloja (tai muitakaan ylimääräisiä sähkölaitteita. Katso viimevuoden Earth hour- kirjoitukseni.

2010-03-18T14:37:00.002+02:00

Valokuvatorstain 159. haasteena on "asetelma"

Meillä rakennetaan jokatoisen puhdistuksen yhteydessä akvaarioon uusi asetelma. Käyhän katsomassa vertailun vuoksi, millainen astelma siellä on ollut 16.2.2008 ja 9.4.2008, jolloin pohdin, kuinka selvästi 100 litran akvaariossa näkyy siinä tehdyt tai tekemättömät huoltotoimet- vähän kuin ilmastonmuutos pienoiskoossa. Ja kaiken lisäksi -minun vastuullani-

2010-03-11T14:50:00.000+02:00

Valkuvatorstain 158.haaste "tuli"

Kuva on hiihtolomareissulta, kun lapset olivat mukana paistamassa tikkupullaa. Kuva on hämärä- oikeastaan juuri sopivasti. Tulen loimussa on yhtäaikaa yhdessä ja kuitenkin jotenkin samalla itsensä kanssa. Tulesta olen kirjoittanut ennenkin, mutta ympäristöasioissa itse olen miettinyt oman takkamme huvittelukäytön haittoja pienhiukkaspäästöjen osalta. Näin keväällä asia on katupölynkin osalta ajankohtainen. Voit katsoa kirjoitukseni 24.1.2008

2010-03-04T07:40:00.003+02:00

Valokuvatorstain 155. haaste "haisuli".

Haasteesta muistin M ö r ö n
- toisen Muumilaakson tuhmeliinin. Häneen törmäsin tällä viikolla maanystävien "lumiukot ilmastolain puolesta"- tempauksessa. Tempauksessa pyydetään jokaista vetoamaan kansanedustajiin kunnollisen ilmastolain puolesta. Täällä voit tehdä sen itsekin.

2010-02-26T15:44:00.006+02:00

Valokuvatorstain haaste 156. "rykelmä"

Lumi ja jää ovat vallanneet kaupungin. Biojätteenkeräilykin on hankaluuksissa, kun rykelmä jääpuikkoja on jäädyttänyt keräysastiat. Eipä lannistuta tästäkään vastoinkäymisestä, vaan laitetaan rykelmä siemeniä idätysastiaan itämään.

Katso aikaisemmin 13.3.2009 kirjoittamani juttu idätyksestä. sieltä löytyy myös kuva rykelmästä ; )

2010-02-18T07:00:00.009+02:00

Valkouvatorstain 155.haaste "Lumi".
Lumettomuus niin monena edeltävänä talvena sai minut heräämään ilmaston muuttumisen mahdollisuuteen. Maailma muuttuu aina, mutta lasteni elämän aikana ehkä nopeammin kuin omani. Teen kaikkeni pikkuteoillani, että emme menettäisi lunta.

Lumi-sana esiintyy aikasemmissa bloggauksissani yhdeksän kertaa. Laita hakuuni ja katso, mitä silloin olen kirjoittanut. Josko sinullekkin löytyisi sieltä jokin ympäristöystävällinen idea.

2010-02-11T17:14:00.006+02:00

Valokuvatorstain 154. haaste "Kuva ystävälle"

Ystävänpäivänä on mukava muistaa ystävää. Toivottavasti markkinatouhu pikkukrääsän muodossa ei peitä alleen varsinaista ideaa. Kuvan ideana on antaa ystävälle mieluisa palvelus- vaikkapa tarjota istumapaikka. Siinä arjen ymppätekoehdotus ja haasteeni.

Ystävä-sanalla olen blogannut aikaisemmin:
25.5.2008

16.10.2009

21.8.2009

2010-02-03T17:02:00.014+02:00

Valokuvatorstain 153.haaste "Tarina"
Ihmisen tarina alati muuttuvalla maapallolla.
Vesi, ilma, tuli ja maa- kaikista niistä olemme oppineet nauttimaan.
Kuinka saisimme maapallon pysymään elinkelpoisena ?

Tarina sanalla aikaisemmin kirjattuja postauksiani: 10.12.2008 ja 28.12.2008

2010-01-29T18:27:00.009+02:00

Monet varmasti voivat elää ilman lunta, jopa monet suomalaiset...
Minä en. Minulle lumi on merkkinä, että kaikki on hyvin.

Se peittää puhtaudellaan ja valkealla pehmeydellään kaiken alleen. Lumi osoittaa taas, että luonnolla on vielä vaikutusta urbaaniin ihmiseen ja Suomalainen luonto tarvitsee lumensa (ainakin toistaiseksi).

Jotkut ovat nyt ehkä ajatelleet, että ilmastonmuutokseen ei ole syytä suhtautua vakavasti. Ilmatieteenlaitoksen sivuilla on artikkeli "Ilmastonmuutos etenee kylmästä talvesta huolimatta" Palaan aiheeseen ensiviikolla, jos pääsen julkaiemaan kuvatorstain tarinan.

Epäilijöitäkin ajatellen haluan toteuttaa ja kirjoittaa arkiteoista, jokapäiväisyyksistä, jotka tavallaan ovat edes vähän varmanpäälle ympäristön hyväksi.

Kun lähden arkiselle ostosreissulle teen sen joko
1. isossa marketissa, josta ostan koko kuukauden elintarvikkeet kerralla. Pakastin on oiva apuväline, josta arjen kiireissä sitten löytyy jokapäivälle jotakin. Markettiin pääsen julkisilla ja taksilla takaisin.
2. lähikaupassa, josta muutenkin haen tuoretuotteita Matka kävellen tai pyörällä ja nyt saa kaiken kulkemaan pulkalla kätevästi.
3. Ruohonjuuresta tai punnitse ja säästästä-kaupasta arkeen ekosnobbailua.
4. ja tietysti luomupiiristä. Matkat julkisella liikenteellä.

Ostoskriteerinäni ostoskärryissäni ovat:

1. Mahdollisimman vähän muunneltua ruokaa, lisäaineita vältellen.

2. Mieluiten kotimaista kausituotteita seuraillen, varsinkin kesällä ja syksyllä on oikeasti valinnanvaraa.

3. Luomua, reiluakauppaa ja vapaiden kanojen munia aina kun on mahdollista. Ainakin uskon, että niitä tuotettaessa on edes yritetty tehdä asioita paremmin"- ei vain halvemmin.

4. Pakkausmateriaalina suosin kartonkia ja lasia, koska niitä saa parhaiten "kierrätettyä".

Ja vaikka kaiken yllämainitun otan huomioon:
- muoviroskaa näyttää tulevan väkisin
- kauppa- tai tuottajaketju voi olla osallisena vaikkapa ydinvoiman hankintaan : (
- ja paljon muutakin, mutta minähän teenkin pisaroita : )

Fasebookissa olen liittynyt Ruohonjuuri- ja kirpputoriryhmään. Suosittelen.

2010-01-22T17:13:00.007+02:00

Kokoan tänään Helsinkiläisille mahdollisia ENERGIAVINKKEJÄ, joita olen kuluneella viikolla itsekin käyttänyt. Kuvassa on talvinen taivas, jossa lämmitykseen poltettava kivihiili tupruaa ja suihkukone jättää vanansa.
Kirjoitukseni pyrkii olemaan kuvan energiakäyttötapojen vastakohtaa.

Helsingi energian MITTARIPALVELU:

Tein varauksen mittareihin, joita voi maksutta lainata käyttöönsä viikoksi. Pintalämpötila- ja radonmittarit tarvitsevat pakkasta, joten talvella niitä joutuu jonottamaan. Mukaani sain kuitenkin kulutusmittarin, jota kohta ryhdymme kokeilemaan. Katsotaan, mitä mittarilukema ja aikaisempi arvaukseni sekä sähkömittarilukemaseuranta minulle opettavat.

Samalla suositelen Helsingin energian ympäristösivuja
onhan heillä ympäristöpennisähköä ja museovoimasähköä

Oma valintani on noistakin huolimatta edelleen Ekosähkö

Pääkaupunkiseudun JULKINEN LIIKENNE:

HKL, Helsingin Kaupungin liikennelaitos vaihtui vuoden alussa
HSL, Helsingin seudun liikenteeksi. Uudet päivitetyt sivut ovat entistä paremmat ja tukevat hyvää liikenneverkkoa. Vannoutunut autoilija saa olla eri mieltäkin, mutta tämä on minun arvoilleni sopiva liikkumistapa. Kertamaksulla aikusen matka on 2,50€ ja lapsen 1,20€ (myös kutsuliikenteen matkalla). Jos matkakorttiin on ladattu rahaa tai aikaa, hinta on vielä edullisempi.

Jouko- kaupunginosalinjoja on 25. Lisäksi on tilattavana kutsulinja-pikkubussit, jotka liikennöivät klo 7-17.30 Hakaniemi, Pasila, Kumpula, Koskela, Maunula, Pakila, ja Jakomäki, Puistola, Malmi sekä Laajasalo, Jollas, Tammisalo- alueilla.

Näillä liikenneyhteyksillä autottomuus on todellinen vaihtoehto, omat lähdöt ja paikat voi tallentaa ja hakupalvelu auttaa löytämään myös hyvän pyöräreitin ja arvioi siihen kuluvan ajan.

Uudella sivulla on myös ex YTV nyk HSY eli Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Laitan sen ehdottomasti kestolinkkeihin, sivu sisältää mm. kierrätyspistehaun ja ilmanlaatutiedotuksen sekä paljon vinkkejä.

VR on ympäristöystävällinen, mutta ollut nyt muuten kovasti otsikoissa. Lähiliikennettäkin on haitannut junan törmääminen rautatieasemalla ja kovat pakkaset. Lähijunat kulkevat mielestäni myöhästymisistä huolimatta melko tiheään, kohtuuhintaisesti ja isoa ihmismäärää kerralla kuljettaen. Jos sähkö tuottaan kestävällä tavalla (mm. jarrutusenergian takaisinsyöttö) ja junakalusto hankitaan siten että se kestää käyttöä pitkään, niin kestävät arvot vain paranevat.

2010-01-15T15:55:00.006+02:00

Nämä ovat minun kierrätyslinkkini, vielä kerran. Haasteeksi pyydän sinua miettimään omia ja mahdollisesti kommentimaan ja kirjoittamaan niistä muillekin.

1) Kassissa on minusta parasta mahdollisuus tarjota myös palveluksia.
Itselläni siellä on nyt kuukauden ollut tyrkyllä arkipäiväisiä ekotekoneuvoja (kukaan ei ole kysynyt ; ) ja lainattavaksi Toivelaulukirjoja. Itse olen kysynyt lainaan Anime DVD-levyjä ja saanut spotify- musiikinkuunteluohjelman kutsun.

2) Netcycler puolestaan on uudempi ja nimenomaan tavaroiden keskenään vaihtamisen foorumi. Siellä on paljon vauvantarvikkeita, kirjoja ja nyt kokoajan lisääntyvästi kaikenlaista muutakin. Itse listasin sinne kilpailun innoittamana mm. vanhoja CD-levyjäni ja lierihatun, josko niistä joku löytäisi omansa. Kymmenen tavaraa listannut osallistui arvontaan mm. Globe hope-nettikauppaan.

3) laitoin talviurheilupaketin kts.kuva) kohtuuhintaan nopeimmalle noutajalle Helsingin monikkoperheiden kirpputorisivuilla- siellä lastentarvikkeet tekevät hyvin kauppansa. (ja tavaroita ei tarvitse yleensä postitella, koska myyjä ja ostaja on yleensä Helsingistä)

4) Huuto.net:issä olen vaihtanut lähiaikoina untuvatakkini mustaan, kun edellisen väri ei oikein sopinut- hinta postikuluineen oli kohtuullinen ja tavallaan kyseessä oli vaihtokauppa vaikka takit eivät menneet päittäin. Olen tehnyt siellä hyviä kauppoja saaden 57 positiivista palautetta. Olen ostanut sieltä mm. tukevat keittiötuolit, peilit, repun ja kännykän. Myyntiin on mennyt ylimääräisiä astioita ja kaikenlasita lapsilta iämukaisesti ohimennyttä.
Itse en ole koskaan käyttänyt hintavarausta, koska tarkoituksenani on saada tavarat vain eteenpäin. Yhteenkään kauppaan (joita on varmasti miltei tuplat vielä saatujen palautteiden määrä) ei ole liittynyt pettymystä tai huijausta.

5) Helsingin eläinsujeluyhdistyksen kirpputori on tuossa lähellä- uskomatonta, millainen marketti. Sieltä löytyy helposti mukaan tarpeellista (varsinkin lapsille) ja sinne on voinut myös viedä hyvällä mielellä tavaroita eteenpäin.

6) Työpaikkani on iso "yhteisö", jonka intrassa on ostetaan / myydään / annetaan palsta. Siellä sain etenpäin ison kirjasatsin vanhempieni kirjahyllystä kiroja, joita minulla ei ole mahdollisuus jatkossa säilyttää.

7) Sitten on ne vakkariperheet, joiden kanssa "kierrätysrinki" on syntynyt. Jostain olemme saaneet mm. vaatteita ja toisaalle laittaneet eteenpäin.

8) Kierrätyskeskus on jäänyt minulle vähän vieraammaksi, mutta mielessä on, että siellä pitäis pistäytyä.

2010-01-08T20:16:00.006+02:00

Vuoden ekassa postauksessa täytyy tietysti kiitellä.
Lämmittävimmät kirjalliset saamani kannustukset vuonna 2009 ovat nämä:
Vaiheinen vastaa hänelle antamaani kommenttiin:

"Juuri tuosta pienen ihmisen pienistä teoista se tulevaisuuden rakentaminen oikeasti alkaa ja niin se kulkee. Me emme voi yksin muuttaa kaikkea, joten täytyy vaikuttaa siihen mitä meillä on. Blogisi on hieno."

Ja facebookissa vanha koulukaverini kommentoi ":) Halusin kiittää sua blogista; se on tosi asiantunteva ja hyvä, luen sen mielelläni aina. Äänestyksetkin on kivoja :) Mukavaa jatkoa ja jatka samaan malliin."

Kyselyvastaukset ovat olleet minulle siis blogin suola. Kiitos paljon kaikille kyselyihin vastanneille. Huomioon on otettava, että rasti annettuihin vastauksiin on tietysti vastauksia rajoittavaa. Aina joku on laittanut rastin ruutuun, enimmällään vastaajia on ollut yhdeksän. Koska en ole kummemmin kommentoinut tuloksia ajattelin kopioida koko vuoden kyselyt vastauksineen nyt tähän. Samalla se toimii poikkileikkauksena kuvastaman, millaisia aiheita mielessäni on ollut.

Tarvitaanko koteihin ilmaisjakelua ?
1 x hintavertailu ja hankinnat helpottuvat
1 x jotain muuta
Kiitos paljon 2x vastauksesta: laitan heti kieltotarran.

Viikon kysymys Pula-ajan ohjeista:
2 on korjannut vaatteita tai huonekaluja
2 vastaajaa ollut kiinnostunut puuhaamon ja marttojen vinkeistä
1 kokeillut pula-ajan reseptejä ja
1 siivuoonut tai tehnyt arkiaskareita pula-ajan tyyliin
1 vastaajan mielestä tavallinen säästäväisyys riittää.

Viikon kysymykseen Mitä allaskaapissa on ?, vastasi kolme lukijaa:
Kaikilla oli bio ja kartonkikeräys. Yhdellä oli lisäksi pesuaineita ja toisella jotain muuta.

Viikon kyselyyn vastasi kolme henkilöä, joista kaikki olivat kiinnittäneet sähkön säästöön huomiota valaistuksessa sekä pyykin- ja astianpesussa.
Ruoan valmistuksessa, lämpimän suihkuveden säästössä sekä asunnon lämmityksessä asiaan oli kiinnitetty huomiota kahden äänen verran kussakin
Yllätyksekseni vain yksi vastaaja oli toteuttanut sähkön säästöä viihde-elektroniikan suhteen. Aloittakaa nyt ainakin sammuttamalla stand by:t !

Viikon kyselyyn vastasi neljä lukijaa. Kaikkien mielestä kysymykseen "Mitä pitäisi tehdä ?" vastaus olisi vähentää energian kulutusta.
Mahdollisimman vihreä sähkö, omat energialähteet tai ajatus, että joku keksii jotain ei saanut tälläkertaa kannatusta.

Kiitos edelleen aktiivisille vastaajille. Heitä oli neljä.
Kysymyksenä oli hyvän omantunnon loma. Kolmen vastaajan mielestä kotona pysyminen ja lähiluonnossa liikkuminen oli oikea valinta, yksi vastasi "matka ulkomailla ympäristöä aktiivisesti huomioiden". Kotimaassa julkisilla matkailu tai jotain muuta ei saanut yhtään aantä.

Tällä kertaa vastaajia viikon kysymykseeni oli vain kaksi. Toisen mielestä huomaamani artikkelit ovat olleet kiinnostavia ja toisen mielestä voin edelleen jatkaa kirjoittamista asioista joita pitäis tehdä sekä niitä, joissa kerron mitä olen saanut aikaiseksi.

Huomasin aika pian kysyväni hankinnoista varsin monimutkaisesti. Sain kuitenkin kolme kommenttia.
Kaikkien mielestä muutkin asiat vaikuttavat hankintapäätökseen ja ettei tavaroiden kierrätys nopeuta uusien tavaroiden hankintaa.
Kahden mielestä käytetyn tavaran saaminen kiertoon on hyvä ja että ekologiset tuotteet vaikuttavat positiivisesti.
Yksi lupasi olla kokonaan ostamatta. Siihen minäkin pyrin...

Viikon kysymykseen tuli vastaus viideltä lukijalta.
Kysymykseen "Mitä kevät on"
annetuista vastausvaihtoehdoista kolme ääntä sai luonnon herääminen sekä odotus, valoa sai kaksi ääntä ja ikkunoiden pesu sai yhden äänen.

Olipa yllätys, että viikon kyselyssä kaksi kolmesta äänestäjästä arveli koulutarvikkeiden olevan tyttöjen ja poikien yhteiset. Se olisi tietysti ekologisinta - kaiken ei tarvitse olla ikiomaa.
Oikean vastauksen oli arvannut tai tiennyt yksi vastaaja. Koulutarvikkeet omisti ja oli järjestellyt poika.

Viikon kyselyssä olin kiinnostunut, miten lukijani olivat Earth Hour-tapahtumaa viettäneet:
3/viidestä vastaajasta sammuttivat valot tunniksi.
2 itseni lisäksi oli kokeillut sähkön minmoimista koko illan ajan.
Yksi vastaajista oli kuullut tapahtumasta, mutta ei viettänyt sitä koska lauantai on vain kerran viikossa.
Kaikki viisi olivat siis kuulleet tapahtumasta, mutta kenenkään kohdalle ei ollut osunut mitään julkista Earth Hour tapahtumaa.

Tällä viikolla kyselin, mitkä kirjoituksen avainsanat mietityttävät lukijoita.
Vastaajia oli yhdeksän.
4 mietti arvojärjestystä.
Pidemmäntähtäimen teemoja (talouden elvytystä, maailmanloopua, lumen määrää sekä kierrätyspistetiä) oli äänestetty kolmesti kutakin.
Ajankohtaisuudet (Hullut päivät, katupölyn määrä sekä yllätysmunat) saivat kukin kaksi ääntä.
Huolettomuutta ei miettinyt kukaan äänestäneistä.

Viikon kysymykseen vastasi viisi.
Vastaajista kaikki olivat kasvattaneet ruokaa itse, poimineet sieniä ja marjoja sekä ainakin kokeilleet luomuruokaa.
Jopa neljä oli kokeillut kasvisruokavaliota.
Kaksi vastausta joissa mainittiin elävä ravinto sekä riista ja kalastus.

Kyselyyn osallistuttiin kahdeksalla äänellä. Eniten, eli kolme ääntä sai kokeilunavoinen nuukailuvitsi:
"Millainen on Laihialainen sähkösauna ? Naulalla seinään lyöty sähkölasku, jota katsellessa hiki virtaa."

Viikon kysmyksenä kysyin puhelinluetteloista. Seitsemän vastaajaa, joista neljä ei saa kumpaakaan luetteloa. kolme haluaisi saada sen tilaamalla etukäteen ja kaksi ei tarvitse lainkaan. Kukaan ei ilmoittanut tarvitsevansa yhtäikaa rinnakkaisia luetteloita, eikä edes joka vuosi uusia.

Viikon kysymykseen "Seuraatko ilmastonmuutosteemaa" tuli kaksi vastausta. Toinen seurasi aktiivisesti kaikista medioista ja toinen osallistui jollain toisella tavalla. Kiitos molemmille vastaajille !

Viikon kysymys koski siis pakastamista: (6 vastaajaa)
5:ssä pakastimessa oli pullaa ja muita leipomuksia sekä isoissa erissä tehtyjä ruokia
4:ssä pakastimessa oli vähän kaikenlaista ja muutamassa oli marjoja. Yhdessäkään ei ollut vihanneksia eikä jääpaloja.

Ilmastossa yhtä äänestänyttä lukijaa kiinosti eniten ultraviolettisätelily, UV-indeksi ja otsonimittaukset sekä muiden viranomaisten tieto ja varoituspalvelut. Itselläni ehdoton suosikki on olut revontulitiedotukset.

Viikon kysymys taisi olla johdatteleva. Kivoimmaksi matoksi äänestivät kaikki kolme ääntään antanutta mäntysuovalle tuoksuvan vastapestyn.
Mattolaiturilla tavataan : )

Viikon äänestyksessä villivihannekset saivat äänen.

Viikon kysymykseen vastasi viisi lukijaa, joista kukaan ei katsonut edes säätiedoituksia TV:stä. Sitävastoin kaikki vastasivat katsovanasa luontoa & puutarhaa.
Kolme ääntä saivat sekä tietokoneen että kullan simien katselu.

Viikon kysymyksenä oli paras juhannustaika.
Kaksi vastaajaa piti itsellenikin tutuinta taikaa 7 erilaista kukkaa tyynyn alla parhaana.
Salaperäisin juhannusyönä kukkivan saniaisen taikavoimat saivat myös (onneksi) äänen ja arvaan, että neitojen alastomana pyöriskely pelloilla ja kasteessa äänen antoi joku hurmaava herrasmies.

Viikon gallupin mukaan aurinko todellakin on erilainen kesällä kuin talvella. Vain yksi kuudesta vastaajasta vastasi ettei se ole erilainen. Kysymys sinällään oli tietysti vähän hassu, mutta ainakin kuluneelle viikolla aurinko on antanut parastaan.

Viikon äänestyksessä kaikki äänestäjät suunnittelivat lomalleen lepäämistä, loikoilua ja läsnäoloa.
Neljä vastasi tapaavansa ystäviä ja sukulaisia.
Kolme ääntä saivat sekä kodin järjestely että netissä tuhertelu.
Mattopyykki ja kotiruoka saivat myös pari ääntä...

Tälle viikolle sattui mukavan helteiset lomasäät. Kyselyssä neljää helle helli ja yhtä heikotti.

Valveutunutta väkeä vastaamassa viikon kysymykseen kuudelle lähiruoka oli osa ostoskoria ja yhdelle tavoitteena. Upeeta.

Viikon kysymys koski riittävyyttä. Yllätyin hiukan vastauksista, koska kaikkiin vaihtoehtoihin liittyi jokin kuvaava sana, jolla korostettiin eroa sen suhteen, että voisi vain tyytyä.
4/6:sta vastaajasta voi olla tyytyväinen (huom ei onnellinen), jos hänellä on IHANTEELLINEN Koti.
5/6:sta tarvitsee tyytyäkseen
FANTASTISEN uran
SUUREN omaisuuden
MOITTEETTOMAN kumppanin
Joku olisi tietysti tyytyväinen jos olisi minkäänlaista kotia tai kumppani, jonka kanssa tulee toimeen. Arvostan näitä vastauksia enemmän kuin arvaattekaan, joten kiitos niistä ja oikeasti, kyllä meillä täällä Suomessa olisi paljon aihetta tyytyä riittävään.

Viikon kysymyksenä oli, miten lukijoiden mielestä olisi hyvä valistaa esim. kierrätyksessä.
4/7 olla esimerkkinä
3/7 vaatia toisiakin toimimaan
2/7 tiedottaa / kertoa
1/7 pantti tai palkkiojärjestelmä
Kukaan ei äänestänyt, ettei kehtaisi puuttua. Minusta kyllä joskus tuntuu, että olisi noloa huomauttaa, mutta usein olen myös rohkea.

Viikon kysymyksessä paljastui, ettei kukaan vastaajista tunnusta olevansa "mies".
3 marjanpoimijaa ja
3 jotain muuta ; )

Viikon kysymyksessä tiedustelin, mitä "ymppätoimianne" on ihmetelty.
Kaikki kolme vastaajaa olivat joutuneet "selittelemään" oskien lajitteluaan sekä ympäristöasioista puhumisen vuoksi. Minulta lipsahti kysymykseen välittämiesn tilalta väittäminen, mutta olikin minusta melkein osuvampi.
Kahden vastaajan sähkönsäästöä (valot pois ja hissin käyttämättömyys) oli ihmetelty.
Yhdet ihmettelyt tuli pakastimessa nopeasti piipahtamisesta ja autottomuudesta.

Ruokavaliokyselyyn tuli 9 vastausta. kolme vastaajaa syö sekaruokavaliota ja toiset kolme välttävät punaista lihaa.
Kahdella oli jokin muu ruokavalio ja yksi oli kokonaan vegaani.

Vain kaksi vastausta, joissa oli osallistuttu sähköisesti johonkin ilmstonmuutosryhmään. Kukaan vastaajista ei ollut järjestänyt eikä osallistunut ilmastotapahtumaan. Barrikaadeille nouseminen on vaikeaa...

Onneksi kaikki viisi vastaajaa kertoivat pitävänsä aina kestokassia mukanaan, vaikkakin joskus joutuvat ostamaan myös muovikassin. Neljän vastaajan mielestä muovikassi on hyvä roskis.
Kahden vastaaja kassi on ommeltu vaikkapa vanhoista verhoista (itsekin urakoin niitä lahjaksi aikaisemmin) ja yksi vastaajista valitsi käyttävänsä muovikassia aina uudestaan.

Viikon kyselyssä pyydän johdatusta blogiin. 2 toivomusta henkilökohtaisia ymppäjuttuja, 2 paikallistason juttuja ja yksi toivomus isommistakin jutuista. Kukaan ei äänestänyt, että kaikki olisi jo tullut sanotuksi.Lisäksi facebookissa voimauttava kommentti jatkamisesta. Tällä palautteella eteenpäin : )

Viikon kysymykseen ihmiskunnan tulevaisuudesta kolme arveli, että ihmiskunta kokee katastrofin. Yksi vastaajista arveli, että joku keino keksitään.

Viikon kysymys oli meidän ilta-arkea. Pyysin vastaajia kuvittelemaan olevansa n. kymmenvuotiaita, millaisen iltarutiinin valitsisit tänään.
Kukaan ei valinnut äänitarinaa, yksi halusi lukea itse ja loput viisi toivoivat, että äiti olisi jutellut ja hyräillyt hämärässä. Viimeisin vie ainakin vähiten fossiilisia polttoaineita, mikäli äitiä ei pidä fossiilina ; )

Viikon kysymyksenä oli energiatiedustelu:
Kuusi vastaajaa, joista
5 lupaa katsoa, mistä voi kotona säästää sähköä.
4 vastustaa ydinvoimaa
3 hankkii eko- tai norppasähköä
1 ymmärtää, että ydinvoima voi olla välttämätöntä.

Viikon kysymyksessä kyselin vähän tekstien linkkeihin liittyen. Kolme vastasi, että avaa vain kiinostavat linkit ja yksi vastasi löytäneensä hyvän linkin oheisesta postauksesta.

Viikon kyselyyn sain yhden vastauksen. Hänen mielestään vetoomuksilla ja adresseilla voi vaikuttaa.

Viikon kyselyssä 4 vastaajaa:
1 vastaus "pimeä pelottaa"
1 voisi poistaa joka toisen lamppupolttimon asunnostaan
3 voisi seurata luontoa ja tyytyä välillä vähempään valoon

6 vastaajaa ei muistanut kummallista vuotta 1969 (en kyllä muista minäkään- mitä nyt kuulopuheita). Hienoa että "nuoriso" on aktiivinen ja seuraa mm. ympäristöblogiani. -kyllä täällä kävi myös niitä, jotka muistavat varmaan vielä kauemmaksikin.

Viikon kysymykseen vastasi 7 henkilöä. Kaikilla oli sisaruksia. No en nyt itsekään ihan yhdenlapsen politiikkaakaan määräisi, mutta kyllä siinä on silti viisauden siemen. Kummityttömme on Ugandassa, jossa väestömäärä räjähtää. Toivottavasti tukirahallamme voidaan hänelle mahdollistaa tietoa ehkäisystä.

Vastaajia kysmykseen, mitä voisit olla ostamatta älä osta mitään päivänä sain seitsemän vastausta. 6 vastaajista valitsi, että voivat olla menemättä koko päivänä kauppaan ja yksi, että voi olla ostamatta vaatteita.

Joulukalenterikyselyyn vastauksia tuli neljä.
Vastaajista kahdella oli kuvakalenterit, yhdellä suklaa / namukalenteri ja yksi ei tarvinnut sellaista.
Kukaan ei äänestänyt sähköistä joulukalenteria eikä itsetehtyä tavarakalenteria

Yksi vastaaja voisi lainata tuntemattomallekin ja toinen tutulle

Kööpenhaminasta kysyessäni toinen vastaajista uskoi, että se sai uusia ihmisiä heräämään, että jotain voi tehdä ja toinen vastaaja pettyi ja uskoi sen olevan viimeinen mahdollisuus.

Viimeinen viikkokysymys koski ilotulitusta: Kolme vastaajaa, joista kahden milestä vähempikin riittäisi ja yhden mielestä täytyy nähdä. Kukaan ei äänestänyt: täytyy räjäyttää.

2010

2009-12-31T18:56:00.005+02:00

Valokuvatorstai meni talvitauolle ja muutti siis hiukan suunnitlemiani blogin suhteen. Jatkan vanhaan tapaan vielä tammikuun ja sitten valokuvien merkeissa. Tässä lasten animaatiossa kestävää ilotulitusta joululahja muovailuvahoilla. Kyselyn aiheenakin on ilotulitukset ->

Katsotaan kuluneen vuoden kirjoituksia. Vuoden alussa loin uudet tunnisteet. Silloin ryhdyin myös itselleni typerään siirtelyurakkaan vuoden 2008 tunnisteita vuoden 2009 tunnisteiden alle. Yritin saada hakusanoihin jotain järjestystä. Siitä sain pirullisen tenniskyynerpäävaivan, josta varmaan elinikäisesti oikea käteni jäi heikommaksi ; )

No kai tunnisteista voi kaikesta huolimatta päätellä, että oma arkinen puurtamiseni pikku tekoineen on ollut eniten aiheena.
Omista muutoksista elintavoissani olen kirjoittanut 52 kertaa.
Valinoistani kuluttajana olen kirjoittanut 47 kertaa.
Seuratessani mediaa yms. olen viitannut ilmastonmuutokseen 46:ssa kirjoituksessani.
Jätteen välttäminen on ollut jutuissa 38, ja kierrätys 30 kertaa.
Oma esimerkki on saanut tunnisteen 33 kertaa.

Postaukset, joissa tunnisteet ovat alle 30 kertaa, ovat minulle osin yllätyksellisiä. Ehkä puuhastelin niiden parissa vuonna 2008 ja siten vuonna 2009 niistä oli vähemmän kirjoitettavaa.
Energian tuotantoon keskittynyttä kirjoittelua 29 kertaa.
Arkiset energiansäästötoimet odottavat vielä energiamittarin lainaamista, kirjoituksia siis 23.
Liikenteestä kirjoitin 22 kertaa, vaikka pyöräilin sateessa ja paisteessa.
Jumbotilaa pitää täydellinen yllätys vai 21 kertaa asiakaspalautetta. Ei vois uskoa, enkö sen enempää ?! Olenkohan jo väsynyt vai enkö vaan ole kirjoittanut kaikesta. Joka tapauksessa uuden vuoden lupaus löytyi: Katsotaan, onnistuisinko liittämään valokuvahaasteisiin vielä haasteeksi viikon asiakaspalautteen...

Vuoden viimeisenä kirjoituksena haluan kiittää kaikista saamistani kommenteista. Kyselyvastaukset ovat olleet minulle blogin suola. Kiitos paljon kaikille kyselyihin vastanneille. Palaan kyselyihin vielä ensi viikolla.

2009-12-26T09:53:00.006+02:00

Viikko 52 / 2009

Lapsena joskus joulun jälkeen tuli tunne, että mitäs nyt. Kauan odotettu juhla oli sitten ollut- vaikkei pettymys, mutta kuitenkin odotukseen nähden lyhyt. Sellaista aika on, joskus kulkee hitaammin kuin toivoisi ja joskus niin nopsaan.

On huono juttu, ettei Kööpenhaminan kokouksessa pystytty parempaan. Ehkä jouluun vertaaminen ei ole ihan osuvaa, mutta kyllä jotain yhteyksiä vaikka joulupukkiin voi kuvitella. Pessimisti luopuu ehkä uskosta, ehkä realistiltakin viimein loppuu toivo. Utopisti puolestaan taitaa odottaa ihmettä. Monet eivät edes välitä. Toiveikkaassa, maltillisessa optimismissa voi sittenkin olla voimaa - Ei muuttaa suuria, mutta pitää silmät auki ja uskon voimalla, toimia tilanteen mukaan.

Tässä alustus, jolla johdattelen seuraamaan, mihin ilmastokokouksessa sitouduttiin tai sovittiin ja mitä sen jälkeen.
Ympäritöministeriön sivuilla ympäristöministeri kirjoittaa myös onnistumisesta:
"...ensimmäistä kertaa maailman valtiot tunnustivat tarpeen pysäyttää ilmaston lämpeneminen Euroopan unionin ajamaan korkeintaan kahteen asteeseen. Myös ilmastotoimien rahoituksessa otettiin selkeä askel oikeaan suuntaan..."

Näen toiveekkuutta siinä, että jotain jatkoja sovittiin:
1.helmikuuta 2010 on ensimmäinen uusi sovittu päivä. Silloin Kiton pöytäkirjan maat asettavat päästövähennystavoitteensa ja kehitysmaiden on ilmoitettava omat toimensa päästöjen vähentamiseksi.

Teollisuusmaat sitoutuivat kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittamiseen 100:lla miljadrilla dollarilla, jonka johdosta ilmastotoimista on myös raportoitava kahden vuoden välein YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle.
Ja rahoitusinstrumentti "Copenhagen Green Climate Fund" perustettiin ilmastosopimuksen ohjaukseen, jolla taattaisiin metsäkadon torjumisen, päästöjen vähentämisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoitus köyhimmille kehitysmaille.

Hiilinielukeskustelua käydään alkavana vuonna ja siitä pyritään pääsemään johonkin näkemykseen. Bonnissa pidetään touko-kesäkuussa valmistelukokous, tiedottaa mm ulkoasiainministeriö.

Googlatessani Meksikon ilmastokokous-sanaa, ei suomeksi juuri kummoista löydy. Yle-uutisten ilmastonmuutossivuilla oli tämä.

No, jäikös teidän joulustanne tänävuonna vähemmän jätettä, kuin viimevuonna -> sitä kysyn viikon kysymyksenä.
Tässä idea ensivuodelle: Jos kaapissa on ylimääräiset jouluiset verhot tai -pöytäliina, niin voisiko niistä ommella joululahjapusseja. Kuvan kaitaliinat eivät olisi minulla päätyneet pöydille, mutta kestolahjapusseina niistä tulee lämpimiä muistoja- eikä yhtään jätettä.

2009-12-18T17:08:00.008+02:00

Viikko 51 / 2009
Kuvassa minun kuurankukkainen bussipysäkkini ; )

K ö ö p e n h a m i n a n
i l m a s t o k o k o u s

- uutispoimintani, päivä päivältä -

ma 7.12 Suomen kuvalehti on tehnyt listan tavoitteista:
"1. kuinka paljon teollisuusmaat ovat valmiita vähentämään kasvihuonepäästöjään.
2. kuinka paljon suuret kehitysmaat, kuten Kiina ja Intia haluavat rajoittaa päästöjensä kasvua.
3. miten rahoitetaan apu, jota kehittyvät maat tarvitsevat tavoitteensa saavuttamiseksi ja ilmastonmuutoksen sopeutumiseen.
4. kuinka tuo rahoitus käytännössä järjestetään?

ti 8.12 Ilmasto.org-sivustoilla raportoitiin mm. kuinka "Suomi pääsi tänään järjestöjen silmätikuksi metsäsektorin päästölaskentaan liittyvien kantojensa vuoksi. Kansalaisjärjestöjen kansainvälinen ilmastoverkosto Climate Action Network (CAN) myönsi Suomelle, Ruotsille ja Itävallalle Päivän fossiili –palkinnon, koska maat ovat vastustaneet metsäsektorin päästöjen laskentasääntöjä, joissa metsien hakkuut tulisivat näkyviin."

ke 9.12 Tanskalaisluonnos pääsee keskeneräisenä julkiseksi. Oras Tynkkynen:
"Sekä kehitysmaat että kansalaisjärjestöt ehtivät tyrmätä Tanskan esityksen tuoreeltaan. Niiden mielestä luonnos asettaisi liian suuren vastuun globaaleista päästörajoituksista köyhille maille."

to 10.12 Suomestakin lähdetään mielensoituksiin. On hyvä, että paljon ihmisiä on liikkeellä rauhanomaisesti sen merkiksi, että jotain pitää tehdä. Vihreä lanka uutisoi mielestäni kiinnostavasti aiheesta Ilmastoradikalismi. Mellakat ovat loppuviikon uutisissa. Olen niin samaa mieltä ensimmäisen kommentoijan kanssa: "No niin. Kohta ei kehtaa enää sanoa kantavansa huolta ilmastomuutoksesta, kun nämä kakarat päästetään toteuttamaan itseään mellakoissa."

pe 11.12 EU pääsi sopuun kehitysmaille annettavasta ilmastotuesta. Yle uutisoi:
"EU on tarjoamassa kehitysmaille lähivuosina 7,2 miljardia euroa ilmastonmuutoksen torjuntaan... pika-apu jakautuu vuosille 2010 - 2012. Kaikkiaan kehitysmaille annetaan 2,4 miljardia euroa vuodessa. Jäsenmaat osallistuvat siihen haluamallaan summalla ja vapaaehtoisesti. Pitemmän aikavälin ilmastorahoituksesta päätetään erikseen."

la 12.12 Toinen hyvä linkki Oras Tynkkyseltä, jossa hän kirjaa 7 menestyksen elementtiä, otin oikeuden lyhentää suoraa lainattua tekstiä:
1. ratkaisun pitää johtaa kohti lämpenemisen rajoittamista enintään kahteen asteeseen.
2. teollisuusmaiden päästötavoitteiden pitää osua haarukkaan –25–40 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2020.
3. kehitysmaiden on jarrutettava päästöjen kasvua 15–30 prosenttia verrattuna kehitykseen ilman toimia. (joihin kuuluu myös Kiina)
4. päästötavoitteet eivät saa sisältää suuria porsaanreikiä. (sis päästöoikeudet ja metsät)
5. on rakennettava mekanismi tropiikin metsäkadon pysäyttämiseen.
6. rikkaiden maiden on maksettava ilmastovelkaansa tukemalla päästöjen rajoittamista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista kehitysmaissa.
7. Kööpenhaminassa pitää sopia tiukka mandaatti sille, miten ja millä aikataululla poliittinen sopu kirjoitetaan laillisesti sitovan sopimuksen muotoon.

su 13.12 Suomen kuvalehti on koonnut maakohtaiset päästövähennyslupaukset ja miten ne kustannettaisiin

ma 14.12 Kansan uutisten linkki:
"Maanantaina Kööpenhaminan ilmastokokouksessa julkaistu vertailu maiden ilmastotoimista sijoittaa Suomen samaan joukkoon Turkin ja Ukrainan kanssa. Vertailussa arvioitiin maiden päästökehitystä, päästötasoa sekä kansallista ja kansainvälistä ilmastopolitiikkaa."

ti 15.12 Päämiehiä saapuu paikalle, mutta pahasti tuntuu ratkaisut tökkivän. Puheenjohtajaakin vaihdetaan Tanskan ympäristöministeri(ja EU:n tuleva ympäristökomissaari) Connie Hedegaard:in tilalleen neuvottelujen puheenjohtajaksi tulee Tanskan pääministeri Lars Lökke Rasmussen. Tässä MTV:n linkki

ke 16.12 STT:n linkistä näkyy suomennettu Tarja Halosen puheenvuoro. Tässä vielä yksi lainaus Tarjan kotisivuilta: ”Naisten on oltava mukana kaikilla tasoilla niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin paikallisestikin”

to 17.12 Verkkouutisissa kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen painottaa, "ettei Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa tärkeintä ei ole tulos, vaan sitoutuminen yhteiseen prosessiin."

pe 18.12 sitten saapui Obamakin... tässä MTV:n linkki
YK pyytää valtionjohtajia jäämään yöksi. Co2-raportti.

Huhhuh jännäksi menee... Viikon kysymys miten Kööpenhamina sinusta vaikutti ->
Tässä Ylen-raportti Kööpenhaminan julistuksesta.

2009-12-11T17:22:00.006+02:00

Viikko 50 / 2009

Miten pimeä voikaan viedä ihmisiltä voimaa ?
Täällä sitä kuitenkin pinnistellään tuottavuuden parissa ; )

Tällä viikolla isot miettivät Köpiksessä, sopimusasiakirjaa väännetään. Palaan asiaan ensiviikolla. Mutta 12.12 on kansainvälinen ilmastotoimintapäivä. Helsingissä piipataan palovaroittimilla kli 12-13 eduskuntatalon luona.
Tässä ote saamastani kutsusta:
"Kööpenhaminassa neuvotellaan 7.12. alkaen jatkoa Kioton sopimukselle. Julkisuudessa on toistuvasti kerrottu, ettei laillisesti sitovaa sopimusta tavoitella Kööpenhaminassa. Tätä emme niele - vaadimme laillisesti sitovaa sopimusta, riittäviä päästövähennyksiä ja ilmastorahoitusta piippaavien palovaroittimien hätäviestillä. Polttava Kysymys koordinoi Suomessa kansainvälisen ilmastotoimintapäivän toimintaa, ja tempauksia on tulossa Helsingistä Rovaniemelle – katso lisää ja tule mukaan:
http://www.PolttavaKysymys.fi/koopenhamina
http://www.facebook.com/home.php?#/event.php?eid=220075138915&index=1

Kuluneella viikolla käytin työkavereilta saamani lahjakortin Eko ego- kauneushoitolassa. Hoitolan kalustuksesta mitää ei ole ostettu uutena vaan kirppiksiltä ja kierrätyskeskuksesta. Sisustuksesta mieleeni tulee Huvikumpu. Peittonani ole pussilakanan sisällä tilkkutäkki.
Hoitoaineet olivat: mustaa saippuaa, hunaja-vilja-kuningatarmarmelaadia, ruusuvettä sekä arganölyä. Linkeissä avautuu esittelyt tuotteista ja luonnon kosmetiikan verkkokauppoja.

Toinen kiinnostava arkiteko oli kutsu käyttämään netcycler- vaihtopalvelua. Tässä ote kutsusta:
"Palvelu on suunniteltu siten, että se toimii parhaiten, kun siellä on paljon käyttäjiä ja tavaroita. Testivaiheessa käyttäjiä ja tavaroita on vielä vähän, mikä heikentää vaihtomahdollisuuksia. Toivomme kuitenkin, että lisäät palveluun vähintään kolme tavaraa ja toivetta, jotta vaihtoja syntyy. Kutsumme uusia käyttäjiä mukaan viikoittain; ilmoittautuneita on nyt jonossa yli 1000. Tavaroiden ja toiveiden määrä kasvaa siis jatkuvasti."

Ilmoittautuessani juttuun olin ihan innoissani- idea on niin hyvä ja tuttu kassi.sizl.org, vaikken sitä ole vielä käyttänyt.
Minulla olisi paljonkin annettavaksi lainaan, ellei kokonaan poiskin. Kun sitten ryhdyin miettimään lainaamista käsitin, että siinähän minun täytyy ottaa riski, että tavarani kuluu, menee rikki tai katoaa. Kaikkea ei tarvitse omistaa ja lainaaminen on järjellä ajatellen monessa asiassa ehdottomasti paras ratkaisu. Esimerkiksi lapsilla on niin paljon leluja, että jos junarata olisi viikon lainassa, ei sitä kukaan huomaisi. Paitsi, että silloin yllättäin junarata alkaakin erityisesti kiinnostaa.

Kolmen lainattavan ja kolmen toivomuksen keksiminen ei ollutkaan helppoa, mutta sitäkin opettavaisempaa.Lapset olivat minua valmiimpia kokeilemaan...
Viikon kysymyksessä tiedustelen keksisitkö sinä ? ->

2009-12-05T12:13:00.006+02:00

Viikko 49 / 2009
Joulun odotusta

Millaista joulua meillä odotetaan ?!
Lapset eivätkä kaveritkaan tiedä, mitä toivoisivat joululahjaksi. Edes lelukuvastosta ei kuulemma löydy mitään, kun kaikkea jo on. Ehdottelen, että entä jos tämän vuoden joululahjoiksi annettaisiin jotain omia tavaroita ?! Yksi ehdottaa, että ainakin rikkinäiset voidaan antaa. Kirppikseltä ollaan joskus ostettu rikkinäinen tavara- se lapsi ainakin muisti, että rikkinäistä ei saa antaa eteenpäin, ellei sitä korjaa. Kyllä he jotain tietysti toivovat, mutta tarkoitan ettei mitään oikeasti puutu.

Jostain luin kolumnin, miksi lahjaton joulu ei voi onnistua. Sopimuksesta huolimatta toinen ehkä sittenkin ostaa lahjan ja toinen jää tavallaan kiitollisuuden velkaan. Antaminen ja saaminen ovat oikeasti mukavia asioita, kysymys on enemmänkin lahjan laadusta. Viikon kysymyksessä tiedustelen, voiko joulua juhlia ilman lahjoja ->

Tänään katsoin Hesarin etusivun mainosta, siinä on kauniita jouluisia itsenäisyyspäivätavaroita, mutta kaikki ovat muovia, metallia tms. Vaatii säilytystiloja säästellä koko vuoden yhden juhlapäivän tavarat. Kirppikseltä löysimme hyvät itsenäisyyspäivän kynttilät. Yhtä on jo poltettu, mutta vielä siinä näkyy sininen ja valkoinen, toinen on kolhiintunut mutta erittäin nätti entinen juhlakynttilä. Kun huone on hämärä ja kynttilässä palaa tuli, se on varmasti oikein hieno. Niillä me juhlistamme arvokkaasti itsenäisyyspäivää.

Ainakin paistamme pipareita. Kiitos mummulle, joka teki meille taas taikinan !Jos saan muut innostumaan, niin pelamme joululomalla kaikki lautapelit ja valitsemme niistä suosikkimme. Ehkä voisin laittaa siitä jutun tännekin...

Entä sitten ilmastonsuojelu ? Kööpenhaminan kokous on ensiviikolla, ilmastouutisia tulee tilauksestani sähköpostiin enkä minä jaksa keskittyä siihen sekavaan informaatiotulvaan. Toivon, että tietoisuus mahdollistaisi asioiden yksikertaisen selittämisen, mutta eihän se niin ole. Yhden asian muuttamisen vaikutuksia on vaikea arvioida.

Tämän päivän ympäristötekoni on kirjata pisarat nimimerkiksi Co2-keskusteluun ja viedä kertyneet kartonkikeräyspussit eteepäin. Näin talvella kierrätysastia ei osu niin sopivasti kulkureitille, että vientivälit pitenevät. Ei silti tulisi mieleenikään heittää niitä sekajätteeseen. Kartongin kierrätys on minusta niitä yksinkertaisimpia ekotekoja.

2009-11-29T12:49:00.006+02:00

Viikko 48 / 2009
Lumi ja haikeus

Olin kuluvan viikon irtiotossa kaamoksesta.
Olen maannut hotellissa, saunonut ja loikoillut altaissa ja syönyt valmiiksi tehdyt ateriat. Ei kovin ekologista, mutta minut nyt ladattu.

Lappi ja revontulet ovat minulle jotain saavuttamatonta. Olen käynyt siellä jo monesti, mutta seuraavalla kerralla yritän enemmän keskittyä ekomatkailuun, muutenkin kuin matkustamalla junalla.

Lumi ja etenkin sen puuttuminen edellistalvena on ollut minulle se herätyskello, joka havahdutti minut ilmastonmuutoksesta. Lumi on vettä- elämän perusedellytys ja siksi niin tärkeä, vaikken läheskään napapiirin väkeä olekaan. Näillä leveysateilla lumi on herkkää. On suuri merkitys onko lämpötila + vai -. Kahden asteen heitto muuttaa veden valkeaksi lumeksi ja päinvastoin- pysyvästi. Lumi on minulle ikimuistoista- lapsetkin muistavat ja kaipaavat ja osaavat ottaa siitä ilon irti.

Ylläksellä ja Kolarissa oli pikkujoulun kunniaksi kunnon adventtisohjo. Kotipuolessa Hesassa, nurmikko on vihreänä. Minulle on sama onko kyseessä luontainen säätilojen vaihtelu- olen ymmärtänyt paljon enemmän.

Itse olen kirjoitellut ymppäasioista kaksi vuotta. Olen tavallaan saavuttanut tavoitteeni ja ryhdyn madaltamaan blogini profiilia entisestään. Katson vielä, mitä viikon kuluttua alkavassa Kööpenhaminan ilmastokokouksessa saadaan aikaiseksi sitten haluan koota viikon kysymykset ja niihin tulleet vastaukset. Päivitän vuonna 2010 blogia valokuvatorstain teemoilla. Yritän syventää kuvia arjen ympäristötekoihin.

Lopuksi kokoan tähän sähköisiä joulukalenterilinkkejä adventin kunniaksi. Viikon kysymys on, mikä kalenteri vaikuttaa kiinnostavimmalta - >

Kirjastot, joita ei todellakaan saa ajaa alas !
...laittavat taas parastaan, tässä linkkikokoelma- suosittelen !
Positiivarien joulukalenteri

Joulukalenteri.org
Papunet kalenteri
Roina-arvontaa yhteishyvässä

2009-11-20T12:35:00.006+02:00

Viikko 47 / 2009

Ostamatta oleminen

Valtakunnallinen "älä osta mitään päivä" 27.11 on ollut itselleni hyvä havahduttaja. Olen joka päivä melko kriittinen ostaja, mutta se että tietoisesti kieltäydyn kertakaikkiaan, herättää monenlaisia tuntemuksia. Tässä blogissa voi seurata, millaista on nuoren naisen koko vuosi ilman shoppailua.

Laman alussa muistanette kampanjan, jolla kehotettiin kuluttamaan, jotta saataisiin suomalaisille töitä ja rahaa kiertämään. esim 24 tammikuuta postaus. Edellen olen sitä mieltä, että kuluttamalla tietoisesti, voin lisätä haluamaani tarjontaa.
Tavaran suhteen ollaan Suomessa varmasti tultu siihen pisteeseen, että ne joilla on jonkilainen koti, ovat voineet varustaa sen kaikella välttämättömimmällä. Enemmistö on niitä, joilla tavaraa on kertynyt miltei stressiksi asti.

Suomen luonnonsuojeluliitto, joka tapahtuman on laittanut aluilleen haastaa tänävuonna kysymyksellä "Miksi ostat ?"

Yksi asia, jossa ostaminen tulee minulle tavallaan "pakolliseksi" on, jouluna tai kun lasten kavereilla tai ystävilläni on juhlat. Lahjoiksi annetaan kynttilöitä, saippuoita ja elintarvikkeita sekä aineettomia lahjoja kuten hoitolahjakortteja tai konserttilippuja. Miksei rahaa hyväntekeväisyyskohteisiinkin, mutta silloin täytyy saaja tuntea hyvin. Aina kun mieleeni tulee "pakko"-sana on sille tietysti löydyttävä syy. Liittyyköhän lahjojen antaminen jotenkin omaan tarpeeseeni miellyttää muita ?!

Lasten kasvaessa pyrin minimoimaan heille myös jouluksi ostamiani lahjoja. Ei niin etteivätkö he niitä odottaisi ja ansaitsisi, mutta lahjahössäkällä olisi syytä olla mieli. Lahja, jolla voi touhuta pidempään ja joka on luonnonmateriaalia ja laitettavissa biojätteeseen tulevat kysymykseen. Tänä jouluna he ovat toivoneet muovailuvahaa ja saavatkin mehiläisvahapohjaista muovailtavaa. Lähikirppikseltä löysin koronapelin...

Oma periaatteeni on, että pyrin elintarvikkeissa kotimaisiin kausituotteisiin ja muissa ostoksissa ensisijaisesti kierrätettyyn. Kuvan olen saanut käyttööni noilta sivuilta.

Viikon kysymyksessä kysyn, mitä sinä jätit ostamatta Älä osta mitään päivän vuoksi ->

2009-11-13T17:03:00.009+02:00

Viikko 46 / 2009
Ainokainen

Viikolla Linkola sai mediajulkisuutta jutussaan, joka julkaistiin Vastuullinen vaikuttaja lehdessä. Luin senkin ja valitsin linkkiin siisteimmän kirjoituksen maapallon väkimäärän vähentämisen suhteen. Harmi, että hänen vihamieliset argumenttinsa vievät koko idean pesuveden mukana. Näkökulmiin, jotka perustuvat tuhoamiseen en periaatteellisesti edes kommentoi, mutta yhdenlapsen politiikka alkoi kiinnostaa.

Tästä Tilastokeskuksen linkistä löytyy tietoa mahtivaltioiden, Kiinan ja Intian väestömäärästä. Millaisia vaikutuksia on ollut yhdenlapsen politiikasta, kun kyseessä on lisäksi ihmisoikeuskysymysten kanssa kamppailevat kehitysmaat, joissa naisen asema on jotain aivan muuta kuin täällä totuttu.

Syntyvyys, kuolleisuus ja maasta muutto vaikuttavat siis suuresti väkimäärään ja ikäjakaumaan. Jos en siis lähde miettimään eutanasiapilleriä saati rajumpia menetelmiä, katse kääntyy tietysti syntyvyyden säännöstelyyn.

Jos yksinkertaisimmalla mahdollisella menetelmällä (jota saa vapaasti kommenteissa kritisoda ja korjata) voisimme tehdä yhtälön, jossa kaksi aikuista saavat tehdä vain yhden lapsen ja sytyvyyden /kuolleisuuden sykli olisi 30v, niin Intian tai Kiinan miljardiväestö olisi miljoonassa ehkä 300 vuoden kuluttua.
1000 000000 -> 500 000 000 -> 250 000 000 -> 125 000 000 -> 62 500 000 -> 31 250 000 -> 15 625 000 -> 7 812 500 -> 3 906 250 -> 1 953 125

Suomessa on tilastokeskuksen tiedotteen mukaan lokakuussa 2009 5348814 henkilöä.
Edellisen yhtälön perusteella Suomessa päädyttäisiin miljoonaan jo vuonna 2070-luvulla. Suomalaisten väestönkasvu ei taida muutenkaan ketään pelottaa. Mehän olemme melkein kuin mallimaa siinä jo valmiiksi. Ainoana, vieläpä tyttölapsena täällä on täydet edellytykset elää 80%:sta tasa-arvoelämää.

Mitä sitten tarkoittaisi ikäpyramidi, jossa vanhusväestöä olisi aina "tuplasti" verrattuna edelliseen sukupolveen: Tuottavuus, jota muutenkin voisi mielestäni jo vihdoin kyseenalaistaa, tietysti kärsisi. Olisiko mahdollista saada maapallolle tilanne, jossa keskittyisimme elintarvikkeiden tuottamiseen ja hoivan turvaamiseen. Saahan utopioihin uskoa ?!

Ainoana lapsena ei tarvitse tulla lellitymmäksi kuin sisarusparvessa ja siarusparvessa voi todellakin myös oppia itsekkyyttä- ne ainakaan eivät ole selityksinä päteviä. Sisaruus on parhaillaan todella merkityksellistä. Viikon kyselyssä tiedustelen arkaluontoisesti sinun lapsuuden perheesi lapsilukua ->
Jos meidän olisi pakko rajata, niin minä olisin ainakin valmis. (Helppohan minun on nyt se sanoa, kun "elämän suurin ekomoka" on jo tehty...)

Jokaisen yksilön oikeus päättää lisääntymisestään on nykyisin ihmisoikeus, voidaanko sellaista rajoittaa ? Kyllä se kuitenkin varmasti teoriassa mahdollista olisi.
Aikaisemmin olen kirjoittanut aiheesta 4.11-08. Nytkin liitän tähän pari linkkiä ehkäisystä.

Lopputoiveena uutinen, että voisikohan laskelmat hiilinieluista sittenkin olla virheelliset. Tokkopa sen varaan kuitenkaan voi laskea. Ainakaan MOT ohjelman tapaista p...aa ei Yle saisi väkisin kerättävillä mediamaksuilla tuottaa.

2009-11-05T09:41:00.008+02:00

Viikko 45 / 2009

400 blogikirjoitusta ja samalla 40 vuotta täyteen.
Jos haluat, voit sen kunniaksi käydä istuttamassa puun WWF:n sademetsään. Ylhäällä Sumunotkossa on Pisarat toinen oikealla ylhäällä.

Millainen maailma oli monimerkityksellisenä vuonna 69 ?
Mitä on tapahtunut ajassa ja ympäristössä minun elinaikanani ?

Kiintoisa Wiki-linkki vuoden 1969 tapahtumista. Tästä ajasta siis olen lähtöisin. Love records:in "suojele luontoa- ihmistäkin" M.A.Nummisen laulu "Luonnosuojelujenkka" johdatelkoon aikaan ja aiheeseen.

Ilmasto muuttuu jatkuvasti.
Samassa veneessä- info on koonnut erilaisia diagammeja ja muuta tietoa.

Yle on koonnut ilmastonsuojelun lyhyen historian:
1824: Ranskalainen matemaatikko ja fyysikko Joseph Fourier keksii kasvihuoneilmiön olemassaolon.
1979: YK:n Meteorologinen järjestö WMO ilmaisee ensimmäisenä huolensa siitä, että ihmisen toiminta voi johtaa ilmaston lämpenemiseen.

Koska tuosta välistä puuttuu monia tärkeitä vuosia, eikä vähiten omaan varhaislapsuuteeni liittyvät, jatkan täydentämällä aikajanaa.

1930 perustettiin Suomen luonnonsuojeluyhdistys, joka muuttui 4.5.1969 Suomen luonnonsuojeluliitoksi.

Ilmatieteenlaitos perustettiin 1938. Tietojen järjestelmällinen havainnointi siis alkoi Suomessakin.

1969 Amchitikan ydinkoe sai vastustajia, joiden tunnuslause oli " Don,t make A Wave. It´s Your Foult If Our Fault Goes". Siitä sai alkunssa Green Peace. Suomeen Green peace tuli 1989.

Yle areena on mainio muistojen herättäjä.
Jyväskylän kesän luonnosuojelukeskustelussa 1967 mukana: Pentti Linkolan, dipl.ins. Pertti Jotuni, maist. Ilppo Kangas, yli-ins. Suonio TVH:sta, prof. Kullervo Kuusela, fil. tri Pekka Nuorteva ja teollisuusneuvos Lauri Tiilikka.
Paneelin puheenjohtajana toimi Reino Kalliola.
Energiakriisi 1973.

Googlatessa huomasin, että Satu Hassi kirjottaa vuoden 1969 olevan tavallaan alku hänen poliittiselle uralleen. Minusta siinä on myös kuvattuna neljän vuosikymmenen muutokset.

Viikon kyselyssä kysyn muistatko sinä ? ->

2009-10-30T15:27:00.005+02:00

Viikko 44 / 2009

Elohopeaa ja halloweenia

Kansakunta tuntuu kohisevan nyt mm. sikainfuluenssarokotteesta ja energiansäästölampuista, bioenergia vaatii kehittelyä ja biojätepussienkin ympäristöystävällisyys on todettu kyseenalaiseksi.
Pimeys, pelko, p e l o t t e l u....

Perehdyn nyt sitten tällä kertaa energiasäästölamppuihin, kun siihen liittyy tuosta listasta vaihtoehdottomuus. Tai kyllähän aina vaihtoehtoja löytyy, vaikka sitten päre.
Tässä netistä löytämiäni linkkejä aiheeseen:

Wikipedia

Suomen luonnonsuojeluliitto

Motiva

Tekniikka ja talous

Energiasäästölamppujen vertailua

Nopea yhteenvetoni on, että olisiko meidän sittenkin vaan tajuttava, ettei ympäristöystävällistä kuluttamista ole (kuten kolleegani sanoi juuri tänään bussimatkalla). Viikon kysymyksessä kyselen valaistuksesta ->

2009-10-23T16:57:00.007+03:00

Viikko 43

Vetoomuksia

44. päivän päästä on Kööpenhaminan ilmastokokous. Kun seuraan uutisointia, koen erityistä voimattomuutta. Siellä puhuu isot miehet ja varsinkin raha.

Koska en voi kokonaan vetäytyä vain itse nyhjäämään omien pikku tekosieni äärelle, halusin perehtyä ilmastovetoomuksiin.

EU-parlamentille on jokaisella kansalaisella oikeus tehdä vetoomus.

Vatenfall on mobilisoinut vetoomuksen, jolla pyritään
* saamaan CO2-päästöille globaali hinta,
* tuettaisiin enemmän ilmastoystävällistä teknologiaa
* ilmastovaatimukset tuotteille.

Kirkon ulkomaanavun vetoomus
Suomen tulee edistää oikeudenmukaista ilmastosopimusta, jolla
•Rajoitetaan ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen
•Turvataan köyhien maiden oikeus kehitykseen
•Varmistetaan, että Suomi ja muut rikkaat maat rahoittavat kehitysmaissa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista ja puhtaampaa kehitystä

On tietysti helppo kannattaa tai vastustaa kaikenlaista. Voi saada itselleen paremman omantunnon, kunhan mielipiteen ilmaisun lisäksi vaatii myös itseään ja toisia toimimaan asian hyväksi ihan konkreettisestikin.

Jos osallistuu vaikkapa Facebookin kaikkiin kannanottoryhmiin, voi tulla ähky.
Näillä sivuilla saa itselleen sitten sitä ähkyä- usko asiaan tai ei: Adressit.com ja todentotta, sivuilla väitetään, että adresseilla ollaan saatu huomiota ja siten vaikutettu asioihin. Voihan noita kokeillakin, näihin osallistuin:

•Jätehuolto kuntoon (30 allekirjoitusta)
•luontoa pelastamaan pienissä erissä (35 allekirjoitusta)
•Jätevedet mereen vähintään putsattuina! (46 allekirjoitusta)
•20 minuuttia päivässä ympäristöasiaa kouluissa (50 allekirjoitusta)
•Lasinkeräyspisteitä lähelle lapsiperheitä (85 allekirjoitusta)
•Joulu ilman lunta...? (118 allekirjoitusta)
•Ei ongelmajätepuuta käsivarren erämaahan (123 allekirjoitusta)
•Pohjaveden puolesta (135 allekirjoitusta)
•Vaihtoehtoiset polttoaineet. (139 allekirjoitusta)
•Uusiutuvia energiamuotoja suomeen (140 allekirjoitusta)
•Hylkeiden tappo seis heti!!!! (221 allekirjoitusta)
•Koulunkäynti nälkämaihin ilmaiseksi! (334 allekirjoitusta)
•Muovikassien myynti loppuun myös Suomessa (676 allekirjoitusta)
•Pakkausten muovimäärää rajoitettava (689 allekirjoitusta)
•Vastustamme uraanikaivostoimintaa Länsi-Uudellamaalla (1501 allekirjoitusta)
•Ei uraaniteollisuutta Suomeen (5426 allekirjoitusta)
•Elintarvikepakkauksista tulevan muoviroskan kierrätysvastuu kaupoille! (147 allekirjoitusta)
•kierrätys pakolliseksi (155 allekirjoitusta)
•Kuukautissuojat valkaisemattomaksi! (163 allekirjoitusta)
•Ei leikkauksia ympäristöjärjestöjen tukiin (172 allekirjoitusta)
•Yleisradion Ympäristöuutiset Takaisin (177 allekirjoitusta)
•Karkkipapereista maatuvia! (184 allekirjoitusta)
•EI Kuusamon Kitkajärven Kouvervaaran ja Vasaraperän Simonkorven ja Peurasuon uraanikaivoksille (2233 allekirjoitusta)
•Luontokoulu Ilves vakinaistettava Hämeenlinnassa (409 allekirjoitusta)
•Hallitukselta riittävät toimet ilmastonmuutoksen torjuntaan! (66 allekirjoitusta)
•Maksuttoman joukkoliikenteen puolesta (289 allekirjoitusta)
•Ilotulitteet pois vapaakaupasta (967 allekirjoitusta)
•Pysäyttäkää ilmastonmuutos! (192 allekirjoitusta)
•Ilmastonmuutos on jo tässä - faktaa Epämiellyttävä totuus-elokuvassa (22 allekirjoitusta

Viikon kyselyssä tiedustelen sinun kantaasi vetomuksiin ja adresseihin ->

Tämän viikon ekoteokseni nimeän Yhteishyvä-lehden dyykkaamisen. Kun viime vuonna ahersin sen parissa, että kielsin kaiken mainonnan, niin päädyin lopetamaan myös asiakaslehtien tilauksen. Ne ovat kuitenkin tehneethyvää työtä havahduttamisessa, joten siitä kiitokseksi nyt tämä linkitys.

PS. ja tervetuloa katsomaan, kuinka yritän taivuttaa valokuvatorstain haasteita arkisiin ekotekoihin !

2009-10-16T12:08:00.007+03:00

Viikko 42 / 2009

Kokemus luomupiiristä

Olen ollut aikaisemminkin luomupiirissä, mutta nyt olen uudestaan innostunut.
Ostin 3 kg lanttua ja 3kg porkkanaa sekä kilon Mörby gårdin 77% luomulihamakkaraa ja kilon Lassilan tilan kaurahelmiä. ostoskorin hinta oli yht. 28 €. Referoin tähän hiukan luomuringin ostajia:
Postituslistalla on n 50 henkilöä, joista tälläkertaa teki tilauksen n. 30 henkilöä. Ostoksia tehtiin 10€ ja 135€ väliltä.
Kiitokseksi täytyy sanoa, että vapaaehtoisesti pyörivä rinki vaatii paljon tekijöiltä. Siksi olen varovanen arvostelemaan.
En kuitenkaan meinannut löytää jakelupaikkaan sitten millään. Kerrostalon rappukäytävästä kerhohuoneeseen.
Usean kilon ostosta ei tosiaan viitsi kovin pitkää matkaa raahata, joten siinä olisi jakelupaikan keskeisyydellekin toivomisen varaa.

Kreative blogger haastaa kertomaan itsestäni seitsemän asiaa, joita muut eivät vielä tiedä ja linkittämään seitsemän blogia, jotka ansaitsevat mielestäni tunnustuksen:

Kiitos siis Kaisulle Peikkojen maailma- blogista sekä saamastani palkinnosta.

1)Olen yltiöpositiivinen skorpioni, syntymäaikani vuoksikin hämärässä marraskuussa on ytyä. Viihdyn (turvallisissa) ääriolosuhteissa.

2)Läsnäolo ja läheisyys ovat inhimillisiä arkisia ekotekojamme. Arvostan läsnäolevaa nukahtamista.

3)Minulla on kaksoset. Sen vuoksi varmasti lähipiirin ystävät ja naapurit ovat antaneet kiertoon vielä innokkaammin vanhoja lastentarvikkeita ja niille on tosiaan ollut käyttöä, kun kaikkea tavitaan kerralla kaksin kappalein.

4)Partioharrastus on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että minusta on tullut luontoa arvostava ja yhteiskunnallisesti innokas.

5)Eihän kukaan kai luule, että pystyn aina elämään kuten kirjoitan ?! Viimeisin on riisin ottaminen uudestaan lasten ruokalistalle takaisin : (
Paheeni taitaa olla jäätelö - ei kovin ekologista.

6)Minulla on ollut pitkä saksa ja sitten pakkoruotsi, niinpä enkun taito on jäänyt sille tasolle, etten voi seurata englanninkielisiä ilmastosivuja, enkä linkittää niitä. Mutta osaan viittomakieltä.

7)Olen harrastanut valokuvausta, siksi olen kiinnostunut valokuvatorstaista. Ehkä jatkan sillä vielä seuraavan vuoden pisarat-blogia.

Tunnustan seitsemän kiinnostavaa ilmastoblogia:

1)Tietoukka "jyvä päivässä pitää lööperin loitolla"

2)Ilmastonmuutos ja demokratia "Etsimme demokraattisia ratkaisuja ilmastokriisiin. Uusia tapoja osallistua ja jakaa osallisuutta. Perusolettamuksemme on, että perinteinen politiikka ei kriisiä torjua. Siksi sen on keksittävä itsensä uudelleen. Tämä on haaste ja mahdollisuus nimenomaan demokratialle. Blogiin kirjoittavat Aleksi Aaltonen, Roope Mokka ja Aleksi Neuvonen."

3)Ajatuksia ensimmäisestä maailmasta "Blogia kirjoittaa Sampsa Kiianmaa. Olen pienen pojan ja vielä pienemmän tytön isi, vaimoni aviomies ja metsänhoitaja WWF Suomessa. Käsittelen blogissa itseäni puhuttelevia aiheita, milloin mitäkin. Blogissa esitetyt ajatukset ovat vain ja ainoastaan henkilökohtaisia kannanottojani ellei toisin mainita."

4)Kohti terveellisempää elämää "Reissupäiväkirjaa ja merkintöjä matkalla kohti edes hieman terveellisempää omaa elämää ja toivottavasti myös hiukkasen parempaa maailmaa.."

5)WWF Villi planeetta "työntekijät kommentoivat ajankohtaisia ympäristöteemoja ja kertovat WWF:n tuoreimmista kuulumisista."

6)
Hulinaa ja hiljaisuutta " jo lopetettu blogi, mutta sittenkin yhä luettava"

7)Hullukaali "Pääasiassa luontoblogi. Kerron havainnoistani ja kuvitan juttuja ottamillani valokuvilla."

Viikon kysymyksessä kysyn löysinkö yhtään kiinnostavaa linkkiä ->

2009-10-09T16:39:00.006+03:00

Viikko 41 / 2009

Ydin ja Atomi

Kuluvana vuonna olen kirjoittanut tosi vähän energiaan liittyen. Aamulla uutisissa kerrottiin, että suomalaiset voisivat hyvinkin säästää sähköä jopa kolmanneksen nykyisestä kulutuksesta. Omasta kokemuksestani käsin se on mahdollista, kunhan kohta kohdalta jaksaa pohtia, montako sähkölaitetta asunnossa on, millaiset on perheen käyttötottumukset, milloin sähkö on välttämätöntä jne. Meillä irtosähkö on edelleen pysynyt alle 60 kWh / viikko, kun blogin alussa se oli hiukan yli 100kWh / viikko. Onko mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi ilmastointiin, onko sähkölämmitteiseen asuntoon mahdollisuuksia hankkia ilmalämpöpumppua jne.

Mielestäni suurin oma tekoni oli ekosähköön siirtyminen. Kun kilpailutat sähköyhtiötä katso halvimman sijasta myös, miten sähköä tuotetaan ! Hakusanalla Norppasähkö, löydät myös vaihtoehtoja. Helsingin energia tarjoaa myös mm. museovesivoimasähköä...

Tämä uutinen sai minut hätkähtämään jälleen. Intia aikoo satakertaistaa ydinvoiman tuotantonsa. Voinko minä siis suhtautua ydinvoimaan mustavalkoisesti ?
Pitäisikö minun ymmärtää, että ydinvoima nyt vain on ainoa vaihtoehto siirtymävaiheessa johonkin toiseen energiamuotoon. JOS...haluamme säilyttää elintasomme siten, että se saavuttaa myös kolmannen maailman.

Muistan, kuinka Kekkosen ajan lapsena ydinaseeton pohjola oli tavoite. Nyt on toinen ääni kellossa. Pakko perehtyä asiaan, jota niin varmasti vastustaa. Näillä argumenteilla ydinvoimaa puolustetaan, Suomessa asiasta päättää eduskunta. Tällaista materiaalia löytyy eduskunnan sivuilta.
Jos haluaa osallistua keskusteluun kansanedustajien kanssa- se onnistuu vaikka täältä
Suomen luonnosuojeluliitto esittää minulle tutumpia argumentteja. Ei voi mitään, minua kauhistuttaa jos ainoa vaihtoehtomme energian tuotannolle on noin pelottava. Vaiheinen on kirjoitellut ansiokkaasti mm. ydinvoimasta blogissaan. Ja Säteilyturvakeskus yrittää antaa vastauksia kysymyksiin.

Viikon kysymys on tavallaan vetoomukseni miettiä omaa sähkönkulutusta ja miten sitä tuotetaan ->

2009-10-03T10:41:00.005+03:00

Viikko 40 / 2009

Vaihtoehtoja välttämättömyystarvikkeissa.

Lähtökohtana vältämättömyys on tietysti myös syytä avata. Vesi ja ilma ovat elämän edellytyksiä. Samoin energia esimerkiksi lämmitykseen ja ravinnontuotantoon.

Tänään kirjoitan länsimaisesta välttämättömyydestä, lähtien siitä hygieniatasosta johon olemme tottuneet. Riittävä hygienia tuo terveyttä. Kuljemme päivittäin valintoja tehden. Nyt kirjoitin niistä valinnoista, joita itse teen joka päivä. Toisiin olen tyytyväisempi kuin toisiin ja joku voi olla ihan älytönkin valinta. Kommentoithan, jos huomaat sellaista.
Innostuksen sain muutamista muista seuraamastani blogeista ja lähdin miettimään, mitä vaihtoehtoja minulla on päivittäisille tuotteille:

Aamulla kun herään tahdon juoda jotain:
juonko lämmintä vai viileää vettä ?
laitanko ekokaupan murukahvia vai kuivaamiani yrttejä ?

Pestessäni hampaita:
Käytänkö sähköhammasharjaa vai peräti salvadora-pensaan juurta eli Natural brush:ia
Mistään en ole löytänyt hammastahnaa, jonka pakkausta voisin nyt kehua.

Kasvoja pestessäni pelkkä vesi kuivattaa liikaa:
Käytänkö vettä ja luonnonmukaista kasvorasvaa, vai 100% ekopumpulia ja esim. Sante 3 in 1 puhdistusmaitoa.

Hiustenpesussa:
Mistä saisi uudelleen täyttöpakkauksiin shampoota ja hoitoainetta ?
Ainakin body shop ja Luch ottavat uudelleenkäyttöön palautetut pakkaukset.
Kysynkin heti Ruohonjuuresta, voisiko sielläkin toteuttaa vastaavaa...
Kampaamotuotteiden myyjät ainakin kehuvat, että tuotteet ovat tiivisteitä- se on ok, mutta muuten enemmistö pakkauksista ei saa kehuja.

Peseytymiseen muuten:
Uudelleen täytettävät suihkusaippuat, jolloin tulee turhaa kuljeteltua vettä vai palasaippuat ? Kuukautisten aikana teen ison ympäristöteon kuukupilla.

Käytänkö deodoranttina:
Varmasti pettämätöntä dödöä, joka sisältää alumiinia ja on kertakäyttöpakattu vai voisinko käyttää: kristallikiveä, Weledan salvia, villiruusu tai sitruunasuihketta lasipurkista vai minkä nyt itse löysin ja suosittelen Lush:in paloja, joista ei tule kertakäyttöjätettä.

Pakkaanko tavarani reppuun joka on:
Huutonetistä huudettu nahka-reppu (käytössä vain parantunut ja eläimen kuolemallekin parempi syy kuin kertakäytöisyys), ajattomannäköinen urheilureppu, jota voi käyttää kuka tahansa perheenjäsen ?

Kuljenko n. 3km työmatkani:
Sauvaillen n. 45 minuuttia, pyöräillen n. 15 min, bussilla n. 10 min vai pitäisikö sittenkin hankkia auto ?

Töissä:
Sytytänkö kaikkialle valot, vai pidänkö tunnelmaa ?
Tulostanko kaikki materiaalit, leikkaanko vanhoja tulosteita muistilapuiksi, vältänkö keltsi-lappuja, joita ei saa laittaa paperinkeruuseen ?
Neuvonko kollegoille, miten rosken lajittelua ?
Ehdotanko johtoryhmälle: lisää lajitteluastioita tai työmatkapyöräilijöille pyörähuoltoa ?

Kaupassa:
Onkohan kaupassa kotimaisia tuoreita vihanneksia vai on otettava pakastevihannespusseja ? Vai saanko riittävästi vihanneksia luomupiiristä, (jonka jakelulistassa on muuten 46 nimeä).
Voinko ostaa irtotiskistä omaan rasiaan tai pyytää kartonkikierrätettävään pakettiin ?
Olenko muistanut mukaani omat valoverhokankaasta tehdyt hedelmäpussit ja kangaskassin ?

Laittaessani ruokaa kotona:
Onko pakasteeseen tehty valmiita isompia eriä, joista nyt saan nopeasti pöytään syötävää ? Kelpaako syystä tai toisesta tekemäni valinnat nuorisolleni ?

Pyyhkiessäni pöydän:
Onko tiskirättini varmasti biohajoava ? Onko uusi bambulangasta virkkaamani tiskirätti sittenkin tehty bandojen ainoasta ruoasta ?

Tiskatessani:
Neuvonko lapsia laittamaan asitoita tarvittaessa likoon, onko astianpesukoneeni ekotehokas ja onko ecoverin biopesutabletit sittenkään kaikkein paras vaihtoehto ?

Pestessäni pyykkejä:
Pesukone tulee meillä helposti täyteen, onko kaikki sittenkin todella jo likaisia ?
Käytänkö pesuaineena ympäristöystävällistä Ecoveria, jonka paketin saa kartonkikeräykseen vai peräti pesupähkinöitä, joista ei käytön jälkeen tule muuta kuin kuljetuskuormaa ja biojätettä.

Lukiessani:
Lopetanko, kun päivänvalo ei enää riitä vai sytytänkö ainoastaan sen kohdevalon, jota tarvitsen ja onhan polttimo energiansäästölamppu ?

Iltapalalla:
Lapset tahtovat aina sytyttää tunnelmallisen kynttilän, pitääkö lisäksi olla muuta valoa ? Onko kynttilä valettu vanhoista kynttilänjämistä ?

Kun lapset menevät nukkumaan:
Lukevatko he itse ? Kuuntelevatko äänitarinoita ? vai ehdinkö itse jutteleman ja hyräilemään hämärässä ? Viikon kysymyksessä kysyn, minkä itse valitsisit ->

Jaksoitko kysymysmeressä tänne asti. Kiitos, jos jaksoit. Kuvassa on esitelty minun ylellisyystuotteeni: Ystävien seurassa virkattu tiskirätti, kuukuppi, pesupähkinöitä, luomuhammasharja ja palasaippua sekä mehiläisvahakynttilä. Näyttääkö selviämispakkaukselta ?
Kööpenhaminaan on 65 päivää, siellä toivottavasti tehdään päätöksiä joilla ohjaillaan kysymysvirtaamme uusille, toivoeikkaille, uomille.

2009-09-25T17:11:00.005+03:00

Viikko 39 /2009

Menneisyys- nykyisyys- tulevaisuus

Tällä viikolla on teemakseni hahmottuntunut tulevaisuuskuvat. Tiede 10/2009- lehti leikittelee ajatuksilla, millaista tulevaisuus voisi olla teemanumerossa 2030. Omat lapseni ovat silloin aikuisia ja minä 61-vuotias. Jutun lukeminen oikeastaan ällöttää kaiken keksimisen ylistämisellä, vaikka tässä ehkä on lueteltu joku pelastus. Tiivistetysti sivulta 41 mainittuna: Aurinkokennot, kuuaurinkovoimalat, fuusioreaktori, halpa suprajohtava kaapeli, sähkön ja lämmön varastoiminen pieneen tilaan, tehokas lämpöeriste, magmaenergian hyödyntäminen, muuntogeenisiä kasveja imemään hiilidioksiidia ja niiden käyttö energiana, transmutaatio eli ydinjätteen muuttaminen havalla säteilemättömäksi...

Samassa lehdessä todetaan, että yksikin onnistunut ratkaisu on hieno hinta epäonnistuneista arvailuista. Suhteeksi lehdessä arvioidaan 1 onnistunut ennustus / 10 epäonnistunutta. Lehdessä todetaan myös, että asioiden kieltämiseen menee 30vuotta, seuraavat kolmekymmentä vuotta päivitellään ennenkuin päästään toimiin, jotka kestävät sitten vielä yhdet 30v. Lukiessani lehden muistelua, mikä oli 1988 erilailla kuin nyt, hätkähdin ihan siitä harppauksesta. Lapsilleni maailma on väkisin toisenlainen kuin minulle.
Viikon kyselyssä arvuutellaan ihmiskunnan kohtaloa ->

Tänään tehdään huomiseen vaikuttavia päätöksiä. Kööpenhaminan kokoukseen on 72 päivää. Nollahiili.fi :stä löytyy laskuri ja muuta kiinnostavaa asiaa.

Spämminä sähköpostiini ajautui kerran tämä runo. Itse ammentelen voimaa sanoista.

"Luota tähän päivään.
Se on täynnä elämää, täyttä elämää,
sillä eilinen on enää pelkkä uni ja huominen vasta haave.
Mutta tämä päivä, kun elät sen hyvin
silaa kaikkien eilisten unet tyytyväisyydellä
ja kaikki huomisen haaveet toivolla."

Arkiset ympäristötekoni tänäviikonloppuna on retki Vanhalle ylioppilastalolle Megapolis 2024 yleisöseminaariin kaupungeista, ruoasta ja ympäristöstä.

Tämän vuoden Megapolis-festivaali palaa perusasioihin: ruokaan, jota kaupungeissa kulutetaan ja tulevaisuudessa ehkä myös viljellään.

Miksi suomalaisen ruoan hiilijalanjälki on niin korkea?
Onko kaupunkiviljely oikeasti ratkaisu maailman ruokaongelmaan?
Mihin suuntaan ruokavaliomme kehittyy?
Millaisia ovat urbaanit maut vuonna 2024?

Tule kuulemaan vastaus näihin ja moniin muihin kysymyksiin 26.9. Vanhalle ylioppilastalolle. Ohjelmassa mm:
* ympäristömininisteri Paula Lehtomäki
* akatemiatutkija Mika Pantzar
* Greening the Ghetto -sankari Majora Carter
* europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
* kansanedustajat Pekka Haavisto ja Erkki Tuomioja
* kaupunkipyöräilijä ja salkkaritähti Jasmin Hamid
* kasvisravintola Joian Michelin-kokki Pietro Leemann
* esseisti Antti Nylén
* kaupunkikulttuurin ideatykki Tukholmasta John Higson
* hyvän ruoan moniottelija Jyrki Sukula

sekä kymmeniä muita puhujia ja Sankarikuluttajatori, Valitse vege, kotona ja kolussa -paneelikeskustelu, Post Oil Cities -näyttely, Siirtolapuutarhapeli, Porkkanamafian yksivuotisseminaari, Katukeittiö, Mitä videoo! -kontti, Todellisuuden Tutkimuskeskus, World Wide Views on Global Warming -valvojaiset, Elokuvia hyvästä ruoasta by Euphoria Borealis, Urbaani iltanuotio, Porkkanamafia <3 Megapolis -klubi ja Top Billin DJ:t

2009-09-18T15:25:00.004+03:00

Viikko 34 / 2009

Spontaanisuus.

Olen aika suunnitelmallinen ja järjestyksestä pitävä. Se mistä sovitaan, niin pidän kiinni. Luovien lasten kanssa arjessa on pitämistä. Nyt takapihallamme on yllättäin puutarhajuhlat... Lapsille riittää lupa hakea pikkuista herkkua lähikaupasta ja mankka pihalle, juhlissa on kadehdittavan hyvä tunnelma.

Itse olen mietiskellyt, miten voisin vielä rikastaa tätä blogiani. Arkiset ideat alkavat jo toistaa itseään. Kysyn vähän vinkkejä loppuvuoteen ->
Viime vuonna tein isoja ratkaisuja, joiden avulla sähkönkäyttömme väheni. Jo aikaisemmin olen tehnyt tietoisesti ja joskus tahtomattanikin päätöksiä, joiden johdosta perheeni on "vihreä".
- Biolajittelu ja pihajätteen kompostointi ovat tulleet tavaksi.
- Autoton elämä sujuu hyvin. Kiitos pyörän, joukkoliikenteen, taksien ja eilen kokeilin myös city car clubin (suosittelen).
- Kierrätys kaikissa muodoissaan on osa jokaista hankintaa.
- Ympäristöasioita tulee selattua säännöllisesti netin suosikkisivuiltani.

Kun aloitin blogin oli paljon enemmän ilmastonmuutosepäilijöitä. Nyt varmaan kaikki ovat käsittäneet, että kysymys on todellinen. Koska en ole valmis vaihtamaan asumismuotoani tms. rajat alkavat tulla vastaan. Ruokavaliokysymys on niin monimuotoinen, että sitä en saa nyt edes yksiselitteisesti ratkeamaan. Luomupiirin vihannekset ovat nyt ratkaisu nro yksi, vaikken ekaan tilaukseen nyt ehtinytkään.

Joku kerta vielä palaan:
1. Kööpenhaminan tulevaan kokoukseen ja sen herättämiin tunnelmiin.
2. Luomuruokapiirikokemuksiin
3. Energian tuottamiseen liittyvään kysymykseen ja
4. lopulta, millaiseksi jätän tämän blogin nettiavaruuteen vuoden vaihteessa.

Kuva on Helsinkiläisten peltojen jätti-ideasta: Herneitä ja Auringonkukkia saa poimia kesantopelloilta omiin tarpeisiin.

2009-09-11T15:20:00.008+03:00

Viikko 37 / 2009

Maine ja tietoisuus

Kuluttajat liikkuvat tietoisesti, nopeasti ja massana. Toisaalta se on hyvä asia. Informaatiota ei puutu ja valinnanvaraa on. Huono puoli on sitten se, että yksikin huono uutinen haavoittaa mainetta kertaheitolla. Syntyy "kaupunkilegendoja" (tosia ja epätosia) ja niiden korjaaminen on kovin työlästä.

Tässä muutamia esimerkkejä:
- Tänään Metro-lehdessä oli uutinen, että sähköauto paloi kokkona. Ajattelin heti, että nyt ne jotka voisivat olla kiinnostuneita sähköautosta muistavat kuvan, jossa auto roihuaa ilmiliekeissä.
- Sitkeä ja osin tottakin oleva juttu on biojätteen joutuminen lajittelunkin jälkeen sekajätteeseen. Oma tapani reagoida, oli ottaa yhteyttä YTV:lle ja selvittää, mikä biojätevoimalan tilanne oikein on.
- Itsekin vähän säikähdin, kun kuulin että idätyssiemenissä on ollut jotain myrkyllistä hometta. Kohta on taas aika laittaa idätyspurkit ikkunalle ja ottaa riski.
- Sienestys on upea tapa liikkua luonnossa ja saada todella hyvää ruokaa ekologisesti. Äitini sieniharrastus loppui Tsernobylin räjähdyksen jälkeen. Itsekin peesaan, mahdollinen säteily ei houkuta... vaikka tuskin säteilyä siinämäärin sunnuntaisienestyksestä saisikaan. Kuvassa oman pihan sieniyllätys. Miten on oma sienituntemuksesi- tunnistatko kuvan sienen ?
- Ydinvoimasta puhumattakaan. Se ei voi olla turvallista.
- Muovipussia kun nyt on parjattu, niin Eurooppalaiseen tyyliin joka butiquella on tarjolla oma kestokassi. Haloo- kestokassin idea ei ole kertakäyttöinen.
Viikon kyselyssä kartoitan, onko mukanasi oma kauppakassi ? ->

Kritiikki ja tietoisuus kulkevat käsi kädessä. Tarvitsemme tosi paljon medianlukutaitoa ja omatoimista kiinnostusta. Vertailuissa on tietysti tärkeää, että verrattavat tuotteet ovat samalla lähtöviivalla. Aikaisemmin syksyllä HS artikkelissa verrattiin tavallisia pyykinpesuaineita ja pesupähkinöitä. Seuraavassa lehdessä oli oikaisu, jossa esiteltiin pesupähkinöiden oikea käyttötapa ja tahroihin avuksi sappisaippua. Myös suhtautumiseni tutkimuksiin on nykyisin pian samaa luokkaa kuin muuhun tiedottamiseen. Ei riitä, että on lukenut tutkimustulokset- lisäksi on selvitettävä mm. kuka tutkimuksen on rahoittanut.
Ennen kirjoitettuun tekstii suhtauduttiin eritavalla. Ymmärrän myös oman vastuuni kirjoittaessani nettiavaruuteen tätä blogia

Iloisena uutisena loppukevennyksenä, että lapseni on valittu luokkansa ymparistöagentiksi. Arvatkaa onko hänellä innokasta tukijoukkoa kotona ?!

2009-09-04T09:36:00.006+03:00

Viikko 36 / 2009

Oma osallistuminen

Nyt on katsastettu ympäristötapahtuma ihmistulva, jossa pukeudutiin sinisiin (kierrätysmuovista valmistettuihin) sadeviittoihin.
Ensin ajattelin, että näyttääkseni kannattavani asiaa hankkisin itsekin sellaisen. En sitten kuitenkaan hankkinut sadeviittaa, enkä marssinut, mutta ilmastovetoomuksia olen allekirjoittanut senkin edestä kaikille edustajille ; )
Meinasin kuvata blogia varten, kuinka poliisit jututtivat skeptikkoliivisiä ilmastoänkyröitä ja pyysivät heitä ottamaan liivit pois. Kuvassa nyt sitten sellainen vaihtoehtokuva, kun en oikein parempaa osannut ottaa.
Viikon kyselyssä kysyn, oletko osallistunut johonkin kansalaisvaikuttamistapahtumaan ympäristön hyväksi ->

Ilmastotapahtumaa järjestettäessä olisi syytä kiinnittä erikoisesti huomiota mm. lajitteluun ja jaettavaan materiaaliin (esim. vähemmän paperia).
mitavideoo tempauksesta löytyi hyviä rintanappi-iskulauseita
- Kuka kerää roskasi ?
- Kierrätys hyvä- jätteiden vähennys parempi.
- Mieti, muuta, muutu !
- Pahaolo ei paranna.

Jatkoimme matkaamme laajennettuun Ruohonjuuri- ekokauppaan. Ovat onnistuneet mielestäni hyvin saaden tuotteet nyt edustavammin esille. Nyt kun olen mielestäni jo hieman kokeneempi ymäristöhöyrähtänyt, huomasin että kierrellessäni siellä myymälässä tulee enemmänkin mieleen kokeilla kaikenlaista ekstra "hömppää". Uudelleen täyttöpakkaukset ovat heidän ehdoton plussansa, mutta löydettyäni luomupiirin arvelen sen olevan koko tämän vuoden suurin ympäristötekoni arjessa.

Kansalaisten "mielenosoituksilla" on kaadettu myös muureja. Hyvä, että joku jaksaa puuhata tapahtumia, jotka ainakin herättävät kysymään, minkäs takia nuo ovat heränneet.

2009-08-28T13:09:00.005+03:00

Viikko 35 /2009

Tälläviikolla on puheissa ollut kauppojen liha ja kalatiskit. Tässä voisi olla sysäys lopettaa lihan syönti.
Viikon kyselyssä kysyn ruokavaliotasi ->

Asia alkaa jo kadota seuraavien uutisten alle, mutta minä pohdiskelen asiaa nyt vielä tässä:

Tehotuotannossa sikaa, nautaa, kanaa ja kalaa elätetään, mahdollisesti kuljetellaan ja teurastetaan mielessä tehokkuus. Ohitetaan eläinten luontaiset tarpeet ja sittenkin tässä loppuun asti kehitetyssä järjestelmässä voi kysynnän ja tarjonnan tietämys ja poliittiset ohjailut mennä vikaan. Syntyy erilaisia "voi-vuoria" tai lihaa jalostetaan vielä lähes pilaantuneena, kun toisaalla on nälänhätää.

Jättmarkettien mielettömät hyllyrivit ja jättimäiset ostoskärryt huumaavat ostajat. Kaupassa aikaa kuluu tuntikaupalla, jos kaikki tuoteselosteet lukee läpi. Nyt valppautta tarvitaan myös palvelutiskissä ja niinhän se on, että kaupunkilainen ei ole välttämättä tuoretta lihaa tai kalaa koskaan edes nähnyt (puhun nyt ainakin itsestäni ja lapsistani).

Entä sitten, jos kukaan ei vielä ole sairastunut marinoidusta lihasta tai useaan kertaan esilletuodusta kalasta, jonka pyyntipäivää ei edes myyjä tiedä ?
Onko säilöntäaineet aina parempia kuin aito home ?! - hih.
Olen suorittanut hygieniapassin ja ehdottomasti sitä mieltä, että huonoa ei saa myydä. Ymmärrän toisaalta lahjoittajan olevan vastuussa, jos joku dyykkari olisi luvalla saanut kaupasta jo vanhentunutta ruokaa ja sairastuisi. Ilman tuloa ei myyjien työpanosta käytetä tyhjiöpakattujen tuotteiden aukomiseen ja koko vanhentunut erä muoveineen, säilytys- ja kuljetus jalanjälkineen ja eläimen kärsimyksineen menee metaania tuottamaan sekajätteen mukana. Onneksi olkoon logistiikka.

Nyt tulee tunnustuksia: En ole edes ajatellut koskaan dyykata ruokaa, mutta pidän tarkasti huolen, ettei mitään ruokaa kotonamme heitetä roskiin (Paitsi tietysti oikeasti pilaantunutta). Ette kohta enää ihmettele, miksi en ole niin ylpeä kokkina. Ymmärrän, ettei pula-aikana ollut mahdollisuutta heittää koko hilloa tai leipää kompostiin homeen vuoksi. Siitä vaan home pois. Nyt meille ei kelpaa vähänkään nahistuneet tuotteet, saati käyrät kurkut ; )

Loppukevennykseni liittyy kuvaan. Hyvä haltijatar on loihtinut minulle sitenkin palkinnon kaikista niistä yrityksistäni saada kasvatettua spagettikurpitsaa omasa pihassani. Kuvassa näkyy, kuinka kauniisti taimeni kukkivat, ennenkuin etanat syövät kukat tai ne putoavat kosteina maahan. Vein lahjakurpitsan kuvaan myös. Olen liikuttavan kiitollinen saamastani kurpitsasta. Kiitos siirtolapuutahaan !!!

2009-08-21T16:34:00.005+03:00

Viikko 34 / 2009

Millaiselta on tuntunut olla perheessä, jossa huomioidaan ympäristöä arkitekoina ?

"Jokainen on erilainen, mutta saman arvoinen."
Tätä lausetta käytän silloin, kun lapset miettivät, miksi ovat mielestään erilaisia kuin kaverinsa.

Jokaisella perheellä on omat ainutlaatuisuutensa jotka tietysti korostuvat, jos poikkeavat kovasti ympärillä olevista "tavallisemman perheen" normeista. Jos luokkakaverit tekevät kaikki etelänmatkoja, perheellä on kaksi autoa, kesämökit ja saunat, voi kokea erilaisuutta jos perheellä ei niitä ole.

Auton ja TV:n puuttuminen ovat ehkä eniten lasten kaveripiirissä huomattuja asioita. Olen tosin onnistunut vakuuttamaan lapsenikin niiden tarpeettomuudesta omassa perheessämme, että osaavat vakuuttavasti perustella asian niin, että ystävät lopulta toteavat että "aha".

Viikon kyselyssä tiedustelen, onko sinun toimiasi ihmetelty ? ->

Lähikirpparilta tehtiin taas hyviä löytöjä. Lapsi totesi kotimatkalla, että muut varmaan luulevat meitä "pummeiksi", kun ostamme käytettyjä tavaroita. Minusta oli mukava kertoa, että vaikka meillä olisi rahat ostaa uutena- on kyse arvovalinnasta.

Kun tekee aloitteen uuden asian hyväksi pitää varustautua kohtaamaan vastustusta. Naapurien mielestä kompostointi ja biojäte on huuhaata, töissä lasinkeräyslaatikko tulee liian kalliiksi, vaikka henkilökunta vie työpäivän päätyttyä pilttipurkkeja kierrätykseen.

Kertooko työtehosta se, että käytävillä ja tiloissa joissa ei oleskella, pidetään valoja palamassa. Uskotteko, että jos ei sytytä kaikkia valoja itsekseen palamaan, voi jollekin tulla mielikuva, ettei ole tarpeeksi ahkera työyhteisö tai ettei sytytä niitä edes tarvitessaan. Tunnustan nyt, etten aina laita valoa mennessäni ikkunalliseen vessaan, mutta tarvitessani valoja käytän niitä toki. Jos mietin tarkemmin valintojani niin se ei ole joko tai, etten kuitenkin joskus voisi matkustaa tai käyttää jotain kertakäyttöistä. Kuva on bongattu hilavitkuttimesta. Valaisin kumikäsineistä.

Influenssaa varoessamme esimerkiksi on tietysti käytettävä jossain tilanteissa kertakäyttöisiä käsipyyhkeitä ja ehdottomasti kertis nenäliinoja, vaikka normaalioloissa pestävät olisivatkin ekologisempia.

Itselläni on selvä ympäristövakaumus, jonka pystyn yleensä perustelemaan riittävän hyvin ja tarvittaessa muuttamaan toimintatapojani, jos omat perusteluni eivät ole kestäviä.

Terveydeksi nyt kaikille.

2009-08-14T10:46:00.007+03:00

Viikko 33 / 2009
Sadonkorjuuta

Lomakausi alkaa olla lopuillaan. Vielä viimeinen lomaviikko edessä. Loma on tähän asti ollut juuri sellainen, kuin olen toivonut. Rauhallista yhdessäolemista, leikkejä, pieniä retkiä, joista olenkin kirjoitellut...

Entä sitten se suuri kysymykseni suhteessa ruokaan ?

1. Olen kerännyt kaikenlaisia reseptejä, jotka vain stressaavat pois tieltä siirrettävänä pinona. Ajatus omasta reseptikirjasta ei saa tulta. Teemme aina vaan niitä tuttuja joten ehkä ratkaisu on pysyä tutussa yksinkertaisuudessa.

2. Olen pakastanut suunnitelmani mukaan lanttua ja kukkakaalia esikeitettynä. Kaalia ja porkkanaa saa ympäri vuoden paremmin. Kaikista parasta on, että löysyin läheltä LUOMUPIIRIN !!! Se on nyt kesätauolla.

3. Marjoista meillä pakasteena menee parhaiten mustikat. Niitä on nyt runsaasti. Kaupasta ostettuna 5kg hinta oli 30€. Lisäksi pääsimme mahtavalle mustikkaretkella, josta saaliina oli kaksi täpötäyttä ämpäriä muhkeaa marjaa ja luonnossa levännyt mieli sekä yhdessätekemisen ilo. Suosittelen sitä ihan kaikille. Linkki , joka saa ajattelemaan, että on meille lahja annettu.

Viikon kysymyksessä tiedustelen Oletko mies vai marjanpoimija ? ; ) ->
Tarkoittaako tuo sanonta, että tosimies ei mitään marjoja poimi ? Olen totisesti eri mieltä.

4. Yhdessä kokkailu jäi vähän sen varjoon, että olen opastanut lapsia muissa kodinhoitojutuissa. Eilen tytär väsäsi itse, ilman reseptiä, mokkapalojen pintaa tarjottimelle. Toisilla se vaan luontuu näköjään luonnostaan, sillä teos oli sekä maistuvaa, että esteettisesti kaunista. Kokeilimme kuitenkin viikon gluteiinitontakin ruokavaliota (luettuani kirjan Vaaralliset viljat), meidänkin perheessä on ollut vatsavaivoja, joihin rukiin, ohran ja vehnän välttäminen on auttanut.

Lopuksi vielä linkki elintarvikkeiden hiili- ja vesijalanjäljestä.

2009-08-07T17:40:00.006+03:00

Viikko 32 / 2009

Herätys !
Vastuuttomuutta vastaan.

Katselen ympärilleni ympäristöaktivistin silmin. Siksi olen kuluvallakin viikolla huomannut paljon yritystä ympäristön hyväksi. Olkoonkin, että osa on "markkinointia". Sitten- paljon näen tietämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä johtuvaa vastuuttomuutta. Viikon kysymyksessä tiedustelen ympäristövalistamisesta ->

Matonpesupaikka Pukinmäessä on todella hienoa palvelua. Siellä lapsikin osaa pestä matot. Toimiva ja siisti paikka, jota lämpimästi suosittelen. Roskiksessa oli niitä bugleemattoja, joiden kumiohjat olivat murentuneet ja paljon mäntysuopapulloja. Onko palan käyttäminen todella niin hankalaa ?

Linnanmäellä ja Korkeasaaressa oli laitettu hyvin kierrätyspisteitä. Opastus tai tieto tai asiasta välittäminen vain puuttui. Kuvan kartonkimukien keräyspiste on esimerkki, siitä, ettei kierrätys vielä oikein luonnistu. Ja missä olivat korkeasaaren hylkeet ? Ne kuolivat viime talvena ! Jotenkin vertauskuvallista. Nehän kuolevat sukupuuttoon ihan käsiin. Eikö niitä nyt juuri pitäisi kiireesti yrittää suojella.

2009-07-31T17:59:00.009+03:00

Viikko 31 / 2009

Homo expetens, tahtova ihminen

Lapset toivovat lomaa, jolloin ollaan kotona. Kuluva viikko on sujunut lukiessa. Ymppäjuttua tietenkin.(Kiitos rakkaalle kirjavinkkarilleni!).

Olli Tammilehdon ”Rahdin rikokset” luin oikeastaan jo aikaisemmin. Mieleen jäi kuvaus, kuinka Englantiin rahdataan saman verran vohvelikeksejä kuin sinne tuodaan.
Minua kiinnosti myös HS 26.7 artikkelissakin esiin nostettu asia, että ”bruttokansantuote” mittaa suorastaan harhaan. Se ei huomio inhimillistä kärsimystä eikä ympäristöä. Olli Tammilehdon kirjassa esitellään muitakin mittareita (mutta palautin sen jo kirjastoon, enkä voi nyt referoida). HS:n artikkelissa tarjotaan paremmaksi mittariksi Gpi Genuin Progress Indicator (aidon kehityksen mittari). Lisäksi mainitaan tulonjaon tasa-arvoisuutta mittaava gini-indeksi ja YK:n raportoima Inhimillisen kehityksen mittari HDI.

Otsikkoni, tahtova ihminen, on puolestaan John Naish:n kirjassaan ehdottama nimi Homo sapiensille. Kirja ”Riittä jo, irti maailmasta, jossa kaikkea on ihan liikaa” on ollut kirja, jota olen lukenut myös muulle perheelleni ääneen. Otsikoina kirjassa on Riittävästi …

informaatiota = kuika hukumme tietotulvaan.

ruokaa = Kivikauden vaistot käskevät ahnehtia, mutta nyt ei ole tarpeen syödä liikaa

tavaraa = Minivarastot ovat mahtava bisnes, kun ihmiset hamstraa himokseen

työtä = voisiko töitä tehdä vain sen verran kuin välttämättömästi on pakko

valinnanvaraa = kun kaikki on jo keksitty, nyt vaihtoehdot ovat kännykkä x, y, z

onnea = onni ei ole tarkoitettu jatkuvaksi olotilaksi vaan tavoiteltavaksi

kasvua = "mikään ei riitä sille, jolle riittävä ei riitä" Epicuros

Viikon kysymys on provokatiivinen, suora lainaus Riittää jo kirjasta. ->

Lapset ovat niin aidosti vaistojensa varassa, että samalla kun luin kirjaa pystyin melkein suoraa kommentoimaan teini-ikäisteni vaatimuksiin. Tässä nyt muutama kommentti lasteni suusta, joihin kirjasta löytyi vastaus: ”Ei niin huonolle tenniskentälle voi mennä pelaamaan”, ”Olen jo miljoona kertaa sanonut, että inhoan kesäkurpitsaa ja asukaspuiston ruokia”, ”Mun on pakko saada” . Vastaukseni ovat tietysti teinejäni ärsyttäviä, mutta rajaaminen on vanhempana minusta tärkeimpiä tehtäviäni.

Lasten aitous tulee myös esiin tämänpäivän retikohteessa. Olimme Harkan saaressa luontokoulupäivällä. Päiväleiri oli ilmainen ja leirillä oli neljä lasta omieni lisäksi.... mahtava saari, monta pätevää luonto-opea, erittäin hyvin valmisteltu leiri, aivan ilmaiseksi ja koko Hesasta paikalla siis alle kymmenen lasta ?!? Taitavat muut olla elämysmatkalla Eteläeuroopassa tai Kaukoidässä.
Tee ihmeessä elämysmatka Harakkaan ! Kuvan taustalla jonkun kotinurkat...

Vielä loppumarmatus. Jos Metro-lehti uutisoi tänään, että Englannissa on nyt tutkittu, ettei luomu ole tavallista ruokaa terveellisempää, niin voisiko myös mainita erot jotka mahdollisesti tulisivat luonnon hyväksi.

2009-07-24T13:23:00.006+03:00

Viikko 30 / 2009

Piiperrys vastaan tosi teot.

Viherpiiperrys on käsittääkseni haukkumasana, jolla kuvataan pientä puuhastelua ympäristöasioiden kimpussa. Tätä blogiakin voi hyvin pitää sellaisena ja minä alistun siihen, vaikkakin uskon pieniinkin tekoihin. Tänään HS kirjoittaa, ettei Helsingissä meinaa tarjonta riittää lähiruoan kysyntään. Siellä ne kaltaiseni viherpiiperot vaikuttavat markkinavoimiin...

Kysyn onko sinulla mahdollisuus hankkia lähiruokaa ->

Piiperrys voi myös olla jotain sinnepäin tekemistä. Ajattelematta pidemmälle hankitaan jotain ekoa, joka jää käyttämättä tai on vain ratsastanut ympäristönpelastamismarkkinoinnilla.

Olen oppinut, että on helppoa tehdä virhearviointeja. Ostaessani jouluvaloille ajastimen (säästääkseni sähköä), en tullut ajatelleeksi, että takuu on voimassa vuoden. Seuraavana jouluna eli seuraavalla käyttökerralla ajastin olikin jo rikki ja takuu oli jo umpeutunut. Ympäristöä säästävä hankintani osoittautui pahemmaksi kuin vaikka yötä päivää palavat valot.

”Parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan.” Tehdessämme pieniä virheitä, menemme vikaan vain vähän ja asia on ehkä mahdollista vielä korjata, se on piiperryksen etu. Päätettäessä ydinvoimasta, kaasuputkista tai vaikka tuulipuistosta on valinnoilla paljon isommat seuraamukset.

Keskustelu oikeanlaisesta kauppakassista on hyvä esimerkki piiperryksestä. US:n artikkelin mukaan luomupuuvillainenkin kassi kuluttaa vesivaroja kohtuuttomasti. Entä jos se tulee käytettyä kymmenen vuoden ajan - kysymys lienee jo eritavalla vaikuttavasta ekoteosta. Varsinkin, jos sitä kantaa kävellen tai kuljettaa polkupyörällä. Puhumattakaan, mitä sillä on kuljetettu. Kassi sinänsä on pieni teko. Se on kuitenkin jotain, mitä jokainen meistä voi tehdä. Joku voisi laskea sen säästön, joka kestokassilla saataisiin aikaan, jos mitään kertakäyttöisiä ei olisi.

Ainoa, mitä voimme puhtain omintunnoin oikeastaan hankkia, on terveellinen ja mahdollisimman vähänkuormittava ruoka. Kaikki muu pitäisi hankkia kierrätyksestä tai valmistaa jo olemassa olevasta. Näppärät sormet vain piipertämään : )

En minä tietenkään itsekään tuohon pysty, varsinkaan lasten pyytäessä jotain, minkä pystyvät hyvin perustelemaan. Mielessäni se on kuitenkin, varsinkin silloin kun ladattavat junat eivät toimikaan tai tietokoneohjelmat pykii tai peliohjain onkin rikki ja lapsiltakin menee hermot. Ehkä silloin ärsyttää ajatuskin, että noita ilman voisi hyvinkin olla. Tottahan se arjessamme kuitenkin on.

Kuva ei ole ihan hienoin, mutta tarkkaan etsimällä löytää punertavan tomaatin.

2009-07-17T15:44:00.007+03:00

Viikko 29 / 2009

Kesä ja loma tuovat tärkeitä oivalluksia, joita olen sivunnut ennenkin.

1. Vaatimustason laskeminen kiireettömäksi ja vähemmän suorittavaksi on suora ympäristöteko. Lasten kanssa tulee pysähtyneeksi ydinasioihin, joihin arjessa ei ehdi edes pysähtyä. Loma on aikaa, jolloin omat tavarat katsotaan ja niillä unohdutaan leikkimään. Yö leikkimökissä tai teltassa on jännittävä retki. Riippukeinussa vanhojen lehtien selaaminen tuo hupaisia muistoja.

2. Yhdessä tekeminen ja jakaminen, hyvänmielen ympäristöteko. Ennenkin olen kehunut kirjaston. Lainasimme lokki Joonatan äänitarinan ja nyt olemme tutkineet aikasemmin suorastaan pelottavalta tuntuvien lokkien siipien aerodynamiikkaa.
Hiukan kituvasti, mutta hissukseen idea kassista näyttää lainaamisen tai palvelusten vaihtamisen mallia.
Asukaspuistot, joissa Helsingissä jaetaan vieläpä lapsille ruokaa (isot keittoastiat lienevät kuljetuksista huolimatta ekologisia, omat ruokakipot ainakin). Pelit leikit ja kaverit ovat yhteisessä käytössä.
Jos jostain pitää säästää, niin kirjsto ja asukaspuistot ovat helposti lähtölistalla. Niitä pitäisi päinvastoin opetella käyttämään tehokkaammin.

3. Ilmasto-olot ovat kuin paratiisissa. Mansikkaa, hernettä, salaattia ja makoisia juureksia on haettavissa torilta ja jopa lähikaupasta. Omavaraisuuspyrkimykseni on lujalla kädellä osoitettu hyväksi yritykseksi. Minusta ei tällä tontilla tule perheeni ruokkijaa, mutta lähialueruokaa saa nyt helposti. Ainakaan välipaloja ei tarvitse edes kummemmin valmistaa. Näyttää katoavan parempiin suihin ennenkuin niille mitään ehtii tehdä. Kuvassa on oman pihan ahomansikan raakileita etualalla ainakin näytiksi.

4. Aurinko tuhlaa meille nyt energiaa, niin valon kuin lämmönkin muodossa. (Kyllä sisulle tulee nyt merkitys, kun hampaat irvessä, keinolla millä hyvänsä yritämme talvellakin täällä sinnitellä). Nyt ladataan akkuja, ehkä niitä olisi vielä oman talon katollekin joskus ?!

Lomalla voi antautua lapsekkaaseen oloon, olla huoleton. Syksyllä ehkä herätään taas todellisuuteen. Mitä pienemmin lomalla olen, sen paremmin voin. Uskoakseni luontokin kiittää. Tämä on suojelemisen arvoista. Kiitos jokaisesta hetkestä !
Viikon kysymys on helteestä ->

2009-07-10T14:14:00.003+03:00

Viikko 28/2009

Kesä on parhaimmillaan ja edessä mukava loma.
Lapset ovat jo ladanneet akkujaan ja ovat hyvässä lomameinigissä.

Loman kunniaksi kirjoitan voimavaroista.
Voimavarat ovat kuin veden pinnalle heitetyn kiven ympäriltä laajenevat renkaat. (Yritin kuvata renkaita, mutta veden virtaus tai sameus ja väärä ajoitus tuottivat nyt vain kuvan kesäisestä ojasta.)
Jos nyt otan vesirenkaiden keskusyksiköksi itseni, niin minun on oltava terveenä ja toimintakykyisenä voidakseni huolehtia itsestäni, lapsistani ja muista läheisistäni, kodistani, puutarhastani.
Olen asettanut itselleni lisäksi tavoitteita, joita voi kutsua vaikka harrastuneisuudeksi, mutta jolla on veden pinnassa vaikutuksensa, kuten työssäni. Haluan olla osallinen, vaikuttaa ja yrittää jakaa ymmärrystä vaikkapa arkipäivän ekoteoissani.

Mitä enemmän yksilöillä on voimavaroja, sitä enemmän tietysti energiaa jää hengissä pysymisen lisäksi puuhastella kaikenlaista. Sama pätee yhteisöön, yhteiskuntaan ja ihmiskuntaan.

Välillä pisarat ovat hyvin pieniä- sellaista kesäistä sadetta, joka ei kunnolla kastele. Kaikista pikkuruisinta viherpiiperrystä, mutta pysähtymisenkin hetkellä voi olla arjessa merkityksensä.

Voimavarojeni rajallisuus tuli eteeni. Pyöräillessäni sain jäykän niskan ja siitä päävaivoja. Tuliko minulle liikaa stressiä, kun tietokoneyhteys irtisanoutui rikkoutuneen modeemin myötä, vai mitä tapahtui. Yht´ äkkiä kuitenkin olenkin ulkona karusellista. (Tärkeintä on, että olen saanut lepoa ja hoitoa vaivoihini. Myös yhteys toimii. Säikähdys oman terveyden haavoittuvuudesta ja kassillinen tietokoneromua pitävät minut tietoisena asioiden merkityksestä).

Kysymys liittyy tällä viikolla kesälomaan. Nämä minä yritän saavuttaa, onko joku niistä omalla listallasi ?

2009-07-04T13:17:00.007+03:00

Viikko 27/ 2009

Kesäinen kansantuotos. Jutun aiheeksi yhtä luonnollinen kuin luonnotonkin.
Tämä on jo nurinkurista, että niin jokapäiväinen asia kuin vessatuotos on jäänyt käyttämättä hyödyksi.
Näin valitettavasti vain yhden jakson Nina Stenrosin ja Anu Valveen ”Paska Juttu” ohjelmasta. Tässä on vielä muutaman päivän Yle puheradion juttu aiheesta. Kuunneltuani referoin siitä hiukan tähän blogiini.
Viikon kysymyksessä kysäisen, näitkö sinä ohjelman ja tuleeko sinulle huusista mukavia vai ikäviä muistoja ->

Käydessämme vessassa tai huusissa, emme tuota jätettä vaan teemme tuotosta, jota oikein kompostoimalla voisimme lannoittaa oman osuutemme syömisestämme. Vuodessa ulostetta tulee oman painomme verran - kompostoimalla se muuttuu ämpärilliseksi ravinteikasta maa-ainesta.

Nyt maa köyhtyy, keinotekoiset lannoitteet eivät ole ekologinen ratkaisu. Etenkin fosfori on ehtyvä luonnonvara, jonka arvellaan loppuvan ennen öljyä ja seuraukset ovat vakavat. Pissa on laimennettuna erittäin hyvä fosforinkin lähde.

Ihmisulosteessa on enemmän bakteereja yms. kuin eläinulosteissa - sekä hyviä että pahoja. Käsittelemättömänä ne aiheuttavat paljon sairauksia, mutta kompostoinnissa häviää pöpöt ja loiset.

Ekosanitaatio = ekologinen tapa saada lannoitetta, mutta lisäksi se mahdollistaa hygieenisyyttä. Huusseilla olisi valtava merkitys myös siksi, että nyt naisten vessa-asiat eivät esim. kehitysmaissa mahdollistu asianmukaisesti. YK:lla oli vuonna 2008 sanitaatiovuosi.

Suurissa kunnissa joissa on kunnon viemäriverkosto ja jätevedenpuhdistamot vesivessat ovat ok, mutta vesivarat ovat rajallisia, eikä kaikkialle maailmaan ole siksikään mahdollista saada vesivessoja. Jätevedet puhdistetaan Suomessa hyvin ja lietteestä tehdään maanparannusainetta tai energiaa. On tärkeä huolehtia, ettei pönttöön laiteta tulitikkuja tai mitään muutakaan sinne kuulumatonta. Se vaikeuttaa puhdistusta. Vain 10-15% Euroopan maista yltää yhtä hyvään jätevedenpuhdistustasoon kuin Suomessa. Jopa Brysselissä v 2006 70% viemärijätteestä meni suoraa Seineen. Mihinkään mereen ei tietysti saa joutua pissaa tai kakkaa, mutta Itämeri on erikoisen haavoittuva mataluutensa vuoksi. Pissa on liian hyvää ravinnetta- suoraa meressä se aiheuttaa rehevöitymistä.

Suomessa kesämökeille ja haja-asutusalueille olisi syytä ottaa käyttöön kuivakäymälät. Omaakin kokemusta on, kuinka kuivakäymälä voi olla todella mukava elämys. Hajut ja kärpäset pysyvät loitolla kun:
1. Astia erottelee pissan ja kakan.
2. Kakan sekaan voi heittää haketta tai muuta seosainetta.
3. Ilmastointiputki viemään hajuja ylös- ohi sisätiloista.
4. Jälkikäsittelymahdollisuus, jossa pissa joko imeytetään tai käytetään lannoitteena ja kakka ”kypsytetään” kompostoimalla.

Arvaan, ettei maalaisjussit yhtään ymmärrä, mitä tämä viherpiipero kirjoittaa. Jätevesilaki (linkki) on nostanut paljon keskustelua...

Loppukevennys liittyy kuvaan. Lähdin retkelle vartavasten kuvatakseni hevosenlantaa. Tuo kuva onnistui hienosi sillä kakki on siinä sivussa ja itse tuottaja ihanan iloisen näköinen. Matkalla kuvasin myös varuiksi muutaman kuvan pelkistä läjistä... ja lähtisöllä mummeli keräsi niitä pussukkaansa. En tiedä vilkuiliko hän minua kyykkimässä kasan äärellä, mutta minä vilkuilin häntä ; )

2009-06-26T16:00:00.007+03:00

Viikko 26/ 2009

Aurinko- kesän kruunaaja, elämän edellytys.

Aurinkoinen aamu on aivan toisenlainen kuin sateinen…
Viikon gallupissa kysyn, tuntuuko aurinko erilaiselta kesällä kuin talvella ->

Mahtavan auringonvoiman on saanut tuntea viime päivinä. Wikipediasta linkki ja suora lainaus: ”Aurinko on maapallon merkittävin energianlähde, joka kasveissa tapahtuvan yhteyttämisen kautta tuottaa melkein kaiken eliökunnan kuluttamasta energiasta. Myös ihmisten fyysinen käyttövoima on Auringosta lähtöisin, sillä kaikki ravinto alkaen kasvikunnasta päättyen ravintoketjun ylimpiin lenkkeihin edustaa varastoitunutta aurinkoenergiaa. Ydinvoimaa lukuun ottamatta kaikki ihmiskunnan kuluttama energia on peräisin Auringon fuusioreaktioista eri väylien kautta. Aurinko on näyttävä ilmiö kaikkialla maapallolla ja se hallitsee mm. vuorokaudenaikojen vaihteluja. Siksi Auringolla on merkittävä asema eri kulttuureissa ja sitä palvotaan ja on palvottu jumalana muun muassa muinaisessa Egyptissä, Kreikassa, Roomassa, Etelä-Amerikassa sekä Japanissa."

Ohessa on linkkikokoelma aiheesta aurinkoenergia. Teeman innoittajana on keskiviikon HS, jossa uutisoidaan, että Saksa suunnittelee saharaan valtavaa aurinkovoimalaa, josta saataisiin energia koko Eurooppaan. Samassa lehdessä ideaa kritisoidaan sillä, ettei luotettavaa Venäjää kannata vaihtaa epäluotettavaan Pohjois-Afrikkaan…"
ja toisen osallisen näkökulma Kepan sivuilta.

Näihin linkkeihin perehdyin itse:
Aurinkoenergiaa myös keskustelupalsta.
Opetusviraston aurinkoenergiasivut
Motivan sivut aurinkosähköstä ja tuttuja kuvia Viikistä.
Aurinkoteknillisen yhdistyksen sivuilla edelleen kuvia Viikistä.
Lopuksi hilavitkuttimen sivut, joiden tuotteiden ympäristöystävällisyys on mielestäni kovasti kyseenalainen.

Lopuksi vielä muistutus, että auringon energia on niin voimakas, että siltä on tarpeen myös suojautua T:Blondi

2009-06-19T14:12:00.006+03:00

Viikko 25 / 2009
Juhannustervehdys. Viikon kyselyyn olen soveltanut Wikipediasta juhannustaikoja ->

Kesä vaikuttaa olevan juuri niin vähäluminen kuin näillä leveysasteilla voisi kuvitella- joulupukin maassa. Ilmatieteenlaitoksen sivuilta löytyi pitkän ajan tilastoa lämpötiloista. Enempää kuin 30 hellepäivää on Suomessa turhaa edes odottaa. Tässä vielä sammakkoprofessorin ennustuksia.

Jos olisin lasten kanssa nyt mökillä ja minun päätehtävänäni olisi keksiä ekologista kesätekemistä huonommista keleistä huolimatta, niin ehdottaisin että:

- Laittaisimme sademittarin pihaan, pitäisimme sademäärästä kirjaa ja yrittäisimme ennätystä ; ) Sääasemalla voisi rakentaa myös tuulimittarin.
- Yrittäisimme etsiä uimista varten märkäpuvut lainaksi.
- Tekisimme aarrekartan ja piilottaisimme toisillemme pikku yllätyksiä sisällä ja ulkona.
- Akvaarioon tai terraarioon voisi kerätä jotain tutkittavaa, vaikka etanoita, sammakoita tai tunkiolieroja.
- Selviytyjän temppurata onnistuu varsinkin huonolla ilmalla. Sellaisesta saisi ohjelman koko päiväksi: suunnittelu, huoltopisteelle mustikkakeittoa, diplomit osallistujille.
- Rakentaisimme majan tai pystyttäisimme teltan, johon veisimme paljon peittoja, söisimme siellä herkkueväät ja kuuntelisimme sateen ropinaa.
- Ottaisimme lukumaratonin, jossa vuorotellen luetaan joku kaikille mieleinen kirja
- Lukisimme kasan lehtiä, joista voisi tehdä leikekirjat.
- Kivien keräily ja niistä askartelu voisi olla mukavaa puuhaa, märät kivet ovat kauneimpia.
- Meillä lapset ovat vanhoja kuvataidekoululaisia. Mistä tahansa materiaalista syntyisi vaikka mitä… munakennot, jämälaudat, liimaa, nauloja. Tulisi sitten joululahjat jo valmiiksi ; )
- Jonkun järjestön suoritusmerkki esim. Luonto-liiton "pihka" tai partiolaisten "taitomerkit"

Sitten tarvitaan enää asenne, että luonnossa -säällä kuin säällä- voi olla hauskaa. Tai asenne, että pienimmätkin lapset voivat osallistua ihan kaikkiin hommiin, kunhan aikuisella riittää kärsivällisyyttä. Siivoilusta, kokkailusta yms. voi saada hauskaa.

Myönnetään, että tämä juttu on hiukka idealistinen. Tällaista ohjelmaa olisi kesäleirillä, mutta innostuisivatko lapset sellaisesta mökillä, jossa on niin paljon helpompaa vain kähnätä keskenään sisällä. Innostuisivatko lapset, jos aikuiset ohjaisivat heidän määrätietoisesti alkuun. Onko reilua sanoa, että täällä on nyt sääntönä, että totutaan ääri-ilmiöihin. Opastetaan asianmukaiset varusteet ja sisään mennään vasta kun tulee oikeasti kylmä tai nälkä ja touhut on touhuttu.

Vain tekemällä ja kokemalla voi oppia. Jos olisi niin, että meidän olisi syytä varautua mahdollisiin luonnon ääni-ilmiöihin, niin nyt lapset voisivat oppia varautumista turvallisesti….
Vai pitäisikö vielä kasata heille kokemuksia, joihin myöhemmin ei ehkä enää ole mahdollisuutta. Silläkin uhalla, että kylmästä pois lentäminen lyhentää mahdollisesti riittävän, vaikka kolean kesän mahdollisuuksia toisesta päästä nopeuttaen ilmastonmuutosta ?!?

Entä oma Juhannukseni tänävuonna ?
Pyöräretki taivaallisessa suihkussa, ojanpientareella upeita ketokukkia, hyvää ruokaa, sauna, takkatuli, talja ja oma kulta.

2009-06-12T16:28:00.002+03:00

Viikko 24 / 2009

Annan ajatuksen lentää.
Nyt on luonto väkisin lähellä- halusi tai ei. Pihapuussa pesii kirjosieppo, vielä lentokyvytöntä naakanpoikasta on koko parvi ollut huolehtimassa niin, että niitä on ollut syytä varoa. Sipulit, taimet ja yrtit vaihdellaan ja pihapuuhista aloitetaan jutut työpaikan aamukahvillakin.

Kuvassa on hiukan kasvimaatani, jonne tänään hain kauppatorilta spagettikurpitsat. Toivotaan nyt että onnistun aurinkoisemmassa paikassa paremmin, kuin viime vuonna. Varjoisassa paikassa on sipulit ja salaatit parvekelaatikossa...
Sielukkaasta tomaatista huolehdin erityisesti ; )

Kesällä energiaa ei niinkään tarvita lämmitykseen eikä valaistukseen. Lämpimällä ilmalla ei ole niin kova nälkäkään ja ruokaa voi syödä lämmittämättäkin, salaattifani kun olen ja siinä onnistun aina, niin että muillekin maistuu.

Mökkiolosuhteissa energiasta ajatellaan toisin kuin kaupungissa. Polttopuut ovat olleet kuivumassa, jotta niiden energiatehokkuus olisi parempi. Saunaan meneminen alkaa jo vesien kantamisesta ja lämmittämisestä - tuhkat viedään ravinteeksi läheiseen puskaan. Lämmin sauna ja puhdas, rentoutunut olo ei ole syntynyt vaivatta, mutta juuri siksi se on niin nautinnollista.

Jostain meille on kulkeutunut st1- energiamarketin esite.
Naps Super aurinkopaneeli maksaa 1980€ ja mainoksen mukaan se on loistava mökkisähkön tuottaja (valot, tv, vesipumppu ja jopa jääkaappi). Haukka pientuulivoimala maksaa puolestaan 950€ mm. akkujen lataamiseen.
Sitten voi aina kysyä, paljonko energiaa pienvoimalan valmistamiseen on mennyt ?
Miten varastoida energiaa pimeisiin ja tuulettomiin hetkiin ?
Ja sitten ikuisuuskysymys, onko tv mökillä välttämätön ? Kysyn sitä viikon kysymyksessäkin ->
Itse katselisin mieluummin auringonlaskua, pilvien liikettä tai vaikka sateen ropinaa- juuri sitä vartenhan minä sinne luonnon helmaan kaipailenkin.

Oma sähköni tulee ekosähköltä, mutta Helsingin energia yrittää myös tarjota ympäristöpenni-sähköä. Kovan kysynnän vuoksi sitä ei voida kaikille toimittaa. Nyt he seuraavat kysyntää ja valmistautuvat vastaamaan tarjonnalla. Kuluttajana meillä on mahdollisuus lisätä painetta ja osoittaa ostoillamme, mitä toivoisimme lisää.

Lopuksi vielä kassituksesta = nykyajan vaihdanta ja lainaustaloutta. Onko sinulla jotain liikaa?, voitko lainata jotain jota tarvitse harvemmin?, mahtuuko kimppakyytiin?, osaatko jotain josta toisille voisi olla hyötyä?

2009-06-05T16:17:00.004+03:00

Viikko 23/ 2009

Kuvan olen ottanut pihan riippukeinussa maaten, ”viherhuoneeni” katosta. Siinä sadepäivänä huilatessa on kuin kellisi orasmehussa.

Keittiö on kodin sydän ja sinne keskitän nyt kesän ajaksi ympäristötekoni.
Kaupunkilaisella jopa kolmasosa hiilipäästöistä liittyy ruokaan. Netti pursuaa hyviä ohjeita. Olen liittänyt kirjoitukseeni runsaasti itselleni inspiroivia linkkeja kuten tässä.

Keittiöstäni näkee pieneen puutarhaani. Ikkunalaudalla jatkan vuorotellen alfa-alfan ja sarviapilan idätystä. Pihassa ainakin vihantana kasvaa villivihanneksista voikukka, piharatamo ja poimulehti, niitä siis sitten syömään. Herneenversot ja auringonkukan idut näyttävät kelpaavan oraville, joita pihassa on runsaasti, mutta onneksi niistä riittää ja ovat helppoja ja halpoja. Ruoholaukka on kasvattanut hienon tupsun ja kelta – ja punasipulit ainakin yrittävät nostaa versojaan. Suunnitelmissa on istuttaa siis salaattia ja spagettikurpitsaa, mutta jos niistä tulee lehtokotiloiden ruokaa, saatan hullaantua ja ryhtyä syömään sitten etanoita ; )
Villivihanneksista

Iso arkinen päätös itselläni on vähentää entisestään kahvin juomista. Kahvikupillisen ympäristötaakka on kymmenkertainen samanlaiseen kuppiin teetä. Pihasta poimituista yrteistä saan vielä ekologisempaa kuumaa juotavaa.
Yrteistä ja yrttiteestä

Työpaikkaruokalassa olen löytänyt mielettömän lisän ateriaani, erilaisista kaaleista tehdyt raasteet ovat aina yhtä maukkaita.
Kaaliraasteresepti ja muutakin kaalista

Salaatti on varma ja maittava ruoka, johon voi periaatteessa sekoittaa melkein mitä tahansa. Isoimman kysymyksen ekologisesti tuottaa ehkä proteiiniosuus. Omassa lempireseptissäni on aina jotain juustoa, mieluiten valkohome- tai vuohenjuustoa. Enkä millään keksi, millä sen makuelämyksen voisi korvata. Tofun makuun en pääse millän : (
Salaattireseptejä

Hapatetut maitotuotteet ovat mukavan viilentävää ja täyttävää kesäruokaa, mutta maitotuotteet eivät kiitä ympäristöä. Hedelmät ja marjat menevät sellaisenaankin
Blenderireseptejä

Täysjyväviljasta tutuin tapani on syödä se ruisleipänä voilla, mutta muitakin levitteitä on
Levitereseptejä

Toinen tapa syödä täysipainoista viljaa on puurot ja myslit
Tuorepuuroresepti ja raakapuuroresepti

Mysliresepti ja muutakin

Kalaruokiin haluan paneutua, mutta sisäjärvien kalaa en osta silloin kun norpalle on vaaraa verkkokalastuksesta. Kalaruokaresepteihin keskityn myöhemmin lämpimien kasvisreseptien kanssa. Tässä vielä muistiin itsellenikin lista kasvisruokasivuista.
Tätä seuraan myös mieluusti- elävästä ravinnosta saa elävää ; )

Ihmeellisintä, mitä voin kuvitella on keskustelu, joka on syntynyt Michelle Obaman aarin kasvimaasta valkoisen talon pihassa (uutinen 8.4-09). Minusta idea on kerrassaan mainio. Rooseweltin vaimon innostuksesta Amerikkalaiskodeissa oltiin sodan jälkeen 40% omavaraisia puutarhatuotteilla. Nyt sitten kasvisten teolliset tuottajat ovat nostattaneet älämölön, etenkin luomutuotantoon kehoittaminen on ollut heistä huono idea- puhumattakaan, että palstainnostuksen johdosta vaikutukset talouteen olisivat heikentävät…. olen ihan eri planeetalta, kun en ymmärrä mitä ihmeen haittaa voi olla siitä, että osallistumme itse terveellisen, puhtaamman lähiruoan valmistamiseen ?!?
Vielä vihreiden sivulta puutarhablogi. Heippa vaan tehotuotetuille, teollisille elintarvikkeille.

2009-05-29T16:08:00.002+03:00

Viikko 22/2009

Kuten olen luvannut itselleni, kertaan viimevuotisia kirjoituksiani ja kommentoin niissä keskenjääneitä asioita nyt kuluvana vuonna. Joissain asioissa toistan ehkä itseäni, mutta toivon, että uusintakierroksella saan asioita koostettua jalostetummaksi. Nyt laitetaan taas kaapit ja vyöryvät kamat järjestykseen:

Sesonkien vaihtuessa hankinnat tulevat esiin. Onko kesän pihatarvikkeet vielä kunnossa, entä vaatteet? ! Tarvitseeko ostaa jotain kokonaan uutta ?!
Näidenkin asioiden hankintaan kiinnitän jatkossa huomiota tarkemmin:

Valaisimet. Meilläkin on sellaisia halpoja hehkuttimia, että olen oppinut todella katsomaan kunnollisten perään. Claes Ohlsonista meillä on kaksi valaisinta, joista toiseen (jalkapallon näköiseen) ei saa mistään uutta polttimoa ja toinen teleskooppivartinen oli todella heikkoa tekoa. Ledit lienevät energiaystävällisiä, mutta ainakaan jouluvalosarjoissa niitä ei voi vaihtaa : (
Polttimoitakin on niin monenlaisia, että ei mökin mummo osaa sellaista edes kohta ostaa. Sama mökinmummo on aivan hämmentynyt, kun pyöränkumien venttiileitäkin on ainakin kolmea erilaista ja jokaisen pyörään käy erilainen pumppu, samoin kännykkälatureita. Kauko-ohjaimia ei sentään enää ole, kun ei ole TV:tä tai niitä kaikki oheislaitteita.

Kellot. Asunnossamme ei ole yhtään kelloa joka toimisi ilman pattereita. Ensimmäinen rannekelloni oli vedettävä Leijona, mutta se lienee mennyt rikki. Jonkinlainen vedettävä vieterikello pitäisi hankkia. Mihin sitten laittaisi nuo patterilla nakuttavat aivopesijät ?! Liike-energialla tai aurinkokennolla toimiva kello voisi myös olla upea- ehkä sellainen hankitaan sitten rippilahjaksi…

Tekniikka. Keittiöelektroniikan keski-ikä taitaa olla kymmenisen vuotta. Toisaalta korjaaminen vähentää kaatopaikalle menevää jätettä, mutta uusi olisi energiatehokkaampi...
Lapsilta tulee painetta hankkia uutta elektroniikkaa- joskus vaatimukset tuntuvat perustelluilta, mutta mitään muuta sähköhässäkkää en hevillä hanki. Kierrätystavarana meille on tulossa blederi, joka oli voitettu arpajaisissa, mutta päätynyt kuitenkin kaapin perukoille. Minä kun olen kallellaan kokeilemaan noita elävänravinnon reseptejä ja olen ymmärtänyt että tehosekoittimella olisi silloin käyttöä.

Matot. Bugleematot perstuvat kumipohjastaan, mutta yksi sellainen on vielä keittiössä. Varastossa odottaa isoäidiltä perityt käytävämatot. Kesälomalla varaan aikaa ja käyn matonpesupaikalla pesemässä ne, jos ne sopivat sisustukseen. Jos eivät niin sitten teen hankinnan ja ostan käsin kudotut matot. Viikonkysymys on itsellenikin kannustukseksi mattopesua varten, Gallup koskien mattoja ->

Sitten lopuksi tuttuun kesäteemaan ”joka toinen tavara pois”. Otan kesällä kaapin tai laatikon kerrallaan ja etsin käyttämättömälle tavaralle ja sopimattomille vaatteille uuden käyttöpaikan. UFF:n laatikkoon en vaatteita laita- olkoon sitten loanheittoa tai ei, mutta eivät ole luottamustani ansainneet.

2009-05-22T11:13:00.006+03:00

Viikko 21/2009
Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos.

Täällä Suomessa olemme tottuneet, että vuodenajat jaksottavat elämäämme selvästi muuttuvin vuodenajoin. Näin hieno kevät, kesän odotus, muistot puutarhasta. Ihmismuisti alkaa yhdistellä muutoksessa toistuvuuksia, jotka värittyvät lisäksi omilla muistikuvilla ja subjektiivisella kokemuksella. Sukupolven kokemusaika vain on niin lyhyt, luulemme tietävämme, muttemme sittenkään.
Säät vaihtelevat kotimaassamme todella nopeasti jopa yhden vuorokaudenkin aikana. Ilmatieteenlaitoksen sivuilla on paljon kiinnostavaa. Viikon kysymyksessä tiedustelen, mikä linkeistä kiinnostaa eniten ->

Lämpötilavaihtelut ovat merkittäviä esimerkiksi silloin kun vesi jäätyy tai sulaa, kysymys on vain asteen erosta. Puhumattakaan asiayhteyksien vaikutuksista toisiinsa. Konkreettinen oma kokemukseni on että, pieni parvekelaatikollinen terhakoita salaatintaimiani ovat syystä tai toisesta lakoontuneet, vaikka annoin niille lämpöä öisin sisällä, valoa, kosteutta kevyesti kastelemalla ja turvaa etanoilta erillisessä laatikossa. (Ehkä sitenkin kastelin niitä hiukan liikaa…)

Suomessa on nähtävissä myös jääkauden massiiviset jäljet. Kuvassa on Pihlajamäen hiidenkirnut. Niiden reunalla voi kuvitella hetken valtavia jäämassoja ja niiden voimaa. Pysyminen tilassa, jossa ihmisten hyvinvointi on tällä tasolla, on todellista nuorallatanssia. Trapetsilla paikoillaan pysyminen on vaikeaa, ennemmin tai myöhemmin lihakset väsyvät tai saavumme nuoran päähän. Uusimmassa tiede-lehdessä esitellään uusia ekokaupunkeja. Artikkelissakin pohditaan, onko kaikki tekniset kehitelmät sitten ympäristöystävällisiä. Pohtiessamme ihmisen vaikutusta ilmastonmuutokseen joudumme joka tapauksessa miettimään syyllistymistämme. Miksi olemme ryhtyneet koko teolliseen ja autoilevaan elämäntapaan? Miten saamme pysäytettyä kertakäyttökulutuksen? Mitä valintoja voimme kaiken tietotulvamme keskellä tehdä? Miksi emme saa selvää vastausta ?

Maailma on tullut niin pieneksi. Voimme seurata tapahtumia maailman ääristä interaktiivisesti ja varata matkan vaikka kuinka kauas. Nyt maailma tulee kylään Kaisaniemessä. Taiga-lavalla on ympäristöaiheisia esityksiä.

Ihmisoikeuskysymykset kulkevat rintarinnan myös vaikutusmahdollisuuksien kanssa. Iso laiva kääntyy hitaasti, me pisarat melomme pienemmillä airoilla. Obama näyttää ainakin yrittävän "laivan kapteenina". Nopeat toimet ovatkin nyt tarpeen ja sitten herkkyys tehdä tarvittavia korjausliikkeitä.

2009-05-15T14:35:00.003+03:00

Viikko 20/2009 Oodi polkupyörälle

Liikkumisen suhteen voin olla meidän perheemme osalta tyytyväinen. Emme lennä, emmekä yksityisautoille. Se on jo aika merkittävää ympäristön kannalta. Kimppakyydit ja julkiset sekä kesäloman junareissu ovat meidän hiilijälkiämme, mutta pyöräileminen on todellinen terveysteko niin itselle kuin ympäristöllekin.

Itse polkupyörä yksinkertaisuudessaan on ekologinen valinta. Kuten kuvasta näkyy, joen pohjasta ruostuneenakin ongittuna, siitä voisi saada vielä kulkupelin. Vähintään rungon voisi käyttää romurautana. Pyörän mekanismista saa hallinnan myös niin päättävä naisihminen. Vanhempieni luona odottaa 50-luvun pyörä uutta elämää, ehkä elvytän sen vielä…

Korjaaminen on tietysti työlästä, helpompaa on viedä pyörä huoltoon. Kaikissa tapauksissa huoltovälineet ovat melko yksinkertaisia, niiden ympäristöystävällisyydestä en kylläkään tiedä, mutta auton öljyjen vaihtoon yms. verrattuna varmasti ottavat voiton. Ainakin pyöränhuoltoliikkeistä voi ostaa paikkoja ja liimaa ilman paikkarasiaa.

Helsingissä välimatkat ovat sellaisia, että tavallisella kunnolla varustettu aikuinen voi kulkea kaikki matkansa pyörällä, miltei yhtä nopeasti kuin julkisilla. Alle viiden kilsan matkoilla ala-asteikäisetkin jaksavat mukana. Se tekee mielelle, motoriikalle ja huomiokyvyn kehittymisellekin hyvää. Pyöräreittiverkosto on kohtalaisen hyvä, vaikkakin pyöräilyyn voisi monella tavalla tukea enemmän. Eikä vähiten panostamalla pyöräteiden kuntoon.

Pyörällä saa myös kulkemaan melkoisesti tavaraa. Peräkärryssä saa mukaansa vaikka kaksoset ja turvaistuimeen vielä kolmannenkin kaverin tarakalle. Peräkärryjä ja pyörälaukkuja on monenmoisia. Itselläni on hieno valkoinen pyörälaukku juhlakäyttöön, tilava kauppareissuille ja retkille, etutankoon ja satulan alle on myös tarvittaessa laukut. Lisäksi minulla on käytettävissä kori etutankoon tai tarakalle. Taimet kulkevat parhaiten lasten turvaistuimessa ja kauppakassit lyhyen matkaa tangoissa. hilavitukttimessa kaikenlaista hupaisaa pyöräilyyn liittyvää.

Viikon kysymysosa on pyöräilygallub ->

2009-05-08T17:19:00.006+03:00

Viikko 19/2009

Hyvää äitienpäivää,
esiliina-aiheisessa blogissa !

Kuten jääkiekon aurinkokuningas Tamminen on neuvonut, pidän asian alkuun mahdollisimman yksinkertaisena. Tässä ruokateemassa se on minulle kullan arvoinen neuvo - katsotaan onnistunko.
Ekologisuus vaatii kuitenkin suunnitelmallisuutta:

Lapsille kotona näyttää olevan tärkeitä tutut ruokalajit. Ympäristön kannalta merkittävintä olisi paneutua painottamaan aterioiden kasvisosuutta. Pyrin tarjoamaan eineksiä entistä vähemmän, mutta en ryhdykään yrittämään Saarioisten maksalaatikkoa.

Kuvassa lähikaupan vihannestiski- eipä ole hurraamista. Espanjasta on tuotu ainakin porkkanat ja jäävuorisalaatti, Hollannista omenat jne. Kaali ja kurkut ovat kotimaisia, mutta kurkut ainakin vielä lämmitetystä ja valaistusta kasvihuoneesta. Torilla tilanne oli lähes sama, mutta pakkaamisessa oli käytetty hieman vähemmän muovia, jotain siis täytyy tehdä.

Tämän blogin innoittamana löysin yhden kokeilun arvoisen idean: Pakastan tänä vuonna suunnitelmallisesti kotimaisia vihanneksia ja juureksia esikäsiteltyinä pakkaseen. Arjen touhuissa pakastevihanneksista syntyy nopeasti keitot ja lisukkeet. Ympäristöllisesti valmispakasteiden kylmäkuljetukset, pakastealtaat ja kertakäyttömuovipakkaukset kuluttavat tarpeettomasti energiaa.
Viikon kysymyksessä tiedustelen, mitä teillä muilla on pakastettuna ->

Ihan maksimissaan pakastimeeni mahtuisi 84 rasiaa. (esim Oivariinirasia n. 600g)
Kaalia, porkkanaa, muita vihanneksia ja marjoja kutakin 21 rasiaa (= n. 12kg). Aterialla meillä kuluu n. 200g pakastevihanneksia, joten noista (36kg) riittäisi n 180 aterian lisuketta- siis joka toiselle päivälle vuodessa. Marjarasia pitäisi kestää pari viikkoa, ehkä niitä sittenkin tarvitaan vähän enemmän...

Tuoretta kotimaista saa heti tuoreeltaan käyttöön kesä-syyskuussa, joten pakasteen varassa tarvitsisi olla 8kk. Kesällä syömme esimerkiksi salaattia, se maistuu myös lapsille ja on helposti varioitavissa eri lisukkein. Ekat salaatin taimetkin jo itävät parvekelaatikossa.

Sitten siihen ”yksinkertaiseen ruokalistaan”, johon tulen vielä myöhemmin palaamaan:
Kaalilaatikko on meillä perusruoka. Sekavihanneksia: lanttua, parsa- ja kukkakaalia, kurpitsoita erilaisilla valmistustavoilla.
Porkkanaa syömme runsaasti sekä raakana, että keitoissa ja laatikoissa. Jostain luomupiiristä saisi varmasti moisen säkin erinomaisen makuista porkkanaa. Multaisina säilyisivät pidempään viileäkaapissa.

Omenaa olemme saaneet naapureilta, mutta pakastettuna tulee huonosti käytetyksi. Marjojen itse poiminta olisi ekologisuutta huipussaan- kunhan pääsisi kunnon metsäapajille täältä kehä ykkösen sisältä.

Pakastamisen lisäksi olisi muitakin säilytystapoja, mutta etikassa hapankaali, kurpitsat tai punajuuret eivät ainakaan lapsille erikoisesti maistu- liekö niissä vitamiinejakaan sitten tallella.
Kuivatettuja vihanneksia on saanut ainakin punnitse ja säästä kaupasta. Miten onnistuisin itse ?

Muistathan laittaa kommentin, jos sinulla olisi jotain ideoita pakastamisesta tai muusta säilömisestä. Tässä blogissa vielä kotoisia ruokaideoita

2009-05-01T13:04:00.004+03:00

Viikko 18/2009

Vappu parhaimmillaan. Tämä on minun vappumarssini aihe:
Ilmastonmuutosaiheinen verkkohaastattelu viime keväänä, osallisuudestani huolimatta loppuraporttiin perehtyminen on odottanut. Viikon kysymyksessä tiedustelen, miten aktiivisesti seuraat ilmastonmuutosteemoja ->

Oivallan itse jakamalla asioita pienempiin paloihin ja koska olin mukana kyselyyn innoittajana, hiukan toteuttajana sekä sen jälkeisessä keskusteluillassa, haluan vielä referoida verkkohaastattelun tuloksista tehtyä koostetta (pdf-tiedosto).

Haastattelu tehtiin 14.-31.3.2008, yhteenveto on päivätty 14.5.2008
Kyselyyn vastasi 384 henkilöä. 55% naisia ja 45% miehiä. 70% pääkaupunkiseudulta. Tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta antavat osviittaa.

1) Mitä tulee mieleen sanasta ilmastonmuutos ?
Erilaisten sanojen esiintymisessä 50% energi- alkuisia sanoja ja 35% kulutu- alkuisia sanoja.
Kysymykseen annetut vastaukset voi jaotella kuuteen luokkaan
1. Tutkimustietoa siteeraaviin (yleensä ilman lähdetietoja, joita ei tosin kyselyssä pyydettykään)
2. Asiantiloja kuvaileviin vastauksiin (yleisiä huomioita tai ajatuksia luonnonilmiöihin liittyen)
3. Tunteita ilmentäviin vastauksiin (huolestuneisuus, pessimismi tai turhautuneisuus)
4. Syiden etsimiseen (syylliseksi nimettiin ihminen, toisissa vastauksissa näkyi "änkröiden" epäilykset koko muutkosen suhteen)
5. Toimenpide-ehdotuksiin (kysymyksiä ja ajatuksia, mitä pitäisi tehdä)
6. Elementtejä useasta em. ryhmästä (asiapitoisia vastauksia emotionaalisesti latautuneella sanastolla)

Skeptikko vastauksissa ajattelitiin, että ilmastonmuutoksesta puhuttaessa syynä on Suomen tai köyhien joutuminen maksumieheksi, Amerikan presidenttitaiston propakandasta...

2) Suhtautuminen ilmstonmuutokseen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin yhdeksän väittämän avulla.
Sähköisen analyysin mukaan 60% ilmaisi olevansa erittäin huolestunut. Kymmenes ei lainkaan.
Liki 80% arvioi, että ihmistoiminta on vaikuttanut ilmastonmuutokseen ja samoin 80% uskoi, että ihminen voi myös hillitsemiseen.
Yli puolen vastaajan mielestä Suomessa ei ole vielä toimittu riittävästi ja lähes puolet olisi valmis muuttamaan käyttäytymistään ehdoitta, vaikka siitä aiheutuisi lisäkustannuksia ja vaivaa. Yli 40% piti ilmastonmuutosta niin monimutkaisena, että sitä on vaikea hahmottaa.

3) Millä toimenpiteillä saadaan muutosta aikaan ?
Yhteenvedossa esitellään nelikenttä, josta minä poimin esiin ne joilla korkea merkitys ja matala erimielisyys:
1. Poliittisilla pätöksillä, kansainvälisellä yhteistyöllä (globaali ilmiö, hillintä edellyttää maailmanlaajuisia toimenpiteitä)
2. Energian kulutuksen vähentämisellä
3. Talojen energiataloudellisuuden parantamisella (Suomessa olisi parannusmahdollisuuksia)
4. Fossiilisten polttoaineiden käytön rajulla vähentämisellä
5. Julkisen liikenteen kehittämisellä (yksityisautoilun ja lentomatkailun vähentäminen)
6. Sähkön ja muun energian säästämisellä (huomion kiinnittämine uusien tuotteiden hankinnassa)
7. Arvojen muutoksella (valistus ja tiedottaminen sekä kulutus- ja ruokailutottumusten muuttuminen)
8. Vaihtoehtoisen energiamuotojen käyttöönotolla (yritysten vastuu)
9. Maapallon väestönkasvun hillitsemisellä
10. Poliittisen päätöksenteon järkeistämisellä (taoudellista ja lainsäädännöllistä ohjausta)
Kaikki mukaan, ei vapaamatkustajia sekä turhautumista puheiden ja tekojen epäsuhtaan.

4) Miltä tulevaisuus näyttää ? Vastauksia annettiin 574, joten jotkut vastaajista olivat heitelleen useampia ajatuksia.
Eniten (12%vastauksista) epäiltiin lumisen talven häviävän sekä liikenteen muuttumista ekologisemmaksi.
n 5% vstauksista sisälsivät ajatuksia: kaikkinaisen kulutuksen vähenemisestä, ilmastopakolaisuudesta ja kansainvälisistä konflikteista, poliittisten voimasuhteiden muuttumisesta ja kontrollin lisääntymisestä sekä elintarvikevalintojen ja kierrätyksen muutoksista.

Luettuani yhteenvedon nyt uudelleen, kiinnostuin tietysti myös Helsingin Sanomien tuoreen tutkimuksen tuloksista.
Alla copy pastella ja omilla tiivistyksilläni linkistä poimittu juttu.
"Kaikkein haluttomimpia suomalaiset ovat maksamaan energiastaan tuntuvasti nykyistä enemmän (24 prosenttia vastaajista). Sen sijaan peräti 45 prosenttia suomalaisista olisi valmis maksamaan niin sanottua ilmastoveroa. Yksi selitys talkooinnon laimentumiselle voi olla, että suomalaiset eivät pidä ilmastonmuutosta yhtä suurena uhkana kuin ennen.

Melko tai hyvin suurena uhkana ilmastonmuutosta pitää 77 prosenttia vastaajista (viime vuonna 82). 18 prosenttia on sitä mieltä, ettei ilmastonmuutos ole kovinkaan suuri uhka (vuosi sitten 14). "Kun ilmasto muuttuu hitaasti, siihen on alettu tottua, tulee turtumista. Ja kun vielä taantuma tulee suoraan henkilökohtaiseen elämään, ilmastomuutos jää vähän taustalle", Lund arvelee.

Suomalaisten suhtautuminen ydinvoiman lisärakentamiseen näyttää riippuvan siitä, kuinka asiaa kysytään. Kun kysytään suoraan kuudennen ydinvoimalan rakentamisesta, hanketta kannattaa vähintään jossain määrin 55 prosenttia. Osuus ei ole muuttunut viime vuodesta. Kun kysytään, minkä sähköenergialähteiden käyttöä pitäisi lisätä, vastaajat ryhtyvät empimään eri vaihtoehtojen välillä, ja ydinvoiman lisäämistä kannattaakin enää 47 prosenttia. 65 prosenttia antaisi luvan vähintään yhdelle yksikölle. 30 prosenttia kannattaa kolmea, kahdeksan prosenttia kahta ja 27. Eniten ydinvoiman lisärakentamisen kannattajia on kokoomuslaisissa (74 prosenttia), vähiten vihreissä (29 prosenttia) ja vasemmistoliiton kannattajissa (34 prosenttia)."

2009-04-24T19:51:00.010+03:00

Viikko 17/ 09 Keräilijä LOVE minimalisti

Maa on laman kourissa. Kunnissa mietitään säästökohteita ja nuukuusviikko huipentuu.
Enää ei tunnu niin tarpeelliselta kirjoittaa rajaamisesta, koska sen aika tuntuu olevan muutenkin. Nyt ei enää suurin ja kuluttavin maasturi olekaan ihailtava eikä tilavin mahdollinen asunto haluttavin. Itsestäni tuntuu vielä enenevästi tarpeelliselta minimoida, vaikka HS:n gallupissa ihmisten vähentynyt huoli ilmastonmutoksesta vähentää myös heidän arkitekojaan.

Mitä kaikkea perheessäni onkaan useammassa sukupolvessa kerätty ja säästetty. Koululaisena olen kerännyt lukujärjestyksiä, pyyhekumeja, kyniä, kiiltokuvia, tarroja, postimerkkejä. Minulle on kertynt myös liki sadan yksilön matkamuistonukkekokoelma, paljon posliinia ja keramiikkaesineitä sekä saksalaisten ystävieni avustuksella mieletön määrä tuopinalusia.Tässä mainittuna nyt jotain (joista osan olen laittanut eteenpäin seuraavalle keräilijälle. Omista, perityistä ja lasteni valokuvista-albumeista, piirrustuksista ja askarteluista puhumattakaan. Lasten keräilykohteisiin vaikuttaa varmasti omat arvovalintani mm. luonnonmateriaaleja, kaktuksia ja muita kasveja. Kuvassa "vaatimattomasti" näillä leveysasteilla hedelmiä kantava mandariinipuu koulupöydällä.

Opettelen rajaamista, lapsille on kapioksi säästettynä kahvi- ja ruokailuastaiastot. Toivoisinpa, että heillä olisi vielä aika, jolloin he nostavat keräilyposliinia pöytään kuin kuninkaalliset. Tärkeintä kuitenkin on, että heidän juurensa eivät ole sidottuna tavaraan, että osaisimme useassa sukupolvessa välittää heille enemmän. Sen että yksikin kuppi voi riittää. Kumppanini suunnilleen kirpputorilta hankittu, tyylikäs ja harkittu omaisuus mahtuu kaikki polkupyörän satulalaukkuihin sekä reppuun. Jos mietin kriteerejä säästettävälle tavaralle nykyisin, se on ehkä jotain henkiinjäämistavaraa: makuupussit, priimuskeitin... sellaiselle voi pahimmassa tapauksessa tulla käyttöä.

Ajatukseni tähän kirjoitukseeni hain taas viimevuoden kirjoituksista. Siellä kirjoitin mielestäni ansiokkaasti roskien lajittelusta (23.4). Painopisteeni on todella siirtynyt lajittelusta välttämiseen. Helppoa se ei edelleenkään ole. Ruokaa on ostettava hengissäpysymiseksi joskus lähikaupasta siten, kuin se siellä on tarjolla- vaikka muovipakattuna ja ties mistä rahdattuna : (

Toimintapyrkimyksistä on tullut minulle pysyviä. Jaksan vielä innostua sähköpostikirjeenvaihtoon puhelinluetteloyrittäjien kanssa, joiden molempien kolme katalooginippua ängettiin kieltotarrasta huolimatta laatikkooni. Vaadin luonnolle korvausta turhaa jaetuista luetteloista. Toisesta luettelofirmasta jopa soitettiin ja kiitettiin palautteesta- ovat tietysti puun ja kuoren välissä:
-kahden yrittäjän keskinäinen kilpailu.
-mainostusarvon lisääntyminen, mitä enemmän luetteloita saadaan käyttöön
-tässä linkissä perustelut, miksi luetteloita voisi pitää ympäristöystävällisinä
-tosin ei heidänkään etunsa ole turhaa painetut luettelot, jotka menevät suoraa paperinkeräykseen

Välillä tätyy oikein haastaa itseään ympäristötekoihin kysymyksillä.
Olen etsinyt linkkejä, joilla vielä voisin yrittää parantaa:

Voisinko huolehtia vielä paremmin lajittelusta ja että jätteet tosiaan tulisivat ensisijaisesti vältetyksi ja sitten varmasti uudelleen käytettäviksi ?

Mistä vielä löytyisi sähkönsäästökohteita ? Entä tapa, jolla sitä meille voisi paremmin tuottaa ?

Pystynkö todella muuttamaan perheeni ruokatottumuksia ?

Pyöräilen ja yritän elää kuten saarnaan, voisinko jotain vielä enemmän. Pasi Toiviaisen blogi on tauolla, koska hän on ehdolla EU vaaleissa. Siellä hän saisi enemmän aikaiseksi kuin oikoessaan blogissaan ilmastoänkyröitä (=niitä, joiden mielestä mitään ilmastonmuutosta ei ole tai se on suorastaan hyväksi Suomelle). Ulkopuolisena minusta vaikuttaa, että änkyröille Pasin kommentoiminen on mukava harrastus. Pääsisipä hän vääntämään kättä siellä, jossa se paremmin toivottavasti kannattaisi.

2009-04-17T16:55:00.006+03:00

Viikko 16/2009
Nuukuusviikko 20-27.4

Laihialaiset sen ainakin vitseissä osaavat ja hauskaa on, että joku on varmasti jotain niistä käyttänyt.
Laihian kunnan sivuilta poimin muutaman vitsin kyselyyni, mikä on sinusta hauskin ?

Nuukailussa on kysymys halusta elää säästeliäästi. Nuukailulla on arvolataus suuntaan tai toiseen.
Toisaalta se voi olla itaruutta ja saituutta jopa todellista tyhmyyttä, jos säästetään väärässä kohdassa.Terveellisistä elintarvikkeista, omasta hyvinvoinnista ja terveyden turvaamisesta ei ole hyvä lähteä kituuttamaan hyvinvoinnin kustannuksella, linkissä hyviä nuukailutapoja.
Toisaalta nuukailu on hyve ja osoitus joustavasta luovuudesta. Köyhä ei osta halpaa-sanonta on esimerkki nuukudesta, jossa tuotteen elinikä ja käyttötarkoitus huomioidaan viimeistään hankintahetkellä. Kuvan räsymatto on esimerkki nuukailusta. Siinä tarpeettomasta on tehty uudelleen tarpeellista.

Nuukailun vastakohtana minä pidän törsäilyä ja kertakättöisyttä. Laitetaan rahaa palamaan, kun sillä saa hetkeksi ostohuuma-fiiliksen ja esimenkiksi vain siksi, että kavereillakin on ...

Nuukuusviikolla on tänävuonna nostettu teema, johon onkin hyvä havahtua. Kun lapseni toivovat pelikonsolia, eivät he tule ajatelleeksi, että sen valmistamiseen on jonkun toisen lapsen ehkä henkensä uhalla täytynyt työskennellä vaarallisessa kaivoksessa hankkimassa materiaalia. Tavaran kierrättämiseen on tosiaan tänäpäivänä erityisen hyvät mahdollisuudet. Kirpputori ja nettihuutokauppa ovat meidän perheemme ostospaikkoja ja kierrätyskohteita. Kierrätyskeskus on meiltä käymättä, mutta josko tänä keväänä tekisimme sinne pyöräretken. Kaapelitehtaalla on kierrätystapahtuma 25-26.4

Kohtuullinen nuukailu ja ympäristöystävälliset hankinnat ovat hyvä sanapari.

blogi säästämisestä ja tarkasta markasta.

2009-04-09T21:19:00.007+03:00

Viikko 15/2009
Huhtikuun alussa olen kirjoitellut ruokaostoksistamme. Siispä tässä kirjoituksessani paneudun ilmastonmuutoskysymyksiin jokapäiväisen leipämme merkeissä.

Tämä on osa-alue, johon todellakin voin monesta syystä vielä panostaa:
1) en ole erityisen hyvä kokki, toivoisin oppivani paremmaksi
2) vaikka lapsilla onkin jo tottumuksia, voin niihin hyvin vaikuttaa tarjoamalla maistelukertoja
3) haluaisin, että lapsetkin oppisivat kokkaamaan
4) terveellinen ja ilmastoystävällinen ruoka voi toteutua esim. luomu raaka-aineissa / jopa itse viljeltynä
5) mietityt elintarvikkeet puhdistavat ja ravitsevat elimistön lisäksi omaatuntoa

Asiaa kertyy niin paljon, että tässähän olisi kokonaan uudelle blogille tilaa, mutta pitäydyn muissakin arkiteoissani ja saadakseni itseeni potkua palaan ruokateemaan vaikka kuun ensimmäisissä kirjoituksissani. Nyt todella tarvitsen apuanne. Kaikki kommentit ja linkki-ideat ovat tässä aiheessa tärkeitä.

Kysyn nyt voiko ilmastonmuutokseen vaikuttaa sillä mitä syö ->

Lähden siitä, miten saisin tänä kesänä enemmän itse kasvatettua ja ainakin että tulisi hankittua luomua
- idätys ja herneen versot. Kasvitietoa syötävistä kasveista
- salatti ja pihaistutukset. Valikosta löytyy hyötykasvit
- oma palsta jäi varaamisesta huolimatta toteutumatta, välimatkankaan vuoksi se ei ole realistinen nyt
- pihan suhteen taas toiveikkaita ajatuksia. Pieneen aurinkoiseen paikkaan jotenkin kyhättyä tilaa syötäville kasveille. Ajankohtaisia puutarhavinkkejä
- ilman lähikauppaa emme voi olla, ehdotuksia ja toiveita siis sinne (neuvonantajat)
- ruohonjuuri, punnitse ja säästä, ekolo, luomuringit yms. ostopaikkana.

Minun on keskityttävä vielä enemmän ruoka-aineiden valintaan ja valmistukseen
- liharuokaa sopivasti (tiedelehden artikkeli riistaruoasta)
- irtotuotteita isommasta kaupasta, voimat eivät taida nyt riittää luomuruokapiiriin
- verrattava miten luomu-ostoskorin hinta eroaa tavanomaisesta
- ostoskoriin pyritään ottamaan tuotteita, joita ei ole loppuun asti puhdistettu ja raffinoitu

Lapset mukaan kokkikouluun
- viikottain toistuva ruokalista, jota aina yhdessä kokoonnutaan välillä vaihtamaan on toiminut hyvin
- nyt pitäisi ruoan valmistus priorisoida muiden tekemisten ohi vaikka joka toinen lauantai ja tehdä ruoka kokonaan yhdessä
- ruokablogeista yritän saada voimia toteutukselle. haluan onnistua, jos se kerran on muillakin mahdollistunut.
- löytyisiköhän jostain joku alkuun innostava kurssi ?

Tyttäreni jatkaa tästä. Hän on aikamoinen bloggari.
"Heippa tässä moi ! Mama sano, et me ruvetaan kokkaamaa yhessä. Se on ihan mainio idis.Uusien ruokien maistelu, no siihen täytyy aina tottua. Mut sitten kun ei ole muuta, niin sitte tulee ajatelleeks "o-ou olis pitäny jo aikasemmin", mutta sitten kun ei ehi enää mitää tekee eli niinku maailmanloppu,se tuntuu pahalta. Suojelkaa luontoa ja syökää elävää ravintoa. Sitte on kiva, kun kaikki ovat yhessä ja kokkaa rokkaa ja bloggaa. Ok siirryytääns asiaan. Jos teillä on lapsia, niin siitä saa hyvää yhdessäoloa. Ja ai niin, mä ole se sateenvarjohemmo. Hups äiti tuli tohon siis mama eli pisara. moi moi mun fanit!"

Löytämiäni ruoka-aiheisia blogeja:
aktiivisesti seuraamani blogi, jonka ideoita olen jo varovasti kokeillut.
blogi: vuosi vegaanina
blogi: paleoruokavaliosta
blogi, jossa nuori herra yrittää pärjätä euron ruokahankinnoilla päivässä

2009-04-03T16:22:00.004+03:00

Viikko 14/2009

Keväiset tunnelmat. Selvästi erilaiset kuin viime vuonna. Takana luminen talvi. Ellei meillä olisi ollut edellistä lumetonta talvea, en olisi ehkä havahtunut vieläkään. Onko sillä sitten jokin merkitys ?

On huolettomampaa olla huoleton. Ymmärrän sen suuren joukon, jotka eivät oikein tiedä mitä pitäisi tehdä ja siksi jatkavat entiseen tapaansa. Välittömiä vaikutuksia emme huomaa pienillä arkiteoillamme olevan. Autolla pääsemme nopeasti, eikä sisällä autossa edes huomaa tuottavansa pakokaasuja. Pyöräillessä sekä kokee, että ehtii ajatella enemmän.

Minä olen surrut keväistä katupölyä, jota on tänä vuonna ollut vähemmän. Nyt ne merkitsevä minulle paljon suurempaa asiaa - liian myöhäistä jälkien korjaamista.

Enemmän kuin huolehtia, että hiekoitussora huolehditaan ajoissa pois kaduilta, tulisi miettiä miksi sitä tarvitaan niin paljon, miksi se sotkeentuu pakokaasuihin ja alkaa pölistä ?

Enemmän kuin touhuta kierrätyspisteitä, pitäisi olla tuottamatta jätettä. Ja pakko on kysyä, kenen mielestä on hienoa, että on "Hullut päivät" ?

Laitan kyselyyn nyt tekstistä poimittuja avainsanoja.
Anna äänesi niille, jotka saivat sinut miettimään ->

Kyllähän pääsiäisen virpomiseen on osallistuttava, mutta mitä teemme kaikilla yllätysmunan sisältä löytyneillä tavaroilla ? Muistammeko toimitta suklaamunien alumiinikuoret metallinkeräykseen ? Yhtään lasten palkitsemista väheksymättä, heitä ja heidän tulevaisuuttaan ei tarvitse myöskään hukuttaa "palkkaansa".

Sitten meillä on lama ja mietittävä säästääkö vai elvyttää?
Mikä merkitys asioilla on lyhyellä tähtäimellä ja mikä pidemmällä ? Arvojärjestyksiämme ravistellaan.
Onko ihminen arvokas muutakin kuin tuottavana yksilönä?
Mitä se tuottavuus sitten onkaan ekologiselta kannalta ?

Kaikkina aikoina on ollut omat katastrofinsa, ehkä tämäkään ei vielä ole maailmanloppu....
.. mutta jos sittenkin on, miten varautua ?
Tässä muutamia linkkejä:
ilmasto.org - kaikki ilmastonmuutoksesta
osoite:maapallo
global.finland
ilmastonmuutos & kehitys

Edellisestä huolimatta upeita kevätpäiviä, ei niitä kannata suruihin hukuttaa.
Virpomislorun myötä kaikille tuoreutta ja terveyttä tulevalle vuodelle !

2009-03-27T17:23:00.009+02:00

Viikko 13/ 2009
Koko blogini tärkeimmät teemat: Energia ja vesi.
Ilman niitä elämämme olisi mahdotonta. On todella pelottavaa, että viimeisten tutkimusten mukaan olisimme todella menettämässä sinisen planeettamme, että maapallolla olisi entistä vähemmän elinkelpoista aluetta jatkossa. Tässä Ilmatieteenlaitoksen johtajan kirjoitus aiheesta.

Näitä en elinaikanani ole osannut edes kyseenalaistaa, vaikka ne eivät ole toteutuneet ihmisoikeutena kaikille tähänkään asti.
- Lämmin, kuiva ja turvallinen asunto
- Puhdas vesi juotavaksi, pesemiseen ja peseytyimiseen, jopa WC-huuhteluun
- Valo, jotta näemme liikkua turvallisesti kaamosaikana ja mm. lukea iltaisin
- Energiaa, jolla tuotamme ja valmistamme ja säilytämme ravintomme

Näihin meillä on ollut mahdollisuus ja paljon enempään.
Se enempi on todentotta luksusta. Hiljaa kauhuissani katselen ja kuuntelen, kuinka ihmiset jatkavat uhkakuvista huolimatta ympäristölle kohtalokasta toimintaa ja josta minulla on varaa joustaa maapallon hyväksi.
Minä pyrin pitämään joka päivä energiapihiä päivää. Lauantaina vedän henk.koht pohjalukemat.
- lopetamme lukemisen, kun ei enää päivävalo riitä
- tunnelmoimme kynttilänvalossa
- syömme salaattia, porkkanoita, pähkinöitä ja leipää. Ruokaa jota ei tarvitse lämmittää
- musisoimme itse tai sitten kuuntelemme hiljaisuutta
Minulle on tärkeää saada ja jakaa kokemus energian itsestäänselvyydestä vs. ilman sitä toimeen tulemisesta. On kiinnostavaa, että sähkö voi aiheuttaa myös yliherkkyyttä. Käsittämätöntä, että meillä on mahdollisuus vieläpä valita.
Viikon kysymyksenä on, miten sinä toteutit Eart Hourin->

Koska maailma on niin kaunis, laitan tähän linkin vuoden luontokuva-sivulle.

2009-03-21T09:42:00.003+02:00

viikko 12 /2009

Elämämme on vuoroin lomaa ja vuoroin sellaista kiirettä, että hallinnantunnusta vastaavana aikuisena kipuilen laatiessani yhteisiä sääntöjä.

Miksi päivät ovat niin täynnä tekemistä ?
Jos valveillaoloaika on 15 tuntia klo 7-22 meillä se jakautuu
(6h) klo 8-14 koulun käyntiin ja työntekoon. Koulusta saamme olla kiitollisia. Lukutaito ja asioiden ymmärrys antaa meille mahdolisuuksia toimia vastuullisemmin.
(2h) esim. klo 16-18. Mitä ei ehdi koulussa käsitellä, panostetaan läksyinä. Silloin me vanhemmat voimme tukea ja auttaa, sekä tuoda omia näkemyksiämme ja arvotuksiamme kogniition tasolla. Oppimiseen on siis varattu yli puolet hereillä olemisesta. Kuusi tuntia jää sitten muulle tekemiselle tai tekemättömyydelle.
Viikon kysmksessä arvuuttelen, onko koulutarvikelaatikko tytön vai pojan ? ->

Kello 14-16 (ja ehkä myös illemmalla 2+2h) tärkeälle kavereiden kanssa touhuamiselle. Sosiaaliset taidot, vapaa ulkoilu ja tekemällä oppiminen ovat ehdottoman tärkeitä.
(2x2h/viikko) Lapset viihtyvät harrastuksissaan ja siellä tulee liiikuntaa ja erilaisia hyödyllisiä oppeja.

Kiinnostuin, mitä koululaisilleni sitten ympäristöasioista on tarkoitus opettaa.
Tämä on lasteni koulun kotisivuilta opetussuunnitelmasta kopioitu:

Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta. Oppiaineena sillä on erityinen merkitys kasvatettaessa oppilaita elinympäristöstään vastuuta kantaviksi kansalaisiksi. Lähtökohtana on kestävän kehityksen näkökulma, johon kuuluu kulutuksen hillitseminen sekä energian ja luonnonvarojen säästäväinen käyttö.

Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeisen lähestymistapaan. Kokemuksen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Pääpaino on lähialueiden tarkastelulla, sillä asiat tulisi kytkeä oppilaiden omaan elämään ja kokemuksiin. Opetuksessa tulee mahdollisuuksien mukaan olla riittävästi tilaisuuksia koulun ulkopuolella, luonnossa tapahtuvaan työskentelyyn. Mm. Vantaanjoki ja kummimetsämme Niskalan arboretum sekä muut Pohjois-Helsingin metsä- ja viljelyalueet luovat oppilaille erinomaiset mahdollisuudet retkeilyyn ja kenttätyöhön.

Yhteiset tavoitteet vuosiluokilla 1-4
Oppilas oppii
· havainnoimaan luontoa eri vuodenaikoina
· arvioimaan ympäristön kauneutta ja viihtyisyyttä
· arvioimaan ympäristön monimuotoisuutta
· etsimään selityksiä luonnon muutoksille
· toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen
· noudattamaan annettuja ohjeita koulussa, liikenteessä ja lähiympäristössään
· hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttäen
· oppii arvioimaan hakemaansa tietoa
· luokittelemaan perustellen
· tekemään havaintoja, kokeita ja mittauksia erilaisia tutkimusvälineitä käyttäen
· kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan
· kohdistamaan huomionsa tutkittavan olennaisiin piirteisiin
· raportoimaan eri tavoin työnsä tuloksia
· käyttämään luonnontieteellisiä käsitteitä
· hahmottamaan käsitteitä kokonaisuuksina
· käyttämään eri tavoin hankkimaansa tietoa
· keskustelemaan kokemuksistaan ja havainnoistaan ja vertailemaan niitä toisten kanssa antamaan esimerkkejä oppimistaan ilmiöistä ja eliöistä
· tutustuu valoon ja ääneen liittyviin ilmiöihin

Biologian ja maantiedon opetuksessa painotetaan vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tuetaan oppilaan kasvua aktiivisesti ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. Biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen elinympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena.

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteen on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen.

Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri aluille. Maatiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaiden maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnon- ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta ympäri maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle.

Ihmisenä kasvaminen
Oppilas
· oppii ihmisen kehon rakenteen ja keskeiset elintoiminnot, lisääntymisen sekä murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset
· arvostaa omaa kehoa ja sen suojelua, omaksuu tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät
- sekä ymmärtää seksuaalisen kehityksen yksilöllisen vaihtelun
· oppii ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuuden sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuut
· ymmärtää luonnon monimuotoisuuden merkityksen sekä tietää jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet
· huomaa luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutuksen maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Oppilas
· hahmottaa Euroopan maailman kartalla ja Euroopan karttakuvan
· tutustuu Euroopan väestöön ja ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeisiin
· tietää maailmankarttakuvaa ja sen keskeistä nimistöä
· tutustuu erilaisiin alueisiin ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisten monimuotoiseen elämään niissä
· huomaa luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä
Oppilas
· tietää elintarvikkeiden alkuperän ja ruuan tuottamisen tapoja
· oppii ihmissuhteisiin tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuutta sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuut
· ymmärtää luonnon monimuotoisuuden merkityksen sekä omaksuu jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet
· ymmärtää luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamia muutoksia ympäristössä

Muut opetussuunnilteman aineopinnot ovat: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, matematiikka, fysiikka ja kemia, uskonta /ET, historia, musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta sekä valinnainen aine.
Lukiessani opetussuunnitelmaa ajattelen, kuinka opettajat saavuttavat määritellyt tavoitteet ja koen todellakin olevani hänen kanssaan yhteistyössä lastemme parhaaksi. Ja sittenkin mietin, onko lasten parhaaksi oppia kirjoista kaikki yllämainittu. Mikä todella tulee omaksutuksi ja osaksi oppilasta, ellei lopulta ainakin itse koetut asiat.

2009-03-13T16:07:00.003+02:00

Viikko 11/2009

Meillä on ollut nyt lunta ja aurinkoa. Keväthanget tuovat poskipäille pisamoita. Tärkein arkitekoni on idätykseen hurahtaminen. Kaupan salaattia on tarvinnut nyt vähemmän, kun ikkunalaudalla kasvaa vahvasti elämän voimasta kertovat idut.- Onnistuin !
Entä blogi-innostus, vieläkö lukijoita silloin tällöin piipahtaa ?! Kyselen, mikä tällaisessa keväässä on mukavaa ->
Ainakaan lukijat eivät anna yhtä rajua kommenttia kuin Pasi Toiviainen kuumat paikat-blogissaan näyttää saavan.

Katsoessani jälleen viimevuotisia kirjoituksiani huomaan, että näihin aikoihin on katupöly ollut valloillaan ja pääsiäinen oli vuonna 2008 aikaisemmin. Niihin tulen varmaankin palaamaan sitten myöhemmin.

Linkeistä löytyi ympäristöministeriön alainen syke, jonka sivuita löytyy paljon tietoja. Linkki on ilmastonmuutoksen hillintä-projektiin. Kierrellessäni netissä päädyin ympäristötietovisaan. Suosittelen. En itse ole vielä kertaakaan saanut kaikkia palloja... yritä sinä!

stt:n uutinen 12.3 Metro-lehdessä kertoo että "Ilmastonmuutos huolettaa jopa enemmän kun lama" Kaikki alle 50vuotiaat, sekä erikoisesti naiset ja kaikki muutkin ainakin 50%:sti pitivät sitä vakavampana uhkana kymmenen vuoden sisällä. Yli puolet arvioi muuttaneensa käyttäytymistään, mutta tutkija epäili ovatko teot tarpeeksi suuria.
Minä puolestani mietin, että mikä on edes riittävää ja jatkan edelleen keskiluokkaista elämääni yrittäen aktiivisesti vähentää ja kierrättää.

Samassa lehdessä on vielä pikku maininta hakupalvelusta, jossa voi löytää lähimmän kierrätyspisteensä. Ensiharjoittelulla huomasin, että tarjosi minulle lähintä biojätekeräyspaikkaa Sahamäeltä, Hyvinkään pohjoispuolelta. Metallinkeräyspistettä sentään vain 4kilometrin päähän, mutta muovit 8,6km päähän. Sinne sentään voi viedä myös metallin. Eipähän pyöräretkikohteita siis puutu.

2009-03-06T22:57:00.004+02:00

Viikko 10/2009

Maaliskuu alkaa pohdinnalla eettisestä kuluttamisesta. Lähtökohtani on siis mahdollisimman pieni uusien tarvikkeiden hankinta, mutta markkinavoimat ovat kovia ja tekevät meille sekä tarpeita että perusteita uusien hyödykkeiden hankintaan.
Viimevuonna kirjoitin hankinnoista:

vauvanhoitoon. Nyt katsoessani asiaa uudelleen valitsenkin lähtökohdaksi suorastaan evoluution. Yritin etsiä jopa, mitä apinaemot tarvitsevat poikastensa hoitoon: Kun en löytänyt, päättelen itse tärkeimmät
1.aikuisen ja yhteisön, joka tukee emoa
2.lämmön ja suojan
3.riittävän ravinnon
4.virikkeitä
5.luonnonvalinta on kovaa alkaen hedelmöittymisestä, sairastumisiin ja se kohdistuu heikoimpiin mm. sillä perusteella, mikä on lauman ja ympärsitön kantokyvyn mukaan sopiva määrä uusia jäseniä.
Omassa elämässäni olen mennyt paljon pidemmälle- ansainnut enemmän, kuin mitä luonnonvalinnalla olisin ehkä ansainnut. Siitä kiitollisena haluan erityisesti työssäni panostaa varhaiseen vuorovaikutukseen ja siihen, että selviämme toistemme tuella paremmin kuin hankkimalla lisää hoitotarvikkeita.

leluihin ja leikkeihin. Viimevuonna ostin uhallakin uudet pulkat. Oli niille sittenkin käyttöä. Meillä poikalapsella on huoli, kun kaverit eivät "jaksa" leikkiä muuta kuin jotain konsolipeliä. Se ei oikein riitä minulle syyksi hankkia sellaista. Onneksi vielä ulos ohjattuna keksivät luovaa tekemistä, jossa välineet eivät ole niin merkittäviä. Meillä jatkan edelleen leikkitarvikkeiden aktiivista eteenpäin laittamista ja pyrin tukemaan lapsia mahdollisimman vähiin ja hyvin perusteltuihin tarpeisiin. Vapaa leikkiaika on muuttunut ohjatuksi harrastamiseksi ja illasta menee iso osa koulutehtäviin.

kenkiin ja vaatteisiin. Kevätmallisto on jo sanana sellainen, että vanhaa myydään varastoista pikana pois, jotta uusille tarpeille tulisi tilaa. Eettinen kuluttaja linkistä löytyy ajatuksia lisää, laitoin sen jo pysyviin linkkeihini ja tänään palaan siihen vielä kysymykseni kohdalla.
Kysymykseni tällä viikolla liittyykin hankintoihin ->

Eikä vähiten aiheesta kerro myös vuoden ekoauto-09. On tietysti hyvä, että sellainen valitaan. Kuluttajien on tarpeen saada tietoa, jotka auttavat päätöksenteossa. Jos auto on kerran hankittava, niin on parempi valita vähäpäästöinen.

Korholan perhe on edelleen ymäristöasioissakin aktiivisia. Linkitän heitä tähän, vaikka vähän päätin boikotoida ydinvoiman kannattamisesta ja rajusta hyökkäyksestä ympäristöjärjestöjä kohtaan

"Ympäristöasioita koskeva keskustelu on tähän saakka koskenut enimmäkseen sitä, kuinka tuotannon sivutuotteena syntyvät jätteet käsitellään. Nyt keskustellaan siitä, mitä tehdään itse tuotantoa ylläpitävälle asialle eli hiilelle", sanoo ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.

Eija-Riitta blogissaan "vain kattava ja teollisuutta samanlaisin pelisäännöin kohteleva kansainvälinen sopimus on vastuullista ilmastopolitiikkaa. Yksipuoliset toimet pahentavat tilannetta".

2009-02-28T15:21:00.004+02:00

Viikko 9/2009

Lukiessani aikaisemmin kirjoittamiani juttuja, huomasin, että olin erityisesti viime helmikuussa viitannut useisiin artikkeleihin ja niiden kirjoittajiin tai toimijohin nimellä. Tänään kurkistan, mitä heille kuuluu ja kuinka tulinkaan nostaneeksi heitä blogiini:
Marjut Lindberg, Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja, uusin ilmastokirjoitus 7.2.2009

Anna-Leena Pyykkönen, myös HS:sta, kaupunkitoimittaja. Uusia kirjoituksia en löydän, mutta juttuja 2007 jätteenpolttolaitoksesta naapurissa tai autojen joutokäynnistä tai video, missä hän näyttää kuinka biojätepussi taitellaan

Sitten on liuta nimiä, jotka ovat olleet esimerkiksi mielipidekirjoituksissa, eikä niihin löydy googlaten ketään tai mitään. Mutta linkkejä ja asioita löysin. Nämä kolme siirrän suoraa myös alapalkin linkkeihini:

eettinen kuluttaja. Tähän haluaisin tutustua tarkemmin.

Samoin pelasta maailma on virtuaalista tekemistä minua ajatellen. Tapa yrittää vaikuttaa pienillä teoilla.

Eikä vähäisimpinä mainittavaksi Pasi Toiviasien Kuumat paikat-blogi. Tätä sitten lukemaan niinä päivinä kun muuten voi paremmin ja kestää kuumia tosiasioita.

Vaikka hiljelleen tunnen pientä väsymstä asian suhteen, laitan työlistalleni edelleen seurattavaa. Kirjoitettuna ne ainakin pysyvät mielessäni:
- Jätteenpoltto
- YTV:n matkakortit, niiden uusiminen ja helppokäyttöisyys
- Kartonkikierrätys (mm. Rax ravintolat, Palmia..., joihin laitankin edelleen tiedusteluja)
- Ekologisista kaupoista haluan kirjoittaa lisää
- Lasten ja nuorten luontoharrastuksisa (Partio, 4H, luontokoulut...)

Kyselyssä pyydän vinkkiä millaisia juttuja enimmäkseen toivoisitte minn kirjoittelevan ->

Lopuksi vielä linkki, jossa voi seurata, mitä on tapatunut Abu Dhabin hiilineutraalissa rakennushankkeessa Masdar Cityssä

2009-02-22T11:30:00.005+02:00

Viikko 8/2009

Hiihtolomaa vietimme viimevuonna koti-Helsingissä.
Nyt lähdimme yöjunalla Lapin lumoon.

VR:n matkalaskurilla saan päästöiksi Junalla Helsingisä Rovaniemelle ja siitä bussilla perille
9kg hiilidioksiidia ja 120 MJ energiaa. Koska loppumatka oli tehtävä bussilla laskurin mukaan kulutimme
9kg ja 40MJ enemmän kuin jos loppumatkan voisi tehdä junalla, mutta
4kg ja 56 MJ:tä vähemmän kuin jos olisimme menneet loppumatkan henkilöautolla.
Yöjunakokemuksemme oli myönteinen ja voin hyvin suositella.

Matkamme tavoitteena oli:
- seikkailu
- luonnon luminen rauha
- yhteinen aika
- hyvät ateriat

Onnistuneen reissun jälkeen voin pohtia matkasta mieleen jääneitä kokemuksia:
Alkuviikosta aurinkoinen ja loppuviikosta tuulinen tunturi näytti ja tuntui mahtavalta. Lumen ja luonnon turvallinen mahtavuus vaikuttaa joka kerta ainutkertaiselta. Arvostan kokemaani, kuin viimeistä kertaa.

Lasten kanssa matkatessa lumeen ja luontoon tuli välitön yhteys, tosin kohdevalinnallani olin ladannut hieman enemmän odotuksia Suomen Ladun tarjoamaan lasten ohjelmistoon. Saavat minulta palautetta myös ympäristövastuullisuuden kehittelyyn.

Ajoimme yli Porttipahtan tekoaltaan. Sivulta työntävä tuuli heilutti bussiakin. Kuljettaja kertoi, että poromiehet ovat kovasti aina äänessä, jos metsiä meinataan kaataa, tehdä teitä jne. Ihailen sitä epätoivoistakin taistelua Valtion metsien puolustajana. Millaisa olisi Amerikassa, jos intiaanit olisivat saaneet aikanaan äänensä kuuluviin ?!

Tänään HS uutisoi laman nimissä lähi- ja kotimaanmatkailusta. Esimerkkinä Flamingon kylpylä (mitenkähän siellä on ilmastonmuutosasiat otettu huomioon ?)

Totuuden nimissä me olisimme saaneet yhtä laadukkaan loman viimevuoden malliin lähtemättä noin kauaskin. Viikon kyselyssä laitan ehdotuksia hyvän loman viettämisen edellytyksistä ->

Toivottavasti yritykseni antaa lapsille kokemuksen omasta kotimaastaan monipuolisena ja arvostettavana jää heidän mieliinsä. Onneksi lunta riitti Helsinkiin jääneillekin.

2009-02-13T17:09:00.006+02:00

Viikko 7/ 2009

Palaan aikasempaan teemaan energiantuotannosta. Se on selvää, ettei ihmiskunta tule täysin ilman tuotettua energiaa toimeen, eikä varsinkaan näin laajoille alueille levittätyneenä. Kaikkiin energiantuotantomuotoihin liittyy ongelmansa.

Ydinvoimasta olen oppinut sen, että mieluummin olisin ilman koko sähköä kuin uskaltautuisin kannattamaan ydinvoimaa.

Maalämmöstä oli tiistaina 10.2 HS:ssa Markku Saksan kirjoitus "Maan uumenissa odottaa loputon lämmönlähde" Jutussa esitellään, kuinka yhdeksän kilometrin syvyydessä lämpötila on 225 C. Reikään pumpattu vesi nousee joko höyrynä tai tulikuumana ylös. Asiaa tutkitaan Geotherminal Eneg Associaton (GEA). Ongelmaksi mainitaan, että kyseisen reijän poraaminen on kallista, vaikka se periaatteessa voidaan tehdä mihin tahansa. Tässä kuitenkin herää kysymys, että vaikka energia olisi ympäristöystävällistä niin kuinka se olisi kaikkien saavutettavissa ? Arvioidaanko tässä sittenkin väärin Tellusta, eikö syvien reikien poraamisesta ole ehkä muita seurannaisvaikutuksia- kuulostaa se senverran massiiviselta urakalta.

Aurinkovoimasta on juttua Tiede 2/2009 lehdessä. Kalevi Rantanen " Aurinkoa kuusta" artikkelissa on ajatus, että kuun päivänpaisteiselle puolella pystytettäisiin aurinkokennovoimaloita ja energia lähetettäisiin mikroaalloilla ja napattaisiin täällä suurilla antenneilla... eiköhän tämäkin ole aika ufoa juttua. Olisiko sellainen säteilytys turvallista ? Samassa lehdessä on kuitenkin ajatus "Sähköä autiomaasta". Sieltä energiaa riittäisi koko maapallolle ( ja oma huomautukseni on, että aurinkokennon voi hankkia myös ihan yksityinen henkilö).

Aurinkosähkö on artikkelin mukaan toistaiseksi kallista:
tuotantotapa euroa / MWh
Ydinsähkö 35
Hiilisähkö, ilman päästömaksua 45,7
Kaasusähkö, -"- 51,2
Kaasusähkö päästömaskulla 59,2
Hiilisähkö päästömaksulla 64,4
Aurinkosähkö 400-600
"Lähteet Tiedelehti / Risto Tarjanteen ja Aija Kivistön raportti LTY 2008 ja GreenSteam Network raportti 2007"

Energiankulutuksen vaikutukset ilmastonmuutokseen ovat todella mittavat. Metro-lehdessä oli viikolla Jaakko Heinimäen kirjoitus puolet enemmän, luehan.

Jos sitten lopuksi vielä viimevuodelta keskeneräiseksi jääneitä asioita, joiden vaikutukset eivät ole merkityksettömiä nekään. Kun en voi puuhata isommissa asioissa, niin jatkan tämäntapaisissa:
1. kahviloiden ja tapahtumien pahvimukien kierrätykseen tsemppaaminen. Jatkossa, jos vielä into riittäisi tungen kaikkiin tapahtumatoimikuntiin ehdotuksellani, että mikäli kartonkimukeja käytetään- niiden kierrätyksestä huolehditaan myös. Ensimmäinen kohde on lasten koulu.
2. Helsingin kaupungin säästötoimet, enkä nyt tarkoita työntekijöiden palkanmaksua ; )
3. Kierrätettävät muovipuollot saaneet nyt todellisen aluevaltauksen. Viini muovipullossa. Halusin valita uutiselle linkiksi lööppilehdistön sivut- on se senverran kumma juttu.

Hehkuviini-terveiset keväisiin talvipäiviin. Kiirehdin taas kirjoittamaan aikaisemmin. Ensikerralla sitten maltan sunnuntaihin.

2009-02-06T20:19:00.006+02:00

Viikko 6/2009
Vuosi sitten kirjoitin tuntevani itseni mökin mummoksi, joka akkunasta tiirailee maailman kokoajan nopeutuvaa tempoa. Muutkin miettivät asiaa. Kirjaston aulasta mukaan tarttui Voima-lehti, jossa Teemu Mäki (johon muutoin suhtaudun erityisellä varauksella) on kirjoittanut avoimen kirjeen Aalto-korkeakoulusäätiön hallitukselle. Mukaelin hänen ehdotuksiaan:

1. Kampusalueen ravintoloissa tarjottaisiin vain kasvisruokaa

2. Autolla ajamisesta sakotettaisiin 500€/v. Rahat sijoitettaisiin suomalaisen metsän "rauhoittamiseen"

3. Vaikkei lentopolttoainetta veroteta, hän ehdottaa, että yliopisto tekisi sen vapaaehtoisesti 20%lentomaksulla.

4. Ensimmäiseksi kärkihankkeeksi nimettäisiin talouden hidastaminen ja nopea selvitys, miten ekologinen jalanjälki saadaan pienemmäksi

5. Toiseksi kärkihankkeeksi nautintojen ja hyvän elämän tutkimus,niin ettei kuluttaminen ja tavarakeskeinen elämä olisi niin tavoiteltavaa.

Sitten oman arkeni seurantaan:
Olen dokumentoinut nyt vuoden ajan asuntomme sähkönkulutusta ja saanut kulutuksemme laskemaan. Ennen yli 100kwh /viikko (5200kWh/vuosi) nyt 70kwh /viikko (3640kWh/vuosi)
1560 kwh vähemmän. Ekosähkön hinnastolla (6.98senttiä/kWh) säästö olisi n.110€

kWh määrät ovat keskimääriä ja ne olen saanut Helsingin energian kulutuslaskurista. Netissä voi seurata myös reaaliaikaisesti Helsingin energian kulutusta.

Valaistus 450 kWh kiinnittämällä asiaan huomiota puolittunut
viihde-elektroniikka 150 luovuimme TV:stä oheislaitteineen, nyt käytössä lasten CD-soittimet ja stand by:t pois
ruoan valmistus 250 isommissa satseissa tehtynä taloudellisempaa
akvaario 120 poistin ilmastimen, joka oli lähinnä koristekäytössä
kiuas Aina-valmis vaihdettu pienempään, saunomiskerrat siten myös vähentyneet
lattialämmitys otin pois käytöstä kokonaan, eikä olla yhtään kaivattu

Nämä puolestaan ovat pysyneet ennallaan, lapsiperheessä mahdoton supistaa.
jääkaappi 460 kWh
viileäkaappi 460
kaapipakastin 960
astianpesukone 300
pyykkikone 400
mikrotietokone 150

yht 3700 ekosähköllä 260€/vuosi + sähkönsiirto lienee 240€/vuosi

Viikon kyselyssä tiedustelen, millaisia sähkönsäästökeinoja sinä olet kokeillut ? ->

Sitten vielä pieni tilannekatsaus. Lunta on nyt riittänyt pihallakin mahtavaan lumilinnaan, jossa useita huoneita ja jäisiä lyhtyjä. Hiihtämässäkin olemme käyneet... Minä jo luulin, että se on kokonaan ja lopullisesti ohi. Näköjään meille vielä riittää herkkujakin, vaikka maailmanlaajuiset muutokset ovat selviä.

2009-01-31T11:30:00.005+02:00

Viikko 5/2009

Viimevuonna puhuttiin pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuista. "YTV:n vuonna 2000 tekemän tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla päivittäin tehtävistä noin kolmesta miljoonasta matkasta jopa 1,3 miljoonaa eli 44 % tehtiin henkilöautolla." Selvitystyö Helsingin ruuhkamaksusta valmistuu kesällä 2009 ja sitä voi seurata linkistä.

Tällä viikolla kokeilimme HKL:n Jouko kutsutaksia ja kokemus oli riemukas, eikä edes maksanut mitään, koska kortinlukija oli pois käytöstä ; ) Muuten hinta olisi ollut normaali bussimaksun verran.
Tilasin kyydin hyvissä ajoin soittamalla 09-12345. Olin selvittänyt YTV:n sivuilta, miltä pysäkkinumerolta toivon meidät haettavan. Puhelimitse olisi varmasti selvinnyt pelkällä osoitetiedolla, mutta itselleni oli ainakin varmempaa selvittää tarkka paikka. Nouto ei onnistunut aivan toivomaani aikaan, mutta kun etukäteen sen tiesi se ei haitannut. Tilauksesta tuli vielä tekstarimuistutuskin. Kuljettajan kanssa oli luonteva keskustella ja hän kertoi, että oli vienyt äsken isän ja pojan hiihtämään. Kyytejä on kuulemma riittänyt. Minua viehätti kyydin maalaisuus ja tilaan varmasti toistenkin, että ei ainakaan noin hieno kokeilu jäisi vakinaistamatta.

Vuosi sitten kirjoittelin myös reilun kaupan tuotteista ja alueemme kaupoille tekemästäni kyselystä. Nyt Tradeka on muuttunut Suomen lähikaupaksi ja heillä Neuvonantajat palvelu, joka mahdollistaisi kuluttajien hyvien neuvojen toteutumisen lähikaupoissa.
Ilmoittauduni neuvonantajaksi ja toivon ainakin:
- säilyketölkkien tilalle kartonkipakkauksia,
- uusiokäytettäviä hedelmäpusseja,
- jatkossakin reilunkaupan tuotteita
- luomuvihanneksia
- ympäristöystävällisiä pesuaineita
- kierrätyspisteen saamista metalleille ja kartongeille

Perjantaina HS:ssa esiteltiin keittiön lajittelutiloja. Jos voi aloittaa kokonaan suunnittelun alusta, niin sitten kannattaa hankkia kaikenlaiset lajitteluastiat. Tavalisessa kodissa pelkkä normaali allaskaappi on riittävä.
- Kaksi jäteastiaa riittää biojätteelle ja sekajätteelle
- Kaapin toiseen puoleen mahtuu perinteinen muovipussi metallikeräykselle ja vaikka paperipussi kartongeille
- Keräyspaperin ei ole välttämätöntä olla keittiössä Meillä eteisessä on sitä varten oma kori.
Kukaan ei kuitenkaan varmasti muutenkaan viikkokaupalla roskiaan jätä viemättä.
Viikon kyselyssä pyydän kurkkaamaan allaskaappiisi, mahtuisiko sinne lajittelukeskus ? ->

Kuvassa sekajäteastia, johon omistaja on merkinnyt, että siihen saa laittaa myös pikaravintolan roskat ja koirankakkapussit. Varmaan omistaja on kyllästynyt keräilemään niitä itse ojanpientareilta

2009-01-24T18:43:00.005+02:00

Viikko 4/2009

Uskomattoman ihanaa lumikeliä, nyt jo kolme päivää. Aamuisella koulumatkalla pysähdyimme ihastelemaan lapsen kädellä kimaltavia lumihiutaleita, kiireestä huolimatta.

Viimevuoden kirjoituksista nostin tähän esiin matkailun. Lapsille on luvassa lomamatka. Olen heidän puolestaan onnellinen, sillä minä olen melko varmasti elämäni lentomatkat jo tehnyt. Kiinnitin huomiota, että matkalaskussa oli ilmastotukea kokonaista 1€, johon matkatoimisto liittää toisen euron lisäksi. Matkatoimiston suosittelemalla hyvityslaskurilla hiilidioksiidikompensaation summaksi tulisi 37€. Matkatoimistojen sivuilla on runsaasti ilmastonmuutoksen ehkäisyyn liittyvää juttua. Ainakin matkailijat tulevat tietoiseksi asioista, on sitten eri asia, miten ne vaikuttavat päätöksentekoon.
Entä minä itse sitten ?! Nyt olisi vaikuttamisen paikka. Tilaisuus sanoa, että minun lapseni eivät muuten lentäen lähde viikoksi yhtään mihinkään. Mutta edes minä en sitä heiltä nyt kiellä...

Tammikuun 08 kirjoituksista löysin jutun, jossa kerron omien vanhempieni vaikutuksista omaan ympäristökäytökseeni. He ovat lukeneet blogiani kannustaen, mutta monia asioita arkiteoissani myös ihmetelleet. Nostan nyt kuitenkin isona asiana edelleen sen, että olen saanut periä ennenkaikkea arvostusta vanhoihinkin asioihin. Jos joku kertoo vaatteestaan, että se on ihan vanha ja löytynyt kaapin kätköistä, minä riemuitsen että eläköön - uutta ei tarvittukaan ; )
"Ennen oli ennen ja nyt on on nyt". Elävä yhteys aikaisempiin sukupolviin antaa perspektiiviä suhteuttaa asioita. Sukupolvien ketjussa minun vuoroni on soveltaa esimerkiksi sota- ja pula-ajalta kuulemiani käytäntöjä niihin haasteisiin, joita nykypäivä meille tuo. Siinä ketjussa olen vuorossani vastuullinen opastamaan seuraavaa sukupolvea "kaiken varalle". Huom ! Viikon kysely ->

Olen kirjoittanut myös tulotason suhteesta kulutukseen. Nyt olemme aivan toisessa tilanteessa kuin vuosi sitten. Silloin en ollut kuullut tästä lamasta. Tavallaan olen toivonut, että jotain rajaa tähän kulutusmenoon tulisi ilmaston ja ympäristömme nimissä. Mutta olenkohan sittenkään valmis siihen, mitä pahimmillaan tuleman pitää, jos lama jyrää. Miten kiinostavaa on, että kuluttamista oikein nyt mainostetaan bussipysäkkien valomainoksissa. Linkissä konkretisoidaan, kuinka minun ostamatta jättämiseni vaikuttaa. Kaikki ostaminen ja kuluttaminen ei kuitenkaan ole kotimaista- monikansallisiin kukkaroihin menevästä osuudesta ei mainoksessakaan varoiteta. Kansantaloutta (ja ympäristöäkin) tukevia hankintoja olisi käydä naapurin ylläpitämässä kotikampaamossa ja kiinnittää huomiota hankintoihinsa esimerkiksi lähikaupassa. Hyvinvointivaltio on rakentunut nyt omaa polkuaan ja Nokian yhteisöverot ovat olleet siinä tervetulleita. Toivottavasti lama ei oikeuta välinpitämättömyyttä heikoimmista lähimmäisistä tai ympäristöstä.

2009-01-18T15:19:00.005+02:00

Viikko 3 / 2009

Viimevuonna näihin aikoihin uutisoitiin, että Pohjanmaalla oli jäänyt runsaasti mainoslehtiä jakamatta. Itse laitoin meille "Ei mainoksia" tarran sekä kielsin postista saatavalla kaavakkeella ositteellisen mainonnan. Olen ollut ehdottoman tyytyväinen päätökseen. Luettavaa on riittänyt. Minusta on tullut sopivasti mainosallerginen. Helsingin Sanomistakin voisi laskea pelkät automainokset, painettujen mainosten lisäksi väliin on laitettu vielä irtolehtisiä : (

Naapurin lapset ansaitsevat kivat taskurahat jakamalla mainoksia ja saavat hyvää urheilua kahdesti viikossa. Ne mainokset, joita ei jaeta laatikoihin, löytyvät sitten meidän paperinkeräyslaatikosta ja voin sanoa, että niitä on ajoittain runsaasti. Olisin kiitollinen kommenteista, joilla voisi perustella ilmaisjakelumainontaa koteihin. Jos emme kerrassaan suostuisi niitä ottamaan laajemmin, niin ehkä järjestelmään tulisi muutos. Minun pisarani valuvat nyt osin hukkaan... Kokeilen oikeassa reunassa äänestystä ->
Hommaan tarvitaan tietysti muitakin, että tulisi vaikuttavuutta. Entä sitten Green office ?! Oheisessa linkissä on toimistotöissä kättökelpoisia ideoita.

Pakkausmateriaaleista on käyty kuluneella viikolla keskustelua HS:ssa. Pakkaus vaikuttaa helposti ostospäätöstä tehtäessä jopa sisältöä enemmän, siksi asia ei ole markkinamielessäkään merkityksetön. On totta, että pakkaamisella on myös hyviä puolia. Pakkaaminen on kuitenkin ehdottomasti alue, jolla on syytä kehittyä. Jos emme voi välttää kokonaan, täytyisi keksiä tapoja kierrättää pakkausmateriaalia.

Pakkausmateriaalin välttäminen vaatii viitseliäisyyttä, mutta keinoja on:
- Tuotteiden hankinta suoramyynnistä tai torilta (varmaan sielläkin käytetään pakkauksia, mutta toivottavasti vähemmän)
- Tuotteiden hankinta uudelleen täytettäviin astioihin, liha ja kala suoraa lihatiskistä omiin rasioihin.
- Tuotteen valmistaminen mahdollisimman alusta asti itse.

Pakkausmateriaalin kierrättäminen:
- Kartonki kiertää hyvin ja on helposti uusiokäytettävää, siksi valitsen ensisijaisesti kartonkipakatun.
- Uusiokäyttö. Itse käytän Oivariini paketteja pakastukseen, eväslaatikkoina, jääkaappisäilytykseen...
- Itse haluan tuottaa painetta, että kierrätys olisi mahdollista arkipäivässä. Paperinkeräys tarjoaa mahdollisuutta pienempien taloyhtiöiden kartonkikeräykseen. Metallin keräystä on liian harvakseltaan. YTV kamppailee keräyskeskustensa kanssa siitä, että maanomistajalta saadaan lupa paikan perustamiseen. Kun kauppakeskukset laajenevat- ne eivät riittävästi panosta kierrätyspisteisiin, ellei siinäkin ole kunnon painetta meiltä kuluttajilta. Toivoisin, että kierrätys tulisi muillekin itsestäänselvyydeksi.

Terveiset lopuksi vielä lähikirppikseltä. Lapset löysivät kivan pelin ja taustalle pikku G:tä ja Antti Tuiskua ; ) Tavaran ei tosiaankaan tarvitse olla uutta, jotta se olis hyvää. Uusien tulokkaiden tilalta jotain jo tarpeetonta voidaan laittaa seuraavien lasten löydettäväksi...

2009-01-11T10:05:00.006+02:00

Viikko 2 / 2009
Tällä viikolla on ollut mukavasti pakkasta. Lähikentälle yritettiin jo jäädyttää luistinrataakin, mutta lumentulon myötä ilma lauhtui. Viimevuonna hetken ollut lumi suli 10.1-08. Kävelylenkillä huomaan kuinka autojen kylmäkäynnistys ja joutokäyttö vaikuttaa hengitysilmaan.

Biojäteastiamme on jäätynyt kiinni- saa sen toki auki. Jäätyminen on myös vertauskuvallista, sillä vaikka lajittelen edelleen minua vaivaa tieto, ettei YTV:n biomassavoimala edelleenkään toimi. Tässä vastauksesta, kun asiaa kyselin: "Kompostointilaitos on osittaisessa käytössä: biojäte otetaan vastaan ja esikäsitellään uudessa kompostointilaitoksessa parina-kolmena päivänä viikossa. Varsinainen kompostointi tapahtuu vanhassa kompostointilaitoksessa, jonka kapasiteetti on kuitenkin pienempi kuin uuden. Siksi edelleen osa biojätteestä joudutaan sijoittamaan kaatopaikalle."/Minna Partti YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Jätehuolto, neuvonta.

Haluan kuitenkin lajittelullani osoittaa, että minä uskon asiaan ja jos jollain muulla on pokkaa sitten, vaikkakin toimimattoman laitoksen vuoksi, mättää biojäte muuttumaan metaaniksi, tulee ainakin minun osaltani painetta saada asia kuntoon. Ennenkuin sain vuosi sitten taloyhtiöltämme luvan hankkia yhteiskäyttöön biokeräysastian, mietin tietysti muitakin vaihtoehtoja. Hauskin vaihtoehto olisi lemmikkinä kompostilierot, jollaisia eräällä ystäväperheelläni oli keittiössä. Puutarhajätteen kompostointi pitäisi ehdottomasti tehdä omalla tontillamme, mutta naapurien mielestä lehtikompostit yhteisellä tonttiosalla ovat rumia. Entä sitten pikakompostori ? Jos olisin tiennyt, että biojätteenkäsittely kompastelee, niin varmasti olisin vakavasti harkinnut. Tutussa päiväkodissa pikakompostoria ei osata hoitaa oikein ja mätänevää kosteutta valuu haisevana ulos. Ei mitään kannustavaa mainosta sekään.

Tasan vuoden vanhoista kirjoituksistani poimin myös tarinan perheestä, jotka lapsineen olivat läheisellä mäellä lumen puutteen vuoksi mäkiautolla. Helsingissä on keskusteltu kiivaasti Stadionin altaiden lämmittämisestä myös talvisin. Aikaisempina vuosina Rautatientorin jääpuisto sai samanlaista kritiikkiä energian tuhlauksesta verovaroin. Minäkin haluan antaa lapsilleni talviriemujen kokemuksen, mutta tosiasiassa he eivät osaa niitä välttämättä kaivata. He keksivät omat leikkinsä siinä ympäristössä, missä sattuvat olemaan. Ei niin, etteivätkö he lumesta saati luistelusta ja uimisesta iloitse, mutta he myös sopeutuisivat mainiosti olemaan ilman niitä. Ilman erityisiä odotuksia kun lähtee reppuineen retkelle, saa varmasti kelissä kuin kelissä ikimuistoisia kokemuksia.

Perjantaina HS:ssa oli uskomaton juttu, mitä ihmiset ajattelevat kestävästä matkailusta. "Ympäristöasiat painavat vähiten suomalaisten matkavalinnoissa". Kuvitelkaa, että kyselyssä, jossa kysyttiin ympäristökuorman keventämisestä eniten vastauksia sai:
Olla roskaamatta matkalla (yli 80% vastaajista) .... ei voi olla totta, onko roskaaminen niin tavallista sitten muuten ?!?
Vasta neljäntenä tulee jotain oikeasti vaikuttavaa (n.65% vastaajista) kuluttaa rahaa paikallisiin tuotteisiin ja palveluihin. Vaan eikö sielläkin loista sana "kuluttaa" ?!
Todellisesti vaikuttava, valita vähäpäästöinen matkustusmuoto on yhdeksäntenä (n 25% vastaajista) jne.
Kun itse kerroin, että en aio enää matkustaa lentokoneella kommentti oli, että voihan sitä elää kokonaan Lasse Nordlundin-tyylin omavaraisesti. Totisesti siinä välilläkin on jotain vaihtoehtoja...vaikkapa seuraava...

Uusimmassa Tiede-lehdessä 1/2009 on paljon juttua Darwinsta. mm. "Ilmasto muuttuu- ehtiikö evoluutio perässä ?" Yhdessä kohtaa on minusta mainio oivallus. Eläinekologian professori Hanna Kokko toteaa, että lajit muuttuvat sen hetkisistä lähtökohdistaan.... Useimpien eläinlajien ympäristössä liika äly voi olla haitaksi...Useimmat eläimet pärjäävät paremmin olemalla vähän sinnikkäämpiä ja laiskempia." Minusta tämä sopisi niin hyvin meihin ihmisiinkin tässä tilanteessa.

Kun olen viikon kirjoittamatta, niin juttu on sitten sitäkin pidempi. Toivottavasti jaksatte seurata...
Meillä oli lainassa nimittäin John Websterin "Katastrofin aineksia" elokuva. Se oli juuri niin hyvä, kuin olin ajatellut. Anu-vaimon konservatiivinen linja kuvaa niitä matkailijoita, joille suurin ympäristöteko ulkomaanmatkalla on olla roskaamatta paikkoja (noin kärjistetysti sanoen). Meidän perheessä innostumme toistemme ideoista, usein toinen on ideoija ja minä toteuttaja, Anu Websteriin verrattuna otan ideat vastaan kiitollsena ja toteutan niitä hymyillen.

Katsoessamme elokuvaa sattui sopivasti 35 min sähkökatkos. Läppärin akun voimalla leffa jatkui, mutta kun tilanne viipyi, rupesin jo miettimään sulaako pakastin ? Sähkökatkos on hyvä muistuttaja siitä, että ruokaa ei saa lämpimäksi ilman sähköä (paitsi primus keittimellä tms.), taskulamppujen ladattaviakaan pattereita ei saa ladattua niiden ehdyttyä, kännykän akut tyhjentyvät nopeasti lataamatta. Tämä kaikki vasta kotioloissa, jos sähköä puuttuisi vaikka vuorokauden ajan. Ukrainan kaasusulku saa miettimään energiaa välttämättömyytenä. Entä jos meillä on vielä mahdollisuus valita- säästää tarpeettomasta kulutuksesta ?!?

Ensi sunnuntaihin taas : )

2009-01-04T14:19:00.005+02:00

Tauko on ollut opettavainen. Päivittäisestä tavasta ei ole niin helppo luopua. Sama pätee kaikkiin elämänmutoksiin, niin myös pyrkiessämme tekoihin, joilla on vaikutusta.
Huomaan olevani eteenpäinkatsoja, joten jatkan niillä arkisilla asioilla, joita ruuhkavuosia elävän äidin eteen tulla tupsahtelee. Lunastan kyllä myös lupaukseni ja luen viikko kerrallaan aikaisempia kirjoituksia, mutta en lähdekään otiskoimaan niitä uudelleen- tarkistan vain, että asiat joihin olen luvannut palata, tulevat uudelleen käsittelyyni. Uusi otsikointi on tämänvuoden kirjoituksia varten. Seuraavan kerran kirjoittelen su 11.1-09.

Tässä elämäntyylissä, jossa en ole valinnut ehdottomuuksia, havahduin jälleen lastenhuoneessa omaan kaksinaamaisuuteeni. Jos kaikilla on omat CD-,radionauhurit ja MP3-soittimet, lukuvalot, yövalot ja kännykät. Lisäksi Nintendo DS-peli, digikamera, videokamera... Keittiössä on vedenkeitin ja teetermoskeitin, sekä höyrykeitin ahkerassa käytössä ja satunnaiskäytössä kahvinkeitin, mikroaaltouuni sekä jäätelökone ja vatkain. Kuinka minä edes kehtaan täällä mitään kirjoitella ?!?
Ehkä voin saada synninpäästön. Olen edes ajatellut asiaa ja kaikesta huolimatta pyrin tietoisesti parempaan, ehkä blogilla on sittenkin oikeutuksensa : )

Lastenhuoneeseen palatakseni olin auttamassa tavaroiden järjstelyssä ja ehdotin, että laitetaan taas tarpeettominta eteenpäin. Lapsen ajatus oli, että jospa olisi vain muutama tavara, josta ei tarvitsisi luopua. Niin ihanaa kuin saaminen onkin, on sen vastapuolena aina myös luopuminen- hieno oivallus, kultaseni.

2009-01-02T11:11:00.000+02:00

Seuraava kirjoitus saapumassa su.4.1.2009